Eurooppalaisessa European Schoolnetin koordinoimassa iTEC-hankkeessa tarkoituksena on kehittää menetelmiä joilla, opetusta ja oppimista voidaan luovalla tavalla järjestää uudelleen ensisijaisesti opettajien näkökulmasta. Hankkeessa tutkitaan, mitä taitoja ja asiantuntemuksen osa-alueita opettajat tarvitsevat tulevaisuudessa, sekä kehitetään työskentelymenetelmiä ja -välineitä, jotka auttavat opettajaa oppimistapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on tukea koulun toimintakulttuurin ja opetusmenetelmien kehittymistä.
Hankkeen aikana luodaan ja kehitetään oppilaskeskeisiä työskentelytapoja ja pyritään tunnistamaan ja kehittämään näitä tukevia teknologisia ratkaisuja. Luotuja toimintamalleja voidaan kehittää kouluissa edelleen tukemaan koulun toimintakulttuurin ja pedagogiikan kehittämistä.
Kehitettävien työskentelymenetelmien ideana on tukea opettajan ja oppilaiden yhteissuunnittelua, yhteistoiminnallisia työtapoja ja oppilaiden prosessinaikaista itserefl ektointia sekä yksilö- että ryhmätasolla. Opettajan arkea helpottamaan on kehitetty mm. ryhmätyökalu TeamUp, jonka avulla opettaja voi helposti muodostaa oppilaista erityyppisiä ryhmiä ja seurata ryhmien työskentelyn etenemistä. Oppilaiden itserefl ektoinnin tueksi on kehitetty oma työkalu ReFlex, jonka avulla oppilas voi tallentaa omaa oppimisprosessiaan aikajanalle. Työkalujen kehitysversiot löytyvät iTECin kotisivuilta, ja ne ovat kaikille avoimia. Työskentelymenetelmiä ja työkaluja kehitetään edelleen hankkeen aikana. Lopulliset versiot tulevat kaikkien opettajien ja opetuksen järjestäjien käyttöön.
Skenaarioajattelulla käsikirjoitus lähitulevaisuuden koululle
Alun perin skenaario on teatteri- ja elokuvatermi. Tässä yhteydessä skenaarioilla tarkoitetaan koulun, opettamisen ja oppimisen lähitulevaisuuden käsikirjoituksia. Kehittämishankkeessa on pyritty luomaan koulua varten mahdollinen, todennäköinen ja tavoiteltava skenaario, tulevaisuudentila. Skenaario on lyhyt kertomus tai tarina halutusta oppimisen aiheesta, joka on sijoitettu tiettyyn oppimisympäristöjen kokonaisuuteen. Skenaarion tavoitteena on inspiroida opettajaa ja antaa hänelle uusia ja luovia mahdollisuuksia oman ja oppilaiden toiminnan suunnittelun ja järjestelyn tueksi. Skenaariossa kuvaillaan oppimisympäristöihin liittyviä tekijöitä, kuten fyysisiä oppimisympäristöjä, oppilaiden roolia ja toimintaa, opettajan toimintaa, tarvittavia resursseja sekä näiden välistä vuorovaikutusta. Skenaariossa voidaan kuvailla yleisesti myös koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista, ulkopuolisen asiantuntijan käyttöä tai koulun tilojen suunnittelua uudelleen.
Opettajan tekemän skenaarion pohjalta luodaan oppimiskertomuksia, joihin kuuluu erilaisia oppimisaktiviteetteja. Oppimiskertomus on tarkempi ja yksityiskohtaisempi kertomuksen muotoon tehty kuvaus oppimiskokonaisuudesta. Oppimiskertomuksen toteutumiseksi tarvitaan innostavia malleja, jotka kuvaavat oppimisaktiviteettien mahdollisia toteutustapoja. Aktiviteettien tarkoituksena on inspiroida opettajaa ja oppilaita uusilla oppimistavoilla. Ne sisältävät ehdotuksia työskentelyn suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin oppilaskeskeisyyden näkökulmasta sekä ajatuksia siitä, millaista teknologiaa toteutuksessa voisi hyödyntää. Oppimisaktiviteetit ovat opettajan ja oppilaiden näkökulmasta konkreettisia työvälineitä oppimisessa.
Hankkeen pilottiopettajat ovat kokeneet, että oppimisaktiviteetit ovat tuoneet uusia lähestymistapoja opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Aktiviteeteissa korostuu opettajan ja oppilaiden yhteissuunnittelu työskentelyn eri vaiheissa. Kun oppilaat arvioivat työskentelyprosessiaan ja työskentelytapojaan, niitä muutetaan tarvittaessa arvioinnin perusteella.
Unelmoi, tutki, reflektoi… esimerkki oppimiskertomuksesta
Alla on esimerkki yhdestä hankkeen aikana pilotoidusta oppimiskertomuksesta. Tekstissä isolla kirjoitetut sanat (unelmoi, tutki, refl ektoi, kartoita, valmista, kysy, tee yhteistyötä ja näytä) viittaavat kyseisissä työskentelyn vaiheissa käytettäviin oppimisaktiviteetteihin. Näiden oppimisaktiviteettien toteuttamisen tueksi on olemassa erilliset työskentelymenetelmiä ja mahdollisesti käytettävää teknologiaa koskevat ohjeistukset.
Tarinankertomista ja hyvää itseilmaisua voidaan pitää yleisesti tärkeinä taitoina, joiden opettelu ja harjoittelu voidaan integroida useaan asiayhteyteen.
Tämä esimerkki tuo hyvin esiin digitaalisen tarinankerronnan tärkeitä tekijöitä. Työskentelytapa koetaan merkitykselliseksi oppimiskokemukseksi ja sen avulla annetaan esimerkkejä tarinankerronnan integroinnista muihin aihealueisiin. Tarinankerronta voi motivoida oppilaita ja toimia uudenlaisena työtapana dokumentoida oppimista.
Tarinankerrontaohje – Tavoitteena on luoda noin viiden minuutin mittainen mukaansatempaava tarinamuotoinen mediaesitys jostakin tieteellisestä ilmiöstä. Ilmiö tulee esitellä henkilökohtaisesta näkökulmasta käsin, omia aiheeseen liittyviä kokemuksia korostaen. Esitys kohdistetaan tietylle kohdeyleisölle, ja tavoitteena on, että kohdeyleisö löytää esityksestä ilmiön olennaiset ominaisuudet.
Tässä oppimistarina on kerrottu opettajan näkökulmasta tarkasteltuna, mutta se voidaan tehdä myös oppilaan tai koko luokkayhteisön näkökulmasta. Tarinassa tulee esille esimerkinomainen etenemissuunnitelma oppimisaktiviteettien avulla kuvattuna.
Opettajat ovat kokeneet, että oppimiskertomuspohjaisessa työskentelyssä on monia myönteisiä puolia. Tavoitteiden tarkastelu ja työskentelyn suunnittelu yhdessä oppilaiden kanssa on lisännyt oppilaiden tietoisuutta oppimisprosessista ja antanut heille aiempaa enemmän vaikutusmahdollisuuksia. Tämä on lisännyt oppilaiden työskentelymotivaatiota. Skeeanarioajatteluun olennaisesti kuuluva oppilaiden tietyin väliajoin toistuva itserefl ektointi on kehittänyt oppilaiden valmiuksia arvioida omaa työskentelyään ja oppimistaan. Oppilaiden itserefl ektioiden avulla opettaja on myös saanut aiempaa enemmän tietoa oppilaiden työskentelytavoista ja -valmiuksista, mikä on puolestaan helpottanut opettajan suunnittelua ja opetusmenetelmien kehittämistä, esimerkiksi opetuksen eriyttämiseksi ja eheyttämiseksi. Oppimisaktiviteetteihin liitetyt ehdotukset työskentelymenetelmistä ja käytettävästä teknologiasta on myös koettu erittäin hyödyllisiksi.
Lisätietoa:
iTEC-hankkeesta (eng.) http://itec.eun.org/
iTEC-hankkeesta Suomessa Oppimaisema.fi -palvelussa http://oppimaisema.fi/index.php?463
iTEC-hankkeesta Aalto-yliopistosta http://itec.aalto.fi/fi/
KOKEMUKSET KIERTOON – ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseenTina Heino (toim.), Oppaat ja käsikirjat 2013:8, © Opetushallitus, ISSN 1798-8969 (verkkojulkaisu), Kansikuva: Markku Lang, Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy, Zine: Konneveden lukio24.11.2013