Galleria - Jään muovaamia maisemiaKuva 20a.1. Silokallion jäätikön kulutukselle altistunut puoli on sileäksi hioutunut. Parainen (Korppoo) Jurmo. Kuva 20a.1. Silokallion jäätikön kulutukselle altistunut puoli on sileäksi hioutunut. Parainen (Korppoo) Jurmo. Kuva 20a.1. Silokallion jäätikön kulutukselle altistunut puoli on sileäksi hioutunut. Parainen (Korppoo) Jurmo. Kuva 20a.2. Silokallio. Parainen (Korppoo) Jurmo. Kuva 20a.2. Silokallio. Parainen (Korppoo) Jurmo. Kuva 20a.2. Silokallio. Parainen (Korppoo) Jurmo. Kuva 20a.2. Silokallio. Parainen (Korppoo) Jurmo. Kuva 20a.2. Silokallio. Parainen (Korppoo) Jurmo. Kuva 20a.3. Silokallion suojapuolella jäätikön aiheuttama paine on pienentynyt, minkä vuoksi kallioperä on lohkeillut. Parainen (Korppoo) Jurmo. Kuva 20a.3. Silokallion suojapuolella jäätikön aiheuttama paine on pienentynyt, minkä vuoksi kallioperä on lohkeillut. Parainen (Korppoo) Jurmo. Kuva 20a.3. Silokallion suojapuolella jäätikön aiheuttama paine on pienentynyt, minkä vuoksi kallioperä on lohkeillut. Parainen (Korppoo) Jurmo. Kuva 20a.3. Silokallion suojapuolella jäätikön aiheuttama paine on pienentynyt, minkä vuoksi kallioperä on lohkeillut. Parainen (Korppoo) Jurmo. Kuva 20a.3. Silokallion suojapuolella jäätikön aiheuttama paine on pienentynyt, minkä vuoksi kallioperä on lohkeillut. Parainen (Korppoo) Jurmo. Kuva 20a.4. Salpausselän viimeiset maanpäälliset osat sijaitsevat ulkomerellä. Parainen (Korppoo) Jurmo. Kuva 20a.4. Salpausselän viimeiset maanpäälliset osat sijaitsevat ulkomerellä. Parainen (Korppoo) Jurmo. Kuva 20a.4. Salpausselän viimeiset maanpäälliset osat sijaitsevat ulkomerellä. Parainen (Korppoo) Jurmo. Kuva 20a.4. Salpausselän viimeiset maanpäälliset osat sijaitsevat ulkomerellä. Parainen (Korppoo) Jurmo. Kuva 20a.4. Salpausselän viimeiset maanpäälliset osat sijaitsevat ulkomerellä. Parainen (Korppoo) Jurmo. Kuva 20a.5. De Geer muodostelmia voi Suomessa havaita Vaasan edustan rannikkovyöhykkeellä. Mustasaari, Björkö. Kuva 20a.5. De Geer muodostelmia voi Suomessa havaita Vaasan edustan rannikkovyöhykkeellä. Mustasaari, Björkö. Kuva 20a.5. De Geer muodostelmia voi Suomessa havaita Vaasan edustan rannikkovyöhykkeellä. Mustasaari, Björkö. Kuva 20a.5. De Geer muodostelmia voi Suomessa havaita Vaasan edustan rannikkovyöhykkeellä. Mustasaari, Björkö. Kuva 20a.5. De Geer muodostelmia voi Suomessa havaita Vaasan edustan rannikkovyöhykkeellä. Mustasaari, Björkö. Kuva 20a.6. Tunturit ovat joutuneet jäätiköiden aiheuttaman eroosion kohteeksi. Kuva 20a.6. Tunturit ovat joutuneet jäätiköiden aiheuttaman eroosion kohteeksi. Kuva 20a.6. Tunturit ovat joutuneet jäätiköiden aiheuttaman eroosion kohteeksi. Kuva 20a.6. Tunturit ovat joutuneet jäätiköiden aiheuttaman eroosion kohteeksi. Kuva 20a.6. Tunturit ovat joutuneet jäätiköiden aiheuttaman eroosion kohteeksi. Kuva 20a.7. Harjualueiden kasvillisuus on sopeutunut kuiviin olosuhteisiin. Mänty on näiden alueiden tyypillisin puulaji. Tammela Pernunnummi. Kuva 20a.7. Harjualueiden kasvillisuus on sopeutunut kuiviin olosuhteisiin. Mänty on näiden alueiden tyypillisin puulaji. Tammela Pernunnummi. Kuva 20a.7. Harjualueiden kasvillisuus on sopeutunut kuiviin olosuhteisiin. Mänty on näiden alueiden tyypillisin puulaji. Tammela Pernunnummi. TELLUS1 - Sininen planeetta (TR)Simo Tolvanen & Simo Veistola8.4.2013