Teknologiaa on kehitetty helpottamaan elämää, ja se mahdollistaa oppimisen kannalta monia eri tapoja oppia ja opettaa. Oppilaiden ja opiskelijoiden into ja uteliaisuus kaikkea uutta kohtaan sekä tekninen taitavuus tarttuvat opettajaankin, ja yhdessä voidaan luoda uusia toimintatapoja ja opetusmenetelmiä. Opettaja hyödyntää opettamisen taitojaan, mutta hänen on hyvä osata asettua myös seurailijaksi ja kannustajaksi – myös teknologian hyödyntämisessä. Vaikka opettaja tietääkin opetukselle asetetut tavoitteet ja suunnan, on hänen silti hyvä kuunnella oppilaita, heidän mielipiteitään ja kommenttejaan teknologian käytöstä opetuksessa. Lapsi tai nuori tulee kouluun tai oppilaitokseen olettaen, että hän saa käyttää jo olemassa olevaa teknologista osaamistaan ja tietämystään. Koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuurin ja opetusmenetelmien tulisi vastata näihin odotuksiin.
Teknologiset laitteet ja varusteet sekä pilvipalvelut ovat arkipäiväistyneet esi- ja perusopetuksessa ja lukioissa. Niiden käytön kannalta on keskeistä myönteinen ja aktiivinen vuorovaikutus opettajien, oppilaiden ja opiskelijoiden välillä sekä keskustelu niiden opetuskäytön hyödyistä. Yhteisenä tavoitteena on hyvä oppimistulos.
Hyvän mielen oppimista, tekemistä ja osallisuutta
Suomea koskevien Pisa-tutkimustulosten mukaan oppilaiden kouluviihtyvyyden edistämiseksi on tehtävä vielä työtä. Kouluissa tulisi miettiä ratkaisuja, joilla oppilaat kokevat olevansa osa kouluyhteisöä ja voivansa vaikuttaa sekä toimintakulttuuriin, toimintatapoihin että omaan oppimiseensa. Kouluihin tarvitaan lisää hyvän mielen oppimista, mikä ei tarkoita lisää viihdyttämistä vaan lisää oppilaiden osallisuutta. Muistatko oppimiskokemuksen, jossa olit täysillä mukana, josta innostuit tai suorastaan haltioiduit? Oliko se sellainen, jonka avulla koit kasvavasi? Liittyikö hyvään oppimiskokemukseen se, että pääsit itse toimimaan, oivaltamaan ja jakamaan kokemusmaailmaasi toisten kanssa?
Osallistavien työtapojen käytöllä ja toimintakulttuurilla edistetään hyvinvointia ja innostetaan oppimaan. Opettamisen kohteena olemisen sijaan oppilaasta tulee omia tavoitteita asettava toimija, osallinen. Kun oppilaat ja heidän huoltajansa otetaan mukaan oppimisen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin, syntyy hyvää mieltä tuottavaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä niin luokan oppilaiden kuin kodin ja koulunkin kesken.
Yhdessä tutkimalla ja tekemällä syntyy oppimisen iloa, ja teknologia laajentaa mahdollisuuksia käyttää osallistavia työtapoja. Ilman teknologiaa ainakin seuraavia asioita olisi vaikea toteuttaa:
- Oppilaat ideoivat itse mobiililaitteiden käyttöä koulussa.
- Oppilaat opettavat toisiaan tai aikuisia laitteiden ja ohjelmistojen käytössä.
- Oppilaat toimittavat koulun uutisia ja verkkolehtiä.
- Oppilaat tekevät ilmaisutaitoa, yhteistyötaitoja ja pitkäjänteisyyttä vaativan teatteriproduktion, johon kuuluu esityksen valmistaminen, kuvaaminen ja jakaminen verkossa.
- Koulussa luodaan ja ylläpidetään yhteistyöverkostoa huoltajien saamiseksi mukaan puuhapäiviä ja kerhotoimintaa vetämään.
Toisella tavalla toiminen tuo oivalluksia
Eräs toisin tekemiseen rohkaistunut opettajaopiskelija kertoo: ”Kaiken oppimani jälkeen olen varma, että luokassani ei enää ikinä ole kiire sen takia, että oppikirjaa on vielä niin ja niin paljon läpikäymättä. Opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden pohjalta uskallan nyt oikeasti keskittyä olennaiseen.” Opettajan oivaltava oppimiskokemus juontuu siitä, että hän oli ollut syventävässä opetusharjoittelussaan suunnittelemassa ja toteuttamassa toiminnallisia koulupäiviä, joissa sukellettiin kulttuuriperinteeseen ja historiaan museoympäristössä. Päivien sisällöt ja toiminnalliset työpisteet suunniteltiin vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita ainerajat ylittäen. Keskiaikaa tai 1700-lukua voi lähestyä tai von Linnén jalanjäljillä olla ilmiölähtöisesti samassa yhteydessä sekä kuvataidetta, musiikkia, kotitaloutta että kasvitiedettä opiskellen. Oppilaat ja opettajat tulivat koulupäivään ennalta suunnitelluissa aikakautta ilmentävissä rooleissa. Puitteista muotoutui sosiaalinen ja fyysinen oppimaisemaksi, joka avasi mahdollisuudet eri aistikanavien kautta tapahtuvalle oppimiselle. ”Paras koulupäivä ikinä!” kerrotaan erään kuudesluokkalaisen pojan sanoneen opettajaopiskelijoille silmät loistaen.
Edellä mainitun kaltaisessa kulttuuriperinteen opetuksessa oppilaat tutustuvat jo ennakkoon pajapäivän teemana olevaan ilmiöön. Teknologiaa hyödynnetään tiedonrakentelussa. Oppilaat harjoittelevat myös blogikirjoittamisen kaltaisia luovia tapoja tuottaa ja analysoida tietoa. Työpajapäivien tapahtumia tallennetaan kuviksi ja videoiksi, joihin luokkaopetuksessa voidaan palata myöhemmin aiheen käsittelyn syventämiseksi. Oppilaat myös käsikirjoittavat ja tekevät itse useita historiallisiin tapahtumiin liittyviä videoita. Ilmiön käsitteleminen toteutetaan siis yhtä työpajapäivää laajemmin ja pitkäjänteisemmin kokonaisuutena, jossa oppilaiden kulttuuritietoisuus lisääntyy ja he oppivat ottamaan sosiaalista vastuuta. Oppilaiden tiedonkäsittelytaidot, kriittinen lukutaito sekä teknologiset taidot kehittyvät. Vanhemmat oppilaat ja opiskelijat voivat sukeltaa ilmiöön myös itse luotujen roolien kautta live-roolipelaamisen, eli larppaamisen keinoin. Roolien rakentaminen yhteistoiminnallisesti avaa mahdollisuuden ilmiön opiskeluun omakohtaisella ja innostavalla tavalla, ja samalla luodaan oppilaille uusia tapoja oppia.
Teknologian opetuskäytön lisäämiseksi on monta tapaa. Oppilailta tai opiskelijoilta voi esimerkiksi kysyä, mitä oppimista edistävää koulussa tai oppilaitoksessa olevilla tai henkilökohtaisilla laitteilla ja olemassa olevilla ohjelmilla voitaisiin saada aikaiseksi. Mitä välineitä tai palveluita he haluaisivat käyttää missäkin oppiaineessa, tai millaisia tuotoksia he voisivat tehdä? Oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuus opetuksen ja oppimismenetelmien ideointiin lisää parhaimmillaan sekä heidän opiskelumotivaatiota että kannustaa opettajia rohkeasti kokeilemaan uusia menetelmiä ja välineitä. Eräässä koulussa rehtori linkitti opettajien ja oppilaiden nähtäväksi uutta matematiikan opettamisen tapaa esittelevän verkkosivun. Opettajien vielä miettiessä oppilaskunnan hallitus ehti jo kokoontua ja peukuttaa sen puolesta, että käänteinen luokkaopetus eli flipped classroom otettaisiin käyttöön.
Linkit:
http://keskiaikakokkolassa.blogspot.fi/
Verkkosivuilta avautuu kuvallista materiaalia liittyen KuperKeikka ja Projektori -kehittämishankkeeseen, jossa harjoiteltiin luovaa ilmaisua ja mediataitoja ja toteutettiin toiminnallisia pajapäiviä.
https://www.kokkola.fi /rousseau_hanke/perinnetieto_ja_kasvit/fi _FI/perinnetieto_ja_kasvit/
K. H. Renlundin museon Perinnetieto ja kasvit ympärillämme verkkosivut, Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon.
http://youtu.be/Ow3clsx88eA
Kehittämishankkeen toimintaa, pedagogiikkaa ja toiminnallisia pajapäiviä esittelevä video.
Lähteet:
Innokas-hankkeessa luotuja vinkkejä
http://koulumestari.fi/innokas/vinkkilinkkeja/
Niemi, R. Onks tavallinen koe vai sellanen, missä pitää miettii? Ympäristölähtöisen terveyskasvatuspedagogiikan kehittäminen narratiivisena toimintatutkimuksena, Jyväskylän yliopiston kirjasto / Julkaisuyksikkö. 2009.