9. Sadetyypit ja sateisuus

Sadetyypit

Sade syn­tyy, kun kos­tea ja läm­min ilma jääh­tyy ko­ho­tes­saan maan­pin­nal­ta ylös­päin. Ilma­mas­san saa­vut­ta­es­sa 100 % suh­teel­li­sen kos­teu­den eli kas­te­pis­teen, sen si­säl­tä­mä vesi­höy­ry al­kaa tii­vis­tyä pie­nik­si pil­vi­pi­sa­roik­si. Syn­ty­neen sade­pil­ven pil­vi­pi­sa­rat tör­mäi­le­vät toi­siin­sa, jol­loin nii­den mas­sa kas­vaa ja ne pu­to­a­vat sade­pi­sa­roi­na maa­han.

Sa­teet voi­daan ja­kaa kol­meen pää­tyyp­piin sen mu­kaan, mikä te­ki­jä ai­heut­taa sa­teen syn­nys­sä vält­tä­mät­tö­män nou­se­van ilma­vir­tauk­sen.

Konvektiosateet

Sa­teen pe­rus­tyyp­pi on konvektiosade, joka saa al­kun­sa, kun au­rin­ko läm­mit­tää voi­mak­kaas­ti kos­te­aa maan pin­taa. Läm­men­nyt maa haih­dut­taa vet­tä ja läm­mit­tää ylä­puo­lel­laan ole­vaa kos­te­aa il­maa, joka al­kaa läm­me­tes­sään laa­jen­nut­tu­aan ko­ho­ta läm­pö­tila­e­ros­ta joh­tu­va­na konvektiovirtauksena.

Ko­ho­tes­saan läm­min ilma jääh­tyy, saa­vut­taa kas­te­pis­teen ja syn­tyy sade. Konvektiosateita esiin­tyy run­saas­ti tro­pii­kis­sa, mis­sä koh­ti­suo­raan maa­han osu­va au­rin­gon­sä­tei­ly ai­heut­taa voi­ma­kas­ta nou­se­vaa ilma­vir­taus­ta.

Tro­pii­kin konvektiosateet tois­tu­vat rank­koi­na ilta­päi­vi­sin, kun au­rin­ko on eh­ti­nyt läm­mit­tää il­maa ja haih­dut­taa vet­tä riit­tä­väs­ti. Kes­ki­le­veyk­sil­lä, esi­mer­kik­si Eu­roo­pas­sa konvektiosateita esiin­tyy hel­le­päi­vien ilta­päi­vi­nä voi­mak­kai­na uk­kos­kuu­roi­na.

Vuoristosateet

Ran­ni­kol­la si­jait­se­va jyrk­kä vuo­ris­to pa­kot­taa me­rel­tä pu­hal­ta­van leu­don ja kos­te­an tuu­len tuo­man il­man nou­se­maan. Nous­tes­saan vuo­ren rin­net­tä ilma jääh­tyy, saa­vut­taa kas­te­pis­teen ja sii­nä ole­va kos­teus sa­taa vuo­ren me­ren­puo­lei­sel­le rin­teel­le vuo­ris­to– eli orografisena sa­tee­na.

Kos­ka vuor­ta ylit­tä­vän ilma­mas­san kos­teus on tii­vis­ty­nyt ja sa­ta­nut maa­han me­ren­puo­lei­sel­le rin­teel­le, vas­tak­kai­sel­la puo­lel­la vuor­ta esiin­tyy kui­via ja läm­pi­miä Föhn-tuu­lia, jois­ta ker­rot­tiin tar­kem­min lu­vus­sa 7.

Rintamasateet

Kol­mas läm­pi­män ja kos­te­an il­man nou­su­syy on eri läm­pöis­ten ilma­mas­so­jen koh­taa­mi­nen. Kun läm­min ilma­mas­sa koh­taa kyl­män ilma­mas­san, läm­min ilma ke­vy­em­pä­nä ko­ho­aa kyl­män il­man pääl­le. Kyl­män il­man rin­ta­ma toi­mii siis läm­pi­män il­man kan­nal­ta vas­taa­van­lai­ses­ti kuin vuo­ris­to­sa­tei­den ta­pauk­ses­sa vuo­ris­to.

Kyl­män il­man pääl­le ko­ho­a­va läm­min ja kos­tea ilma jääh­tyy, saa­vut­taa kas­te­pis­teen ja syn­tyy sade. Täl­lä ta­val­la syn­ty­neet rin­ta­ma­sa­teet ovat useim­mi­ten heik­ko­ja ver­rat­tu­na konvektiosateisiin ja nii­tä esiin­tyy eri­tyi­ses­ti po­laa­ri­rin­ta­mal­la, esi­mer­kik­si Suo­mes­sa.

Maapallon vähäsateiset alueet

Kos­ka sa­teen syn­ty vaa­tii il­man jääh­ty­mis­tä nou­se­vas­sa ilma­vir­tauk­ses­sa, ei sa­det­ta voi syn­tyä las­ke­van ilma­vir­tauk­sen yh­tey­des­sä. Täl­lai­nen ti­lan­ne val­lit­see yleen­sä maa­pal­lon py­sy­vil­lä kor­ke­a­pai­neen vyö­hyk­keil­lä eli kään­tö­pii­reil­lä si­jait­se­vil­la hepo­as­teil­la sekä napa-alu­eil­la.

Esi­mer­kik­si Kra­vun kään­tö­pii­rin tun­tu­mas­sa si­jait­se­vas­sa Sa­ha­ran au­ti­o­maas­sa on siis lä­hes aina kor­ke­a­pai­nee­seen liit­ty­vä las­ke­va ilma­vir­taus ja siel­lä sa­taa erit­täin har­voin. Myös muut maa­pal­lon mer­kit­tä­vim­mät au­ti­o­maat Gobi Keski-Aa­si­as­sa ja Ka­li­for­ni­an au­ti­o­maat Pohjois-Ame­ri­kas­sa si­jait­se­vat kään­tö­pii­rien tie­noil­la. Li­säk­si ran­ni­kot, joi­den edus­tal­la vir­taa kyl­mä meri­vir­ta, ovat vähä­sa­tei­sia. Täs­tä ker­ro­taan tar­kem­min seu­raa­vas­sa kap­pa­lees­sa meri­vir­to­jen yh­tey­des­sä.

Kuva 9.3. Vuo­ris­tois­sa sade­pil­vet liik­ku­vat usein vuo­ren rin­tei­tä pit­kin. Al­pit, Sveit­si.

Kuva 9.4. Suo­mes­sa sa­teet ovat useim­mi­ten pit­kä­kes­toi­sia rin­ta­ma­sa­tei­ta. Koli, Liek­sa.

Kuva 9.5. Hy­vin vähä­sa­teis­ta aa­vik­ko­a­lu­et­ta Ka­li­for­ni­as­sa USA:ssa.

Kuva 9.1. Sa­taa!

Kuva 9.2. Konvektiosade ke­hit­tyy, kun au­rin­gon läm­mit­tä­mä kos­tea ilma ko­ho­aa, vesi­höy­ry tii­vis­tyy ja muo­dos­tuu kor­kei­ta kum­pu­pil­viä. North Da­ko­ta, USA.