Pelien käyttöönotto - Helppoa kuin heinänteko?

OVI -han­ke on koon­nut si­vuil­leen sa­to­ja ver­kos­sa ole­via, il­mai­sia oppi­mis­pe­le­jä peli­si­vuil­leen. Pe­lit on pe­lat­tu läpi opet­ta­jien toi­mes­ta ja ne on liuokiteltu oppi­ai­neit­tain ja luok­ka-as­teit­tain. Jo­kai­ses­sa pe­lis­sä on myös ly­hyt ku­vaus ja kyt­ken­tä ope­tus­suun­ni­tel­maan.

Oppi­mis­pe­lit ja var­sin­kin tie­to­ko­neis­sa, tab­le­teis­sa jne. toi­mi­vat pe­lit tun­tu­vat mul­lis­ta­van op­pi­mi­sen maa­il­maa täl­lä het­kel­lä. Kotone pe­laa­mi­nen on arki­päi­vää op­pi­lail­la jo esi­kou­lus­ta al­ka­en, siis mik­si oppi­mis­pe­le­jä ei käy­tet­täi­si tu­ke­maan op­pi­lai­den op­pi­mis­pro­ses­se­ja kou­lus­sa?.

Opet­ta­jat ovat käyt­tä­neet pe­le­jä kaut­ta ai­ko­jen. Peli­kor­tit, lau­ta­pe­lit ja esim. lii­kun­nal­li­set pe­lit kuu­lu­vat kaik­kien opet­ta­jien di­dak­ti­seen va­li­koi­maan. Mut­ta tie­to­kone­pe­lit ko­e­taan vai­keik­si, jopa vie­raik­si op­pi­mis­me­ne­tel­mik­si. Kult­tuu­rit koh­taa­vat kan­saa ei nauratakkaan…

Kaik­kien pe­lien di­dak­ti­set rat­kai­sut ovat hy­vin sa­man­lai­sia. Oli­pa ky­sees­sä kort­ti­pak­ka tai yksi tie­to­kone, opet­ta­ja te­kee sa­man­lai­sia di­dak­ti­sia rat­kai­su­ja ja -va­lin­to­ja to­teut­taak­seen op­pi­mis­ti­lan­teen op­pi­laan op­pi­mis­ta par­hai­ten tu­kien. Opet­ta­jat siis osaa­vat käyt­tää pe­le­jä ope­tuk­ses­saan.

Haas­teen muo­dos­taa­kin tuo tie­to- ja vies­tin­tä­tek­niik­ka ja sen avaa­mat lu­ke­mat­to­mat uu­det peli­muo­dot ja mah­dol­li­suu­det.

Uusi maailma, uudet osaajat

Pi­tää­kö opet­ta­jan osa­ta pe­la­ta tietokonepeljejä ja osa­ta kaik­ki sään­nöt ennenkuin pe­le­jä voi käyt­tää ope­tuk­ses­sa? Opet­ta­jan työs­sä tie­to on ol­lut val­taa ja tä­män val­lan pois luo­vut­ta­mi­nen te­kee ki­pe­ää.

Pe­laa­mi­sen am­mat­ti­lai­set, op­pi­laat, osaa­vat uu­sien pe­lien sään­nöt, toi­min­ta­mal­lit ja kie­len, kie­len, joka useim­mil­le ai­kui­sil­le on täyt­tä hebreaa. Opet­ta­jan tu­lee siis us­kal­taa an­taa op­pi­lai­den tu­tus­tua pe­lei­hin, löy­tää niis­tä par­hai­ten so­pi­vat ja käyt­tää pe­le­jä tu­ke­maan op­pi­jan osaa­mi­sen ke­hi­tys­tä.

Pe­laa­mi­sen maa­il­maan tu­tus­tu­nei­ta opet­ta­jia on har­vas­sa, mut­ta kaik­ki opet­ta­jat tie­tä­vät, mit­kä op­pi­mis­tu­lok­set tar­vi­taan ja mi­ten eri­lai­sia di­dak­ti­sia me­ne­tel­miä käy­te­tään. Opet­ta­jan työk­si jää pit­käl­ti vain mää­ri­tel­lä ta­voit­teet ja var­mis­taa, että nii­hin ol­laan pääs­ty.

Oppi­mis­pe­lit tu­ke­vat op­pi­mis­ta mo­nel­la ta­val­la. Sel­vim­min ne

• Mo­ti­voi­vat
• In­teg­roi­vat
• Pal­kit­se­vat ja
• Tu­ke­vat eri­lai­sia op­pi­mis­tyy­le­jä

Neljä kultaista sääntöä

Opet­ta­jan näkö­kul­mas­ta pe­lien käyt­töön­otto on ”Help­poa kuin hei­nän­teko”. Jos­kin hei­nän­te­ko­kin tar­vit­see hy­vän di­dak­ti­sen suunnitelun, aika­tau­lu­tuk­sen ja tar­vit­ta­vien uu­sien tai­to­jen har­joit­te­lun.

Oppi­mis­pe­lien käyt­töön­o­tos­sa tär­keim­mät, kul­tai­set sään­nöt ovat:

• Ete­ne pie­nin as­ke­lin
• Suun­nit­te­le ajan­käyt­tö
• Ke­rää aina konk­ree­tit tu­lok­set
• Käy­tä asi­an­tun­ti­joi­ta­si

Ajankäytön suunnittelu

Kou­lu­jen va­rus­tus on usein suu­rin se­li­tys tie­to- ja vies­tin­tä­tek­nii­kan ope­tus­käy­tön vä­häi­syy­del­le. Mut­ta kyse on peri­aat­tees­sa suun­nit­te­lus­ta. Jos käy­tös­sä­si on kol­me kort­ti­pak­kaa oppi­tun­nil­la 32 op­pi­laan luo­kas­sa, jou­dut suun­nit­te­le­maan mi­ten ryh­mi­tät op­pi­laa­si, kuin­ka pit­kän ajan ku­kin ryh­mä pe­laa, ja mitä ope­tat niil­le op­pi­lail­le, jot­ka odot­ta­vat vuo­ro­aan. Oppi­mis­pe­lien ja tie­to­ko­nei­den kans­sa di­dak­ti­set rat­kai­sut ovat sa­man­lai­sia. Jo yksi tie­to­kone luo­kas­sa riit­tää oppi­mis­pe­lien te­hok­kaa­seen käyt­töön. Opet­ta­jan on vain suun­ni­tel­ta­va ja aika­tau­lu­tet­ta­va pe­laa­mi­nen ope­tuk­seen­sa so­pi­vak­si.

It­sel­lä­ni oli 27 eka­luok­ka­lai­sen kans­sa van­ha 256 -tie­to­kone luo­kan pe­räl­lä. Jo toi­sel­la kou­lu­vii­kol­la ja­oim­me tie­to­kone­vuo­rot kai­kil­le op­pi­lail­le, 5 mi­nuut­tia per nup­pi. Oppi­tun­nit pyö­ri­vät ja jo­kai­nen pe­la­si vuo­rol­laan vii­den mi­nuu­tin jak­son. Vei kak­si viik­koa, että op­pi­laat tot­tui­vat luo­kan pe­räl­lä piip­paa­vaan tie­to­ko­nee­seen ja vii­mei­nen­kin op­pi­las osa­si py­syä pai­kal­laan, kun ko­nees­ta kuu­lui piip­paus. Tä­män jäl­keen tie­to­kone oli osa luo­kan op­pi­mis­vä­li­neis­töä.

Oppi­mis­pe­lien haas­tee­na on myös nii­den to­taa­li­nen eri­lai­suus ver­rat­tu­na op­pi­lai­den peli­ko­ke­muk­seen ko­to­na. Kun on il­lal­la pe­lan­nut NHL 2014:sta, jos­sa Tee­mu Se­län­ne näyt­tää Tee­mu Se­län­teel­tä, se­los­ta­jat vil­lit­se­vät kat­so­jia, kan­sa pau­haa ja ran­ne­lau­kaus läh­tee niin kuin elo­ku­vis­sa, aa­mul­la pe­lat­ta­va oppi­mis­peli, jos­sa tik­ku-ukko hei­lut­taa kä­si­ään ja ruu­tuun tu­lee vilk­ku­va teks­ti­pa­lau­te ”Hyvä Pet­ri”, mo­ti­vaa­tio ei ole kor­ke­al­la ja peli tun­tuu huo­no­a­kin huo­nom­mal­ta. Kaik­ki ensi­kos­ke­tuk­set ai­heut­ta­vat vah­vo­ja tun­tei­ta, mut­ta oppi­mis­pe­lien kans­sa on ol­ta­va pit­kä­mie­li­nen. Oli op­pi­lai­den pa­lau­te kuin­ka murs­kaa­vaa ta­han­sa en­sim­mäi­sen peli­ker­ran jäl­keen (8 -luokkalaiset ovat ko­ke­muk­se­ni mu­kaan kaik­kein pa­him­pia) , jo toi­sel­la peli­ker­ral­la op­pi­laat huo­maa­vat saa­van­sa pa­rem­pia tu­lok­sia pe­lis­sä kuin en­sim­mäi­sel­lä ker­ral­la.

Kol­man­nel­la peli­ker­ral­la op­pi­laat al­ka­vat ta­voi­tel­la pa­rem­paa suo­ri­tus­ta ja ver­tai­le­vat tu­lok­sia jo kes­ke­nään. Nel­jäs peli­ker­ta ker­too to­tuu­den, jos sil­loin kri­tiik­ki on murs­kaa­vaa, peli ei so­vel­lu, mut­ta useim­mi­ten op­pi­laat nel­jän­nel­lä ker­ral­la jo ryn­tää­vät ovel­le, kun opet­ta­ja mai­nit­see pe­laa­mi­sen mah­dol­li­suu­den.

Op­pi­laan konekontaktaika on myös haas­teel­li­nen. Lii­an usein opet­ta­jat vie­vät op­pi­laat tie­to­kone­luok­kaan pe­laa­maan (tai muu­ten­kin työs­ken­te­le­mään) 45 mi­nuu­tik­si. To­del­li­suu­des­sa yksi peli­ses­sio kes­tää 2 – 5 mi­nuut­tia, ja on to­del­la vai­kea kek­siä op­pi­lail­le tie­to­ko­neel­la teh­tä­vää työ­tä koko 45 mi­nuu­tik­si.

Sa­moin kuin lau­ta­pe­lien, peli­kort­tien ja mui­den pe­lien kans­sa peli­ses­si­on tu­lee olla so­pi­van ly­hyt, jot­ta op­pi­laat jak­sa­vat kes­kit­tyä OP­PI­MI­SEEN, ei­vät­kä ajan­viet­toon.

Useis­sa kou­luis­sa on jo tie­to­kone­luok­kien tun­nit ja­et­tu kah­tia tai roh­keim­mis­sa jopa kol­meen 15 min jak­soon, jot­ta te­hok­kai­ta op­pi­mis­jak­so­ja voi­daan to­teut­taa sään­nöl­li­sen usein.

 Konkreetit tulokset

Op­pi­laan tie­to­tek­nii­kan käy­töl­le kou­lus­sa on yksi vaa­de: ”Aina kun op­pi­las kos­kee tie­to­ko­nee­seen, opet­ta­jal­le pi­tää tul­la jo­tain konk­reet­tia kä­teen, jon­ka hän voi ar­vi­oi­da käyt­tä­en pe­rin­tei­siä ar­vi­oin­nin vä­li­nei­tä.”

Oppi­mis­pe­lien ja yleen­sä tie­to­kone­pe­lien erin­o­mai­se­na puo­le­na on peli­ses­si­on päät­ty­mi­nen tu­los­tau­luun eli scoreboardiin. Tä­hän ”lop­pu­ku­vaan” ker­tyy aina op­pi­laan te­ke­mi­set, jois­ta opet­ta­ja voi seu­ra­ta peli­ses­si­on tu­lok­sel­li­suut­ta, op­pi­laan ete­ne­mis­tä jne. Op­pi­lail­le täy­tyy vain opet­taa Print Screen -nap­pu­lan toi­min­to, työ­pöy­däl­lä ole­van ruu­tu­kaap­paus­ku­van liit­tä­mi­nen vaik­ka Word -do­ku­ment­tiin ja do­ku­men­tin tu­los­tus tai lä­het­tä­mi­nen opet­ta­jal­le. Näin opet­ta­ja py­syy aina kär­ryil­lä, mitä op­pi­laat ovat pe­lan­neet, mi­ten he ovat edis­ty­neet ja mis­sä heil­lä on mah­dol­li­sia vai­keuk­sia. Tu­los­tee­seen voi sit­ten piir­tää sen tu­tun ”seis­kan” sin­ne ylä­kul­maan ja li­sä­tä tu­lok­sen ar­vi­oin­ti­kir­jaan.

Myös op­pi­laat hyö­ty­vät täs­tä  tu­lok­sien ke­rää­mi­ses­tä. Mi­kään ei ole mo­ti­voi­vam­paa kuin oman ke­hit­ty­mi­sen seu­raa­mi­nen ja sen nä­ke­mi­nen konk­ree­tis­ti.

Useis­sa adaptiivisissa pe­leis­sä on mah­dol­lis­ta pe­rus­taa op­pi­lail­le omat pro­fii­lit,jot­ka lii­te­tään omaan luok­kaan ja kou­luun. Nämä pe­lit seu­raa­vat op­pi­laan ke­hi­tys­tä ja har­joit­ta­vat op­pi­las­ta tar­peen mu­kaan yk­si­löl­li­ses­ti. Pro­fii­lei­hin ker­ty­vä ar­vi­oin­ti­tie­to on usein ylei­sel­lä ta­sol­la il­mais­ta, mut­ta yk­si­lö­ta­sol­la mak­sul­lis­ta.

Eräs ny­ky­ään pal­jon käy­tet­ty pe­laa­mi­sen muo­to on ryh­mä- tai pari­pe­laa­mi­nen. Pe­le­jä voi­daan pe­la­ta luo­kan data­ty­kil­lä koko luok­ka­na yh­den ja muu­ta­man op­pi­laan toi­mies­sa pe­laa­ji­na. (lan­ga­ton hii­ri tai -hii­ret ja -näp­päi­mis­tö ovat edul­li­sia!). Var­sin­kin on­gel­man­rat­kai­su­pe­leis­sä pien­ryh­mät tai pa­rit toi­mi­vat hy­vin. Pe­laa­mis­ta seu­ra­tes­saan opet­ta­ja voi ar­vi­oi­da so­si­aa­li­suut­ta, kom­mu­ni­koin­tia yms. tai­to­ja, jot­ka ke­hit­ty­vät pe­la­tes­sa.

Käytä asiantuntijoita

Pe­lien maa­il­ma on useim­mil­le opet­ta­jil­le vie­ras, mut­ta apu löy­tyy usein luo­kas­ta tai ai­na­kin lähi­luo­kas­ta. Pe­lei­hin tu­tus­tu­mi­nen ja uu­sien pe­lien ko­kei­lu on hy­vää har­joi­tus­ta op­pi­lail­le. OVI -hank­keen peli­si­vuil­la on eri oppi­ai­neis­sa kym­me­niä pe­le­jä, jois­ta voi olla vai­kea va­li­ta oi­kea peli. Op­pi­laat voi­vat vaik­ka koti­teh­tä­vä­nä pe­la­ta eri pe­le­jä ja sit­ten luku­päi­vä­kir­jan ta­paan ar­vi­oi­da nii­den toi­mi­vuut­ta omas­sa tai mui­den op­pi­mi­ses­sa.

Uu­den pe­lin opet­ta­mien on myös asi­an­tun­ti­jan teh­tä­vä. Olen seu­ran­nut usei­ta pii­nal­li­sia het­kiä, kun opet­ta­ja on yrit­tä­nyt opet­taa pe­liä op­pi­lail­le. Op­pi­laat tus­kas­tu­vat, sil­lä peli­kie­li on opet­ta­jal­le ou­toa ja peli­ru­tii­nit ja toi­min­not vie­rai­ta.

Kun op­pi­las opet­taa op­pi­laal­le uut­ta pe­liä, kie­li on las­ten kiel­tä lap­sil­le ja peli­ter­mit koh­dal­laan. Mo­nis­sa kou­luis­sa käy­te­tään­kin ver­tais­o­pe­tus­ta op­pi­lail­ta op­pi­lail­le, joko van­hem­mat op­pi­laat nuo­rem­mil­le tai rin­nak­kais­luok­kien kes­ken.

Eräs te­ho­kas tapa opet­taa tie­to- ja vies­tin­tä­tek­nii­kan tai­to­ja op­pi­lail­le kou­luis­sa, jos­sa on kone­pu­laa, on opet­taa tai­to (tai peli) en­sin yh­del­le op­pi­laal­le. Kun hän on op­pi­nut pe­lin, hän opet­taa tai­don seu­raa­val­le op­pi­laal­le ja opet­ta­ja kat­soo, että ope­tus me­nee oi­kein. Kun oppi on men­nyt pe­ril­le, opet­ta­ja va­pau­tuu ja op­pi­laat toi­mi­vat ket­ju­na toi­sen opet­ta­es­sa ja jo osaa­van op­pi­laan val­vo­es­sa.

Op­pi­laat sel­vit­tä­vät pa­reit­tain ma­tik­ka­pe­lin omi­nai­suuk­sia.

Lopuksi

Tie­to- ja vies­tin­tä­tek­nii­kan tai­dot, moni­luku­tai­to, me­di­a­luku­tai­to di­gi­taa­li­nen luku­tai­to ja vir­tu­aa­li­set kom­mu­ni­kaa­ti­o­tai­dot ke­hit­ty­vät op­pi­lail­le vain har­joit­te­le­mal­la. Mitä ak­tii­vi­sem­min op­pi­laat käyt­tä­vät tie­to­tek­niik­kaa sen pa­rem­mik­si tai­dot ke­hit­ty­vät.

Opet­ta­jan kan­nal­ta kaik­kein tär­kein­tä on ede­tä pie­nin as­ke­lin ja suun­ni­tel­mal­li­ses­ti. Ky­sees­sä ei ole joko tai ti­lan­ne vaan jo­kai­sen opet­ta­jan tu­lee löy­tää omas­ta ope­tuk­ses­taan ne op­pi­laan työs­ken­te­ly- vai­heet ja -koh­dat, jot­ka on hel­poin vaih­taa tie­to- ja vies­tin­tä­tek­nii­kal­la to­teu­tet­ta­vik­si.

Al­kuun yksi ker­ta vii­kos­sa riit­tää ja kun sekä opet­ta­jan ja op­pi­lai­den tai­dot ja roh­keus kas­va­vat voi­daan ker­to­ja li­sä­tä.

Ovi – hank­keen peli­si­vut.

Kat­so Pet­ri Lou­nas­kor­ven vi­de­o­lu­en­to Löy­tö­ret­ki 5 -se­mi­naa­ris­sa: Pe­lien käyt­töön­otto luo­kis­sa in­nos­ta­ja­na. (n.25min)

”Pienin askelin, pienten ihmisten ehdoilla, kiireisessä arjessa”

OVI -hanke.