Toimintakulttuuria ja sen kehittämistä kouluissa ja oppilaitoksissa ohjaavat opetussuunnitelman perusteet sekä luodut opetusmenetelmälliset ja pedagogiset ratkaisut. Rehtori on yhteisön kehittämisen avainhenkilö. Samalla koko yhteisö vaikuttaa koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuuriin, vuorovaikutukseen ja vallitsevaan ilmapiiriin. Parhaimmillaan kehittämistyöhön osallistuvat myös oppilaat ja opiskelijat, opettajat, muu henkilöstö ja huoltajat. Toimintakulttuuri näkyy kaikessa koulun tai oppilaitoksen toiminnassa, ja eri toimintatapojen kautta se heijastuu myös ympäröivään yhteiskuntaan.
Yhteiskunnan muuttuminen ja teknologian kehittyminen edellyttävät, että myös koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuuri kehittyy. Tarve toimintakulttuurin kehittämiselle voi tulla monesta suunnasta. Sysäyksen kehittämiseen voi saada aikaan turhautuminen vallitsevaan tilanteeseen tai innostus tai halu toteuttaa uusia ideoita. Muutoksen käynnistäjänä voi olla esimerkiksi toimimaton teknologia, huoltajien toiveet tai joko oppilaiden tai opiskelijoiden tarpeet. Toisaalta kehittämiseen ohjaavat myös johdon asettamat vaatimukset ja teknologian tuomat uudet mahdollisuudet. Kehittämistyö vaatii onnistuakseen nykyisen toimintakulttuurin arvioimista ja uusien mallien ideointia sekä kehittämistoimien huolellista suunnittelua. Koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuurin kokonaisvaltainen kehittäminen edellyttää, että myös oppimisympäristöjä muutetaan.
Kehittämishankkeissa on yhtenä tavoitteena ollut tehostaa viestintää ja vuorovaikutusta rehtorin, opetushenkilöstön, oppilaiden, opiskelijoiden ja huoltajien välillä. Avoin ja aktiivinen vuorovaikutuskulttuuri ja tekniikan monipuolinen hyödyntäminen muuttavat samalla sekä pedagogiikkaa että toimintakulttuuria. Jotta teknologian käyttö kehittyisi, tarvitaan pitkäjänteistä työyhteisön yhteisten toimintatapojen ja -kulttuurin kehittämistä. Esi- ja perusopetuksessa ja lukioissa toteutettava kehittämistyö tarvitsee tukea opetuksen tai koulutuksen järjestäjältä. Lisäksi oppimisympäristöjen kehittämiseen tarvitaan monenlaisia muitakin resursseja. Tulee hankkia välineistöä opettajille ja oppilaille tai opiskelijoille. Myös langattomien verkkojen rakentamiseen ja ylläpitoon sekä tukipalveluihin ja opettajien täydennyskoulutukseen tulee varata resursseja.
Teknologinen kehitys kiihdyttää muutosta
Teknologia osana oppimisympäristöjä, opetusta ja toimintakulttuuria antaa oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuuksia harjoitella nyky-yhteiskunnassa tarvittavia taitoja. Tämä edellyttää toimintakulttuurin ja pedagogisten toimintamallien kehittämistä. Kun teknologian käyttöä lisätään ja kehitetään opetus ja oppiminen muuttuvat yhteisöllisemmiksi, tiedon saatavuus helpottuu ja viestintä tehostuu. Oppimateriaalit ja niiden käyttö ajanmukaistuvat ja vuorovaikutus eri toimijoiden välillä sekä paranee että monipuolistuu. Digitaalisten oppimisympäristöjen suunniteltu käyttö esi- ja perusopetuksessa ja lukioissa sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa kehittää sekä oppimista ja opetusta että viestintää ja vuorovaikutusta. Viestinnästä tulee ajantasaisempaa, vuorovaikutuksesta laajempaa ja avoimempaa ja oppimateriaalia sekä muuta aineistoa on helppo välittää kaikille toimijoille.
Uusi, helppokäyttöinen teknologia antaa välineitä kehittää sekä pedagogiikkaa että toimintatapoja. Koulun, oppilaitoksen tai kunnan kehittämishankkeeksi on voitu valita esimerkiksi viestintä- tai vuorovaikutusvälineiden käytön kehittäminen. Digitaalisissa oppimisympäristöissä voidaan luoda sähköisiä kokeita. Erilaisia materiaaleja ja tietoja voidaan jakaa oppilaiden, opiskelijoiden ja opettajien kesken. Teknologia mahdollistaa myös tehtävien tai tuotosten tekemisen ja palauttamisen sähköisesti. Koulussa ja oppilaitoksissa voidaan myös hyödyntää monipuolisesti yhteisöllisiä vuorovaikutus- ja työskentelyvälineitä ja erilaisia palveluita. Usein käytössä olevia oppilashallintojärjestelmiä on käytetty vain arvosanojen tai poissaolojen merkitsemiseen, mutta nyt järjestelmiä ja palveluita voidaan käyttää myös oppilaiden, opiskelijoiden, huoltajien ja opetushenkilöstön väliseen viestintään.
Digitaalisissa oppimisympäristöissä opetettavia asioita voidaan lähestyä esimerkiksi ongelmaperustaisen, ilmiöpohjaisen tai projektilähtöisen oppimisen näkökulmista ja tietoa voidaan etsiä, jakaa ja luoda yhteisöllisesti. Langaton verkko, kannettavat tietokoneet, tabletit ja muut päätelaitteet, älypuhelimet, vuorovaikutteinen esitystekniikka ja videoneuvotteluvälineistö antavat mahdollisuuksia kehittää opetusta ja oppimista vuorovaikutteisemmaksi. Oppimisympäristöt laajenevat luokkahuoneen ulkopuolelle sekä fyysisesti että virtuaalisesti. Mikäli oppilaat tai opiskelijat voivat käyttää omia laitteitaan, lisääntyvät teknologian opetuskäytön mahdollisuudet. Samalla opiskelun joustavuus kasvaa ja lapsilla ja nuorilla on enemmän mahdollisuuksia hyödyntää muualla oppimiansa teknologian käyttötaitoja. Teknologia antaa välineitä myös äänen, kuvan ja videon runsaampaan käyttöön opiskelun tukena ja oppilaiden ja opiskelijoiden tuotoksissa.
Kehittämistyön tuloksia eräässä lukiossa
Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden tuloksena koulujen tai oppilaitosten toimintakulttuuri on saattanut kokea totaalisen muutoksen, vaikka kehittämistyö olisikin alkanut vain pienellä teknologisella kokeilulla. Erään lukion kehittämishanke käynnistyi tilanteessa, jossa teknologian käyttö oli pienimuotoista välineiden, resurssien ja osaamisen vähäisyyden vuoksi. Yhteisesti sovittuja toimintatapoja ei ollut. Lukion oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin kehittäminen sai alkunsa sähköpostiosoitteiden käyttöönotosta, joka toteutettiin huoltajien aloitteesta. Sähköpostiosoitteiden lisäksi tarvittiin paljon muutakin kehittämistä, sillä pelkät sähköpostiosoitteet eivät yksinään auta, jos niiden käyttöönottoa ja käyttöön liittyvää toimintakulttuuria ei ole suunniteltu.
Saatujen resurssien avulla lukiossa päivitettiin teknologisia järjestelmiä ja hankittiin sähköinen oppimisalusta, esitystekniikkaa, langaton verkko koko henkilöstön ja opiskelijoiden käyttöön sekä laitteistoa niin opiskelijoille kuin opettajille. Lukiossa toteutettiin myös uusien välineiden käyttökoulutuksia ja opetusmenetelmien kehittämistä. Huoltajien ja oppilaitoksen välisen viestinnän tueksi otettiin käyttöön oppilashallintojärjestelmässä olleet viestintätoiminnallisuudet. Sähköpostitilien lisäksi käyttöön otettiin kokonainen pilvipalvelu, joka sisälsi tallennustilaa ja verkkopohjaisia toimistosovelluksia. Uuden teknologian avulla työskentelystä tuli yhteisöllistä, paikkaan sitomatonta ja joustavaa. Lisäksi kehittämistyön tueksi yhdelle opettajalle resursoitiin aikaa toimia kollegoiden vertaistukena ja verkkopedagogian kehittämiseen.
Toimintakulttuurin muutos vie oman aikansa, eikä se tässäkään lukiossa muuttunut salamannopeasti. Tietohallinnon kanssa käytiin neuvotteluja opetukseen soveltuvista laitteista, verkoista, tietoturvasta ja käyttöpolitiikasta. Ensimmäinen laitteistotilaus ei onnistunut, koska toivottuja laitteita ei ollut enää saatavilla. Osa opettajista näki tekniikan opetuskäytössä vain ongelmia, eikä motivaatiota uusien toimintatapojen opetteluun tahtonut kaikilta aina löytyä. Osa opiskelijoista suhtautui vastahakoisesti lisääntyneeseen tietotekniikan käyttöön opetuksessa. Vastoinkäymisistä ja muutosvastarinnasta huolimatta opittiin uusia tapoja toimia, välineistöä otettiin käyttöön ja tarjolla olevaa tukea opittiin hyödyntämään. Nyt lukion viestintä ja vuorovaikutus on tehostunut ja uutta välineistöä on alettu hyödyntää määrätietoisemmin. Muutosta on tukenut yhteisistä toimintatavoista sopiminen ja yhteisten pelisääntöjen laatiminen.
Totuttautuminen uuteen toimintakulttuuriin on tärkeää, ja sille pitää varata tarpeeksi aikaa. Myös sovittuja viestintätapoja tulee noudattaa ja sopia vastuunjaosta. Viestien seuraamisen ja vuorovaikutuksen takaamiseksi tarvitaan esimerkiksi suunnitelma käyttäjätunnuksiin liittyvästä tiedonsiirrosta, tiedon välittämisestä ja päivityksistä. Opiskelijoiden ja huoltajien tulee tietää, mitä välineitä ja palveluita on käytössä. Hekin tarvitsevat aikaa sopeutua muutokseen ja tietoa uusista toimintatavoista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Uutta toimintakulttuuria ja toimintatapoja luotaessa on hyvä ottaa opiskelijat ja huoltajat mukaan jo suunnitteluun.
Lukio on alkanut systemaattisesti arvioida ja kehittää oppimisympäristöjään ja toimintakulttuuriaan, ja se seuraa digitaalisten oppimisympäristöjen opetuskäytön valtakunnallista kehittämistä esimerkiksi tulevia sähköisiä ylioppilaskirjoituksia silmällä pitäen. Lukiossa tapahtuneen kehittämistyön tulokset ja aikaansaadun muutoksen on huomannut myös kunnan johto, ja kunta onkin hankkinut lukiolaisille omat kannettavat tietokoneet opiskelua varten. Vastaavanlaista kehitystyötä ja toimintakulttuurin muutosta tapahtuu monessa muussakin oppilaitoksessa. Toimintatavat ja strategiat sekä saadut tulokset vaihtelevat, mutta perusperiaate on sama: oppilaitoksen toimintakulttuurin on kehityttävä.
KOKEMUKSET KIERTOON – ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseenTina Heino (toim.), Oppaat ja käsikirjat 2013:8, © Opetushallitus, ISSN 1798-8969 (verkkojulkaisu), Kansikuva: Markku Lang, Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy, Zine: Konneveden lukio24.11.2013