Kieli- ja kulttuurikasvatuksen kehittyvät oppimisympäristöt – monimuotoisuutta ja rajanylityksiä
Kasvatus- ja koulutustoiminnan kehittyessä yhä monimuotoisemmaksi ja monimediaisemmaksi lisääntyy myös tarve edistää opetuksen laadunvarmistuksen sekä oppimistulosten seurannan ja dokumentoinnin mahdollisuuksia ajanmukaisia tukityökaluja ja toimintamalleja hyödyntäen. Oppimisen yksilöllisyys ja oppimisympäristöjen moninaisuus asettavat uudenlaisia haasteita paitsi opetukselle ja sen kehittämistyölle, myös oppimisen testaus- ja arviointitoiminnalle. Testikäytänteissä ja -sisällöissä tulee ajanmukaisten opetuslinjausten mukaisesti huomioida mm. oppimisen kompetenssiorientoituneisuus, perinteiset ainerajat ylittävät toimintamuodot sekä epämuodollisen ja muodollisen oppimisen väliset suhteet. Arviointitoimissa on puolestaan pyrittävä erilaisissa oppimisympäristöissä alati karttuvien tietojen ja taitojen yksilölliseen profilointiin jatkumona, opettajan ja oppilaan – sekä mahdollisuuksien mukaan myös muiden välittömien sidosryhmien – yhteisenä ja avoimena prosessina.
Erityisen merkittäviksi yllä mainitut kehitystarpeet on jo pidemmän aikaa koettu oppimisympäristöissä, joissa jokin muu kuin oppilaiden ensikieli (L1) toimii opetuksen ja oppimisen työkielenä myös muiden kuin nk. kieliaineiden opetuksessa. Tämä ei ole sinänsä yllätys, ovathan ao. oppimisympäristöt omiaan konkretisoimaan ainerajat ylittävän oppimisen ja opetuksen arkea ja todellisuutta – sitä, että opetuksen ja oppimisen kohteena on paitsi kulloinenkin ainesisältö, myös opetuskieli, joka siis tässä tapauksessa ei ole oppilaiden (tai ainakaan oppilasryhmän enemmistön) ensikieli.
Jos katselemme vähän ympärillemme, tuskin voimme olla huomaamatta, että yhä useampi fyysinen (ja myös virtuaalinen) oppimisympäristö on jo tänään tämänkaltainen tai ainakin muotoutumassa sellaiseksi. Ainerajat ylittävä (kielten-)oppiminen ja -opetus, nk. kokonaisvaltainen kieli- ja kulttuurikasvatus on siinä määrin ajankohtainen ja keskeinen asia, että Euroopan neuvoston kielipolitiikan osasto on viimeisen puolen vuosikymmenen aikana systemaattisesti laatinut sitä varten oman viitekehyksen, eräänlaisen kieli- ja kulttuurikasvatuksen „materiaalipankin“[2]. Vuosituhannen alussa julkaistun ja sittemmin myös Euroopan ulkopuolella tunnetuksi tulleen kieltenopetuksen ja -oppimisen sekä kielitaidon arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehyksen[3] tavoin tulee myös tämä kieli- ja kultturikasvatuksen tietoverkkopohjainen materiaali- ja lähdeviitevaranto hyvin todennäköisesti toimimaan keskeisenä tietolähteenä ja tukena (kieli- ja kulttuuri-)koulutuksen maa- ja aluekohtaisessa suunnittelu- ja kehitystyössä.
1. Videopohjaiset kielisimulaatiot ja CLIL – ” LangPerform:ista Proficom:iin”
Yksi yleiseurooppalaisen (kieli-)koulutuspolitiikan tasolla eksplisiittisesti huomioiduista ja myös laajemman yleisön keskuudessa tunnetuksi tulleista ainerajat ylittävän oppimisen ja opetuksen muodoista on nk. CLIL-opetus (Content and Language Integrated Learning). CLIL-opetukseksi mielletään tänä päivänä erityisesti sellaisia institutionaalisen opetuksen ja oppimisen ympäristöjä, joissa hyvin tapauskohtaisesti, resurssien ja tavoitteiden mukaan joustaen, mutta toki kuitenkin suunnitelmallisesti ja systemaattisesti integroidaan vierasta kieltä ja muiden kuin ns. kieliaineiden opetussisältöjä. Näin ollen vaikkapa historian, biologian, musiikin tai jonkin muun aineen opetus voi CLIL-ympäristössä olla joko kokonaan tai osittain vieraskielistä, riippuen aina esim. opetuksen toteutusmuodosta, tavoitteista, käytettävissä olevista henkilöresursseista ja muista voimavaroista.
Mahdollisesti juuri lukuisten erilaisten toteutustapojensa vuoksi CLIL-opetuksen kehitystyössä on jo jonkin aikaa etsitty uudenlaisia toimintamuotoja ja työkaluja osaamisen profiloinnin tarkoituksiin paitsi oppilas- myös opettajatasolla. Erityisen haasteelliseksi testaus- ja arviointitoiminnan sektorilla on osoittautunut integroidun opetuksen tuottaman tietotaidon mittaaminen ja osoittaminen siten, että opetukselle ominainen nk. kaksoisfokus (content AND language), ts. (vieraan) kielen ja ainesisällön hallinta yhtenä kokonaisuutena, tulee mahdollisimman tarkasti huomioiduksi – ideaalitapauksessa vieläpä sellaisissa tilanteissa ja asiayhteyksissä, joita onnistunut CLIL-opetus opettajalta edellyttää (opettajataso) ja joihin sen tulisi oppilaita (oppilastaso) valmentaa.
Tämänkaltaisissa (kielen-)oppimisympäristöissä 10-14-vuotiaiden koululaisten saksan kielen suullisten taitojen omaksumista tarkastelleen väitöstutkimuksen (ks. esim. Haataja, 2005[4]) pohjalta syntyneen ja sittemmin formaalin kieltenopetuksen sektorilla myös jo kansainvälisesti pilotoidun elokuvapohjaisen tietokonesimulaatiokonseptin (LangPerform) (esim. Haataja, 2010[5]) soveltamista CLIL-opetukseen on tarkasteltu tähän mennessä lähinnä opettajankoulutuksen ja opettajan oman osaamisen profiloinnin yhteyksissä. Sekä muodollisen kieltenopetuksen puolella suoritetut laajamittaiset pilotoinnit että CLIL-sektorin ensimmäiset pienimuotoiset kokeilut ovat tuoneet esiin monenlaisia mahdollisuuksia simulaatiosovellusten ja näihin liittyvien tietoverkkopohjaisten testaus- ja arviointitoimintojen hyödyntämiseksi laaja-alaisemmin myös CLIL-opetuksen sektorilla. Näistä kokemuksista ja taustoista, tavoitteista ja tutkimusideoista on lähtöisin myös Proficom-projekti, ensimmäinen kansallinen kehittämishanke, jossa simulaatiokonseptia päästään keskitetysti soveltamaan, hyödyntämään ja arvioimaan ainerajat ylittävässä kieli- ja kulttuurikasvatuksessa, ja tässä yhteydessä nimenomaan alakouluympäristöissä.
2. LangPerform-simulaatioiden rakenne
Osallistuminen tietoverkossa tarjottavaan, elokuvapohjaiseen kielisimulaatioon muodostaa hyvin keskeisen ja usein myös mieleenpainuvimman osan LangPerform-simulaatiokokonaisuudesta. LangPerform-konsepti ei sinänsä kuitenkaan kokonaisuudessaan koostu pelkästään simulaatioharjoituksesta/-testistä. Konseptin ajanmukaisuus ja kokonaisvaltaisuus saavutetaan neljän eri osion yhdistelmällä, joka toimii kaikkien tämäntyyppisten simulaatiokokonaisuuksien/-kokeilujen lähtökohtana – näin myös Proficom-hankkeessa.
2.1. Vaihe 1: Kielenoppijaprofiilin laadinta
Ennen LangPerform-simulaatioiden käyttöä ao. harjoitus- tai testikokonaisuuteen osallistuva henkilö laatii itsestään kieli- tai kielenoppijaprofiiliin, joka tallentuu konseptia varten rakennetun palvelinympäristön tietokantaan (LangPerformLab) ja mahdollistaa muutoksia ja päivityksiä aina tarpeen mukaan kielenoppimisprosessin edetessä. Profiiliin tallennetaan mm. (a) henkilökohtainen kielenoppimisbiografia, (b) kielenkäyttäjän arvio hänen kokonaiskielitaidostaan (kielitaidon arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikkoa hyödyntäen) sekä (c) määrällinen ja laadullinen kartoitus eri kielten käytöstä myös vapaa-aikana esim. ystäväpiirissä ja harrastusten parissa. Eurooppalaisen kielisalkun toiminta- ja hyödyntämisperiaatteisiin nojautuva profilointi tarjoaa kattavan näkymän kielenoppijan „opinpolusta“ ja eri kielten käyttöön liittyvistä aktiviteeteista paitsi opettajalle/kielivalmentajalle, myös – ja erityisesti – oppijalle itselleen. Profiliaan seuraten ja aina tilanteen mukaan myös täydentäen ja päivittäen kielenoppija reflektoi oppimistaan ja myös vapaa-ajan kieliaktiviteettejaan vähän kuin huomaamattaan, ideaalitilanteessa kuitenkin säännöllisesti ja tiedostetusti. Kielisalkun sähköisten toteutusmallien (vrt. e-portfolio) tavoin LangPerform-profiloinnin yhteydessä on myös mahdollista tallentaa ympäristöön omaan kielenoppimiseen ja kielisuorituksiin liittyviä asiakirjoja, jotka toimivat mm. taustadokumentteina itsearvionnille.
Kielenoppijaprofiilin sisältöjä ja rakennetta voidaan varioida ja muunnella simulaatioiden käyttötarkoitusten ja kohderyhmien mukaan. Pääsääntöisesti profiilin laadinnan yhteydessä huomioidaan yllä mainitut osa-alueet (a-c). Näiden lisäksi muita tietoja oppijoista ja heidän vieraiden kielten käytöstään ja kokemuksistaan voidaan kerätä erillisillä, kuhunkin kontekstiin räätälöidyillä lisäkysymyksillä esim. tutkimustarkoituksiin.
Kielenoppijaprofiilia varten täytettävän kyselylomakkeen rakenteen ja sisältöjen kohderyhmäkohtaisen räätälöinnin tarve on havaittu myös Proficom-hankkeessa tähän saakka toteutettujen esitestausten ja pilotointien yhteydessä. Ennen hankkeessa työstettävien simulaatiokokonaisuuksien laajempaa pilotointia tullaankin kieliprofiilin laadintaan tarvittavia dokumentteja muokkaamaan nimenomaan alakouluikäisten kielenoppijoiden tarpeisiin sopivammiksi (ks. tarkemmin 3.2.).
2.2. Vaihe 2: Simulaatioharjoitukseen /-testiin osallistuminen
Profiilin laadinnan jälkeen kielenoppija siirtyy suorittamaan videopohjaista tietokonesimulaatiota. Simulaatiossa hän käy kohdekielisen moderaattorin opastuksella läpi sarjan tilanteita, joissa hän pääsee käyttämään kohdekieltä sekä kirjallisesti että suullisesti, hyvin aidon tuntuisissa tilanteissa ja vaihtelevissa asiayhteyksissä. Tapauskohtaisesti käsikirjoitetut ja pääsääntöisesti kohdekieliseen kieli- ja kulttuuriympäristöön sijoittuvat tilanteet muodostavat yhdessä kehyskertomuksellisen kokonaisuuden, joka sisältää kuhunkin kontekstiin räätälöidyt tehtävätyypit ja asiasisällöt. Harjoitus- ja testikokonaisuuksien sisällöllinen muokattavuus mahdollistaa simulaatioiden käytön hyvin monissa eri yhteyksissä kieltenopetuksesta vieraskieliseen aineenopetukseen (CLIL) ja kielikylpy-ympäristöihin, ja vastaavasti alkuopetuksesta aina esim. opettajankoulutukseen ja muihin ammatillisiin yhteyksiin saakka (esim. tulkkien koulutustarpeet, kansainvälinen rekrytointi).
ProfiCom-hankkeen tavoitteena on kolmen sisällöllisesti ja rakenteellisesti erilaisen simulaatiokokonaisuuden laatiminen sekä harjoitus- että testi-/dokumentointitarkoituksiin. Simulaatioita sovelletaan käytäntöön alkuvaiheessa etenkin oppimisympäristöissä, joissa kieli- ja kulttuuritietojen ja -taitojen omaksuminen tapahtuu ainerajat ylittävissä asetelmissa (vrt. engl. cross-curricular language acquisition, language across curriculum (LAC)) ja / tai integroidusti muiden(kin) kuin kieliaineiden opetuksen yhteydessä (content and language integrated learning, CLIL). Esimerkki- ja kohdekielenä Proficom-hankkeen simulaatiokokonaisuuksissa toimii englannin kieli, ja simulaatiot suunnataan sisällöllisesti ja tehtävärakenteiltaan alakoulun oppimisprogression kannalta merkityksellisiin vaiheisiin vuosiluokille 3-6. (Pilotointien tähänastisista käytännön kokemuksista tarkemmin alla, kohta 3.).
Pilotointien edetessä tai vaihtoehtoisesti mahdollisen jatkohankkeen puitteissa kokeiluja on tarkoitus laajentaa myös oppimisympäristöihin, joissa englannin opetus (ja oppiminen) tapahtuu käytännössä A1-kielen nk. formaalin opetuksen puitteissa. Nämä asetelmat toimivat esimerkkeinä pidemmän aikavälin näkymille simulaatiosovellusten hyödyntämisestä myös laaja-alaisemmin ja monipuolisemmin koulun kieli- ja kulttuurikasvatuksessa ja mahdollisesti myös tutkintorakenteissa.
2.3. Vaihe 3: Suorituksen itsearviointi
Simulaatioharjoitukseen /-testiin osallistuttuaan kielenoppija pääsee tarkastelemaan ja arvioimaan omaa suoritustaan simulaatioiden käyttöä varten räätälöidyn, tietoverkkopohjaisen arviointilaboratorion (LangPerform-Lab) avulla joko heti simulaation jälkeen tai myöhemmin siihen sopivana ajankohtana. Itsearviointiosuudessa kielenoppija antaa oman arvionsa suorituksestaan tehtäväkohtaisesti kielitaidon arvioinnin eurooppalaisen viitekehyksen taitotasojen pohjalta ja kommentoi suoritustaan tarvittaessa lisäksi sanallisesti. Itsearviointi ja mahdolliset lisäkommentit tallentuvat tietokantaan ja ovat näin käytettävissä ja hyödynnettävissä esim. ulkoisen arvioinnin ja palautteen annon yhteydessä.
2.4. Vaihe 4: Ulkoinen arviointi ja palaute
LangPerform-simulaatiokokonaisuuden viimeisessä vaiheessa ao. kielen opettaja, kielivalmentaja tai muu kielitaidon arvioinnin asiantuntija antaa oman arvionsa ko. kielenoppijan harjoitus-/testisuorituksesta. Kuten itsearvioinnin yhteydessä, hyödynnetään myös tässä vaiheessa tietoverkkopohjaisen arviointilaboratorion toimintoja. Varsinaisen kielisuorituksen (ml. testikokonaisuuden aineistot ja tilanteet) ohella arvioijalla on pääsy myös kielenoppijan laatimaan oppijaprofiiliin sekä testisuorituksen itsearvioinnin tuloksiin. Näihin tietoihin tukeutuen arvioija käy läpi testisuorituksen ja antaa siitä oman arvionsa niin ikään tehtäväkohtaisesti, yksityiskohtaisesti ja viitekehyksen taitotasoasteikkoa (tai, mikäli mahdollista, tämän maakohtaista versiota) hyödyntäen. Ulkoisen arvioinnin tulosten sekä mahdollisten lisäkommenttien ja -palautteen tallennuttua tietokantaan ao. kielenoppija saa (sähköisesti) tiedon arviointiprosessin päätöksestä ja voi tutustua saamaansa arvioon niin ikään tietoverkon välityksellä – ajasta ja paikasta riippumatta
.
3. LangPerform-konseptin soveltaminen Proficom-hankkeessa – tähänastisia käytännön kokemuksia (Taina Wewer)
3.1. Käsikirjoitustyö ja kuvaukset
Tähän mennessä Proficom -hankkeessa on valmistunut kaksi simulaatiokäsikirjoitusta, ja kolmannen kirjoittaminen on ideointi- ja suunnitteluvaiheen jälkeen käynnissä. Kaikissa käsikirjoituksissa noudatetaan seuraavia perusperiaatteita:
- Englannin kieliaines on vaikeustasoltaan alakoulun oppilaalle sopivaa ja mahdollisimman autenttista.
- Kommunikatiivisella kielenkäytöllä on suuri painoarvo.
- Ainesisältöjä (CLIL –painotus) on sisällytetty mahdollisimman paljon.
- Voimakasta maa- ja kulttuurisidonnaisuutta on vältetty, jotta simulaatio olisi helposti käyttökelpoinen muuallakin kuin suomalaisessa CLIL -kontekstissa.
- Tarinan ovat lapsen kokemusmaailmasta katsoen uskottavia, mutta mielikuvitusta kiihottavia.
Ensimmäisen simulaation tapahtumat sijoittuvat Yhdysvaltoihin, Michiganiin. Kehyskertomuksessa simulaation suorittaja on saapunut kouluvierailulle ja majoittuu yksityiskotiin, jossa hän pääsee kommunikoimaan isäntäperheen kanssa ja läksytehtävissä auttamisen varjolla suorittamaan erilaisia ainesisältötehtäviä, joissa sekä sisällön hallinta että kielikompetenssit eri osa-alueilla (mm. ymmärtäminen: lukeminen ja kuuntelu sekä tuottaminen: suullinen ja kirjallinen tuottaminen) käyvät ilmi. Tehtävätyypit on suunniteltu vaihteleviksi ja oppilaalle tuttuja IT-taitoja vaativiksi (esim. drag and drop, hiirellä valitseminen).Illuusio Michiganista ja amerikkalaisesta ympäristöstä luodaan musiikin keinoin, erilaista kuvamateriaalia yhdistämällä ja roolituksella.
Toisen simulaation konteksti on maaneutraali kouluvierailu kansainvälisessä koulussa, ja simulaatioon on käsikirjoitettu myös animaatioelementti. Käsikirjoituksen punaisena lankana on Bloomin uudistettu kognitiivisten operaatioiden taksonomia (Anderson, Kraftwohl & al. 2001)[1], joten elokuvapohjaiseen tarinaan on istutettu tehtäviä, joiden kognitiivinen vaatimustaso kasvaa aina alun helpoista tehtävistä (esim. muistaminen) lopun korkean vaatimustason tuottamistehtävään (luominen). Kohdekielen aksenttina on pääosin brittienglanti, mutta koska näyttelijöinä olivat kansainvälisen koulun oppilaat, joiden kulttuuritaustat ja kotimaat ovat moninaiset, on kielenkytössä runsaasti variaatiota. Monikulttuurisuusaspekti on siten vahvasti esillä.
Kolmannen simulaation käsikirjoitus suoritetaan pienryhmässä, jossa on kolme CLIL-luokanopettajaa. Lähestymistapa on pelillisempi, ja suorittaja voi itse valita paitsi sisältötehtävien suortusjärjestyksen, myös mitkä tehtävät hän suorittaa. Osa tehtävistä on pakollisia, osa valinaisia. Simulaatiokonteksti on keskiajan historiassa, ja kuvauksissa pyritään hyödyntämään keskiaikaisia ympäristöjä ja tapahtumia, joita Suomessakin on kohtalaisen runsaasti. Kuvauksissa joudutaan aina ottamaan huomioon ympäristön autentisuustekijöitä. Esimerkiksi aikaisempien simulaatioiden tunnistettavia esineitä (esim. astioita) ja istuttamaan englanninkielistä rekvisiittaa (esim. tiedotteita) kuvausympäristöön.
Toisessa kuvauksessa oli mukana isompi joukko näyttelijöitä, niin oppilaita kuin opettajiakin Turun kansainvälisestä koulusta sekä muutama vuorosanaton ulkopuolinen henkilö. Lapsinäyttelijöiden valitseminen erityisesti pidempiä vuorosanoja sisältäviin rooleihin on haastava tehtävä, koska myös näyttelijöiden itseilmaisu ja selkeys vaikuttavat olennaisesti lopputuloksen onnistumiseen. Siksi molemmilla kerroilla suoritettiin koeluku, jonka perusteella valinta tehtiin. Lasten piti myös saada huoltajaltaan kirjallinen lupa voidakseen osallistua kuvauksiin; yhtään kieltäytymistä ei ole toistaiseksi tapahtunut. Päinvastoin, vanhemmat ovat kiittäneet mahdollisuudesta olla mukana. Myös opettajat ovat olleet sitä mieltä, että kuvauspäivistä, jotka olivat pitkät ja sisälsivät paljon odottamista, jää oppilaille hieno loppuelämän kestävä muisto.
3.2. Simulaatioiden esitestaus ja pilotointi
Ensimmäinen simulaatio valmistui elokuussa 2012, ja sitä on pilotoitu ja kokeiltu kahdessa varsinaissuomalaisessa koulussa syyskuun aikana. Marraskuussa toteutettiin vielä toinen luokkakokeilu. Kokeiluun (simulaatio, vapaaehtoinen haastattelu ja kysely) osallistuvien oppilaiden vanhemmilta pyydettiin tutkimuslupa, ja se saatiin kaikista koeluokkien oppilaista.
Ennen kokeilua oppilaat tutustuivat kielitaidon arvioinin eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoihin arvioimalla oman englannin kielen yleistasonsa paperilla. Simulaatioympäristössä on myös mahdollisuus luoda oma sähköinen kielisalkku (kielibiografia ja itsearviointi) sekä suorituksen jälkeen arvioida oma osaamisensa kussakin tehtävässä erikseen (vrt. 2.1. ja 2.3.). Testausvaiheessa huomattiin mm., että kielisalkkuosion kieltä (mm. käytetyt käsitteet ja kielen yhtenäisyys) täytyy vielä muokata sellaiseksi, että se soveltuu alakouluikäiselle.
Lisäksi kävi ilmi asioita (esim. salasanan vaihto), jotka piti suorittaa seuraavan simulaation yhteydessä eri lailla. Huolimatta huolellisista esivalmisteluista tekniikka ja internetyhteydet aiheuttivat ongelmia molemmissa kokeiluissa: yhteydet pätkivät, simulaatio kaatui kesken suorituksen, suorittajan ääni ei tallentunut tai simulaatioäänet eivät kuuluneet kuulokkeista. Huolimatta suoritusvaiheen ongelmista oppilaat suhtautuivat simulaatioon kaiken kaikkiaan työ- ja (itse)arviointitapana erittäin positiivisesti. Merkittävä osa välittömästi simulaation jälkeen videohaastatelluista vapaaehtoisista oppilaista oli sitä mieltä, että haluaisivat kokeilla uudelleenkin ja vaihtaisivat perinteiset paperikokeet simulaatioihin sen vuoksi, että siinä pääsee esittämään suullista kielitaitoaan.
Moni oli positiivisesti yllättynyt siitä, että oli ymmärtänyt simulaation kommunikaatiotilanteissa paremmin kuin oli ennalta olettanut. Tämä voi viitata esim. siihen, että oppilaan kielitaito on ollut parempi kuin se mikä käsitys itsellään on ollut tai että simulaation kieli on ollut liian helppoa. Koska simulaatiot on kuitenkin suunniteltu laajemminkin alakoulussa käytettäviksi (pääpaino luokka-asteilla 3-4 ja 5-6 mahdollisuudella laajentaa yläkoulun formaalienglantiin), on kieliaineksessa jouduttu tekemään jonkin verran kompromisseja vaativuuden suhteen. Suorittajalla on joka tapauksessa mahdollisuus tuoda omaa laajempaa osaamistaan esille esimerkiksi kommunikatiivisissa reagointitehtävissä. Taitotasojen vaihtelu tuleekin tähänastisessa simulaatioaineistossa selkeästi näkyviin.
Päätutkimusaineisto kerättiin oppilaskyselyllä, jonka tarkoitus on kerätä yleisiä käyttäjäkokemuksia, kehittämisehdotuksia ja tietoa simulaation soveltuvuudesta CLIL-oppilaan kielitaidon tason määrittämisen työkaluksi ja progression kuvaajaksi. Oma tutkimuskyselynsä lähetettiin myös kokeiluluokkien oppilaiden vanhemmille, jotka saivat mahdollisuuden kuunnella ja katsoa oman lapsensa suorituksen kotona. Projektitutkijana toimiva Wewer on analysoinut aineiston, joka julkaistaan suurempana kokonaisuutena vuonna 2014. Pienemmässä mittakaavaassa ensimmäistä simulaatiokokonaisuutta on esitelty mm. ITK-päivillä 2013.
Tähänastiset tulokset ovat varsin positiivisia ja lupaavat paljon uutta muuttuneessa maailmassa suoritettavalle, nykyaikaiselle arvioinnille (vrt. ylioppilastutkintokokeen sähköistäminen). Oppilaat ja vanhemmat esittivät myös arvokkaita kehitys- ja parannusehdotuksia. Talvella 2013 kerätyn toisen simulaation tutkimusaineisto tuo varmasti lisävaloa simulaation soveltuvuuteen kaksikielisen CLIL-opetuksen oppisisältöjen vieraskielisen hallinnan arviointiin. Otsikon kysymykseen siitä, miksi elokuvapohjaisia simulaatioita pitäisi/voisi käyttää kokonaisvaltaisen kieli- ja kulttuurikasvatuksen tueksi, vastaavat parhaiten pilotointiin osallistuneet oppilaat. Alla olevat esimerkkikommentit ovat viides- ja kuudesluokkalaisten oppilaiden.
- ” Simulaatiokokemus oli minusta hieno tapa oppia tajuamaan mikä sujuu ja mikä ei.“
- ”Haluaisin että simulaatioita olisi enemmän ja melkein kaikista aineista.“
- ”Minusta simulaatio oli jännä mutta lopuksi aivan IHANA!”
- ”Kaikkein parasta simulaatiossa oli kun sai puhua englantia englanninkielisen kanssa.”
―
[1] Anderson L.W., Kraftwohl D.R. & al. (eds.) 2001. A Taxonomy for Learning, Teaching and Assessing: a Revision of Bloom’s Taxonomy of Educational Objectives. New York: Longman.
―
[1] Profiling Learning Progression in CLIL Environments through Computer Simulations. Lisätietoa kehittämishankkeesta ja sen toimijoista: http://rule.uta.fi/proficom
[2] A platform of resources and references for plurilingual and multicultural education http://www.coe.int/t/dg4/linguistic/langeduc/le_platformintro_EN.asp? (14.11.2012)
[3] Common European Framework of Reference for Languages (CEFR), ks. esim. http://www.coe.int/t/dg4/linguistic/cadre_EN.asp (14.11.2012)
[4] Haataja, Kim: Integriert, intensiviert oder nach ”alt-bewährten” Rezepten? Auswirkungen der Lernumgebung und Unterrichtsmethodik auf den Lernerfolg beim schulischen Fremdsprachenerwerb. Univ.Diss. Heidelberg. Marburg: Tectum, 2005.
[5] Haataja, Kim: Das Konzept LangPerform – Entwicklung und Einsatz von Simulationsinstrumenten zur computermedialen Dokumentierung von (fremd-)sprachlichen Kompetenzen – innovativ und integrativ. In: Bogner, A., et.al.: Jahrbuch Deutsch als Fremdsprache, Bd. 36 Mehrsprachigkeit. München:iudicium, 2010.
[6] Anderson L., Kraftwohl D. & al. (eds) 2001. A Taxonomy for Learning, Teaching and Assessing: a Revision of Bloom’s Taxonomy of Educational Objectives. New York: Longman.
Löytöretkillä toisessa maailmassa, vol 1Lauri Pirkkalainen & Petri Lounaskorpi (toim.),5/2013, 16.5.2013