Kuntaliiton selvityksen mukaan Suomen peruskoulu- ja lukiorakennusten keskiikä on lähes 50 vuotta. Koulurakennusten kerrosalasta yli 60 % on rakennettu ennen peruskoulu-uudistusta ja n. 90 % ennen vuotta 2000. (Kuntaliitto; Kuntien rakennuskanta 2005.) Koko Suomessa arvioidaan olevan välitön kosteus- ja homevaurioiden korjaustarve noin 1 300 koulussa (Kosteus- ja hometalkoot; lehdistötiedote 29.9.2011.hometalkoot.fi ).
Jos rakennus on käyttäjien terveydelle välitön uhkatekijä ja sen rakennustekninen korjaus ei ole taloudellisesti kannattavaa, päädytään uuden rakennuksen rakentamiseen. Yleensä ongelmat pyritään kuitenkin ratkaisemaan peruskorjauksella. Valitettavan usein tehdään kuitenkin vain tekninen peruskorjaus eikä huomata, että vuosikymmeniä vanha rakennus edustaa ja tukee vanhentuneita oppimiskäsityksiä ja toimintakulttuurin muotoja. Rakennuksesta on siis tullut este koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittymiselle ja uudistumiselle.
Rakennuksen peruskorjaus – menetetty mahdollisuus?
Olemassa olevaa toimintakulttuuria on vaikea muuttaa, ja muutoksen on yhteisötasolla todettu olevan erittäin hidasta.
Toimintakulttuurin muutoksen suunnittelulle ja toteutukselle otollisia hetkiä ovat erilaiset toiminnan toteutukseen tai toimintaympäristöön liittyvät muutostekijät, kuten uusi opetussuunnitelma, koulun tai oppilaitoksen peruskorjaus tai kokonaan uuden rakennuksen rakentaminen.
Säännöllisin väliajoin uusiutuvat opetussuunnitelmat ovat olleet koko suomalaisen peruskoulun ja lukion tehokas toimintakulttuuria ohjaava työkalu. Opetussuunnitelman tehoa tässä merkityksessä on viime aikoina laskenut se, että fyysiset tilat yhä harvemmin tukevat opetussuunnitelmassa tavoiteltavaa toimintakulttuuria. Ongelma näyttää koskevan oppimisympäristöjen kokonaisuutta laajemminkin. Miten oppimisympäristöjen kokonaisuuden päivittäminen pitäisi tehdä, jotta se tukisi opetussuunnitelman kuvaamaa toiminta-ajatusta?
Keskeinen asia rakennushankkeessa on, että opettajat, rehtori ja muu henkilökunta pääsevät vaikuttamaan riittävän aikaisessa vaiheessa hankkeen suunnitteluun. Peruskorjaushankkeeseen tulisi aina sisällyttää myös tilojen toiminnallisuuden päivittäminen. Se edellyttää suunnittelijoilta, ja varsinkin opettajilta, rehtorilta ja muulta henkilökunnalta, selkeää käsitystä kahdesta asiasta: Mitkä tilaratkaisut tukevat opetussuunnitelman mukaista toiminta-ajatusta, opiskelua ja oppimista? Mitkä tilaratkaisut puolestaan rajoittavat opetussuunnitelman mukaista toiminta-ajatusta, opiskelua ja oppimista?
Opettajilla ja rehtoreilla on hyvin erilaisia valmiuksia löytää vastauksia näihin kysymyksiin. Opettajan tai rehtorin, joka mahdollisesti on tehnyt työtään samassa rakennuksessa koko työuransa ajan, on usein vaikea nähdä, kuinka olemassa olevaa ympäristöä voidaan kehittää entistä toimivammaksi. Tämän vuoksi korjaushankkeisiin tulisi sisällyttää rehtoreille ja opettajille suunnattua oppimisympäristöjen kokonaisuutta eli oppimaisemaa käsittelevää koulutusta, jossa heille tarjottaisiin tilaisuus tutustua niihin mahdollisuuksiin, joita kehittyvä teknologia ja tietotaito tarjoavat fyysiseen ympäristöön liittyen (esimerkiksi akustiikka, valaistus, pintamateriaalit, kalustus).
Suurin osa suomalaisesta peruskoulu- ja lukiorakentamisesta on tulevaisuudessa korjausrakentamista. Toimintakulttuurin kehittämisen kannalta on erittäin tärkeää, että peruskorjauksen yhteydessä myös tilojen pedagoginen toiminnallisuus päivitetään. Meillä ei ole pedagogisesti varaa menettää korjausrakentamisen mukanaan tuomaa mahdollisuutta toimintaympäristön ja sen käytettävyyden kehittämiselle.
Tilat toimintakulttuurin muutoksen tukena tai rajoittajana
Peruskoulujen ja lukioiden tilaratkaisut ovat pysyneet periaatteiltaan melko muuttumattomina. Tilat on voitu jakaa pääpiirteissään luonteeltaan puoliyksityisiin tiloihin (luokka) ja julkisiin tiloihin (käytävä).
Opiskelu ja opettaminen ovat tapahtuneet pääosin luonteeltaan puoliyksityisissä tiloissa, joita ovat luokkahuoneet sekä muut opetukselliseen vuorovaikutukseen tarkoitetut suljetut tilat. Näiden tilojen ympärille jäävät tilat ovat suurelta osin luonteeltaan julkisia tiloja, joita on käytetty pääasiassa kulkureitteinä. Opetus- ja opiskelumenetelmien monipuolistuminen, teknologian tuomat uudet mahdollisuudet, opettajien samanaikaisopetuksen lisääntymisen ja erityisen tuen tuleminen vahvemmin osaksi ryhmässä tapahtuvaa toimintaa, tuovat uusia haasteita myös fyysisille tiloille. Julkisen ja puoliyksityisen tilan lisäksi tarvitaan myös yksityisiä ja puolijulkisia tiloja, jotka entistä paremmin mahdollistavat opettajien ja oppilaiden ja opiskelijoiden joustavan ja monipuolisen työskentelyn. Fyysisen ympäristön tulee mahdollistaa opiskelu yksin, pareittain, pienissä tai suurissa ryhmissä.
Tilat ovat parhaimmillaan toimintakulttuurin ja sen kehityksen tärkeä tukija, pahimmillaan taas sen estäjä. Tiloissa tapahtuvat muutokset toimivat myös tehokkaana katalysaattorina toimintakulttuurin muutoksessa ja pystyvät ohjaamaan työyhteisön toiminnan laajempaan ja kokonaisvaltaisempaan muutokseen.
Osallistava suunnittelu on yksi käyttäjäkeskeisen suunnittelun muoto, jossa tavoitteena on käyttäjiltä saatujen suunnitteluohjeiden lisäksi saada käyttäjät sitoutumaan uuteen toimintakulttuuriin uudessa toimintaympäristössä. Osallistavassa suunnittelussa käyttäjiä kohdellaan kuin suunnittelijoita. Käyttäjien tärkein tehtävä on auttaa suunnittelijoita pitämään oikea suunta sekä kehittää laajempaa ymmärrystä tavoiteltavasta pedagogisesta lopputuloksesta. Käyttäjien on pystyttävä luomaan ehyt kokonaiskuva siitä, miten vanha rakennus muuntuu osaksi nykyaikaista oppimaisemaa.
Rakennuksen teknisen peruskorjauksen yhteyteen tulisi aina kytkeä mukaan myös rakennuksen toiminnallinen päivittäminen. Tämä tarkoittaa pedagogisen käytön ja tilasuunnittelun saumatonta yhteistyötä hankkeen alusta korjaustöiden valmistumiseen asti. Hyvä työkalu tähän on osallistavan suunnittelun menetelmä, minkä käytöstä sekä rakennuksen käyttäjät että peruskorjauksen suunnittelijat ja toteuttajat hyötyvät. Tärkeintä prosessissa on eri oppimisympäristöjen muodostaman kokonaisuuden eli oppimaiseman hahmottaminen sekä pedagogisesta että rakennusteknisestä näkökulmasta.
Oppimaisemallinen perspektiivi pedagogisessa johtamisessa
Minkälaisia ominaisuuksia on sellaisen peruskoulun tai lukion toimintakulttuurilla, jossa muutos mahdollistuu kaikkein helpoimmin?
Uudet ja kehittyvät monimuotoiset oppimisympäristöt tarjoavat laajemmat pedagogiset kehittämismahdollisuudet kuin koskaan aiemmin. Teknologian kehittyminen yhä helpommin käytettäväksi ja jatkuvasti läsnä olevaksi, työskentelymenetelmien ja -kulttuurin muuttuminen yksilökeskeisestä tekemisestä yhä enemmän yhteistoiminnalliseksi sekä huomion kiinnittäminen oppilaiden ja opiskelijoiden henkilökohtaisen oppimispolun rakentamiseen ja rakentumiseen ovat tekijöitä, jotka jo tällä hetkellä vaikuttavat ja tulevat jatkossakin vaikuttamaan pedagogisen ajattelun ja toiminnan kehittymiseen. Yksittäisen opettajan näkökulmasta tämä voi olla myös ongelmallista, jollei työyhteisöllä ole yhteistä näkemystä kehityssuunnasta, päämäärästä ja keinoista, joiden avulla kehitystyötä ohjataan ja toteutetaan.
Toimintakulttuuri heijastaa työyhteisössä vallitsevaa pedagogista ajattelua. Sen kehittyminen edellyttää sekä koko työyhteisön että yksittäisen opettajan toiminnan pedagogisten perusteiden syvällistä yhteistä pohdintaa. Toimintakulttuuri näyttäytyy mm.
- opettajien käyttäminä opetusmenetelminä
- oppimateriaaleina
- käytettyinä oppimisympäristöinä
- opettajien ja oppilaiden vuorovaikutuksena
- tilojen käyttämisenä.
Muutos mahdollistuu helpoimmin koulussa tai oppilaitoksessa, jossa
- etsitään ja hyväksytään myös negatiivista palautetta työyhteisön ja työyhteisön yksilöiden toiminnassa
- sitoudutaan jatkuvaan kulttuuriseen muutokseen ja oppimiseen
- rohkaistaan joustavuuteen toimintastrategian kehittämisessä ja noudattamisessa
- palkitaan riskien ottamisesta
- kannustetaan ottamaan riskejä työkuvien määrittelyissä
- keskitytään vahvistamaan luottamusta ja yhteistoiminnallisuutta.
Koulun tai oppilaitoksen menestyvään johtamiseen on pitkään liitetty näkemys johtajavastuun jakamisesta työyhteisön muille jäsenille. Vahvana periaatteena on ollut osallistava, jaettu johtajuus. Jaetun johtajuuden avulla on mahdollista välttää myös tehtävien kasaantumista. Toimintakulttuuria ja työtapoja odotetaan kehitettävän yhä yhteistyöpainotteisempaan suuntaan.
Osallistavan johtamisen periaatteena on kuvattu työyhteisön tärkeimmäksi resurssiksi inhimilliset voimavarat. Tavoitteissa on ilmaistu yhteisesti hyväksytyt arvot ja toimintastrategiat, pyrkimys kaikkien kykyjen ja voimavarojen hyödyntämiseen, ihmisiin luottaminen, pyrkimys mahdollisimman avoimeen tiedonjakoon ja tiedonvaihtoon, dominoivien henkilöiden esille nousemisen estäminen, pyrkimys erilaisten ajatusten ja ratkaisuvaihtoehtojen esille saamiseen, pyrkimys aktiiviseen osallistumiseen sekä pyrkimys pienryhmätyöskentelyn runsaaseen käyttöön. Pienryhmätyöskentelyn on osoitettu lisäävän päätöksiin ja organisaatioon sitoutumista ja työtyytyväisyyttä. Sen on nähty lisäävän myös avoimuutta sekä luottamusta ja keskinäistä tukea.
Koska oppimaisemalla on niin suuri rooli työhyvinvoinnin edistäjänä ja oppimisen ja opettamisen tukijana, se täytyy ottaa pedagogisessa johtamisessa ja suunnittelussa vahvasti huomioon. Toisaalta oppimaiseman jatkuva ja nopea muutos sekä sirpaleinen olemus pakottaa pedagogisen johtamisen ja suunnittelun kohti yhteisjohtajuutta ja yhteissuunnittelua. Yhdellä henkilöllä ei voida olettaa enää olevan ajantasaista tietoa kaikesta.
Ongelmarakennuksesta uusien mahdollisuuksien oppimaisemaan
Uuden peruskoulun tai lukion rakentaminen tai vanhan peruskorjaus tiloiltaan ja teknologialtaan nykyisiä ja tulevia oppimisen ja opetuksen tarpeita vastaavaksi ei yksin takaa sitä, että opetus tai oppiminen muuttuisi. Mikäli halutaan saada aikaan kestävää kehitystä ja pysyviä muutoksia, täytyy huomio kiinnittää erityisesti toimintakulttuurin muutokseen. Eri toimijat ja heidän tarpeensa huomioon ottava suunnittelu, rakentaminen, kalustaminen ja teknologiset ratkaisut mahdollistavat aidosti käytännön tasolla näkyvän toimintakulttuurin kehittymisen. Toimintakulttuurin muotoutuminen ja kehittyminen vaatii kuitenkin myös opettajien ja muiden työyhteisön toimijoiden aktiivista työskentelyä jo ennen tilojen valmistumista. Mikäli koulun tai oppilaitoksen toimintaajatus ja sitä tukevat työskentelymenetelmät on käsitelty ja hyväksytty opettajien ja muiden toimijoiden keskuudessa, päästään tilanteeseen, jossa tilat, kalusteet ja teknologiset ratkaisut palvelevat toimintakulttuuria ja sen kehittämistä.
Ongelmana on ollut, miten rakennus saadaan muutettua osaksi uusien mahdollisuuksien oppimaisemaa, jossa oppilas sekä opettaja viihtyvät ja jossa tapahtuu mielekästä oppimista – oppituntien ulkopuolellakin. Tämän muutosprosessin toteutumista ohjaavalla järjestelmällä on tulevaisuudessa erittäin suuri kansallinen, kansainvälinen, pedagoginen, toimintakulttuurinen ja taloudellinen merkitys.
Lähteet:
Argyris, C. 2012. Organizational Traps: Leadership, Culture, Organizational Design. Oxford University Press.
Kuntaliitto, 2005. Kuntien rakennuskanta 2005, http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/yty/toimitilat/kunkor/Documents/Kuntien%20rakennuskanta%202005.pdf
Kosteus- ja hometalkoot; lehdistötiedote 29.9.2011 http://www.hometalkoot.fi/
Lahelma, E., Gordon, T. (toim.) 2003, Koulun arkea tutkimassa: yläasteen erot ja erilaisuudet, Helsingin kaupungin opetusvirasto http://www.helsinki.fi/ktl/kufe/Elina+Lahelma+ja+Tuula+G ordon+%28toim.%29,+Koulun+arkea+tutkimassa+ylasteen+erot+ja+erilaisuudet.pdf
Palmgren, A. 2012. Osallistavan suunnittelun työkalujen tutkiminen tunnetilojen avulla, Aalto yliopisto http://lib.tkk.fi /Dipl/2012/urn100722.pdf
Ronkainen, P. 2012. Yhteinen tehtävä. Muutoksen avaama kehittämispyrkimys opettajayhteisössä Itä-Suomen yliopisto, Joensuu http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0799-8/urn_isbn_978-952-61-0799-8.pdf
KOKEMUKSET KIERTOON – ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseenTina Heino (toim.), Oppaat ja käsikirjat 2013:8, © Opetushallitus, ISSN 1798-8969 (verkkojulkaisu), Kansikuva: Markku Lang, Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy, Zine: Konneveden lukio24.11.2013