Esi- ja peruskoulun sekä lukion kehittämisessä tulisi olla mukana koko työyhteisö. Jotta jokainen saadaan kehittämiseen mukaan, on kaikkia yhteisön jäseniä kuultava. Monesti kuitenkin kuuluvin ääni on kaikkein innostuneimmilla tai vastahakoisimmilla. Suuri osa vaikenee, sillä kaikilla ei ole voimakkaita mielipiteitä puoleen taikka toiseen. Kun äänessä ovat vain ääripäät, syntyy kokonaistilanteesta helposti vääristynyt kuva. Yksi tapa saada todenmukainen käsitys tilanteesta on kysyä mielipiteitä nimettömästi. Myös suunnitte lutyön jakaminen pie nemmille ryhmille tuo useampia henkilöitä mukaan kehitystyöhön. Yhteistyöllä ja tarjoamalla kaikille to dellinen mahdollisuus vaikuttaa, saa daan koko työyhteisö puhaltamaan yhteen hiileen.
Koulun tai oppilaitoksen kehittämisen tulee lähteä sen omista lähtökohdista. Tavoitteet on kuitenkin asetettava vuosiksi eteenpäin. Tavoitteita ja visiota määritellään usein kuntakohtaisissa teknologian opetuskäytön suunnitelmissa, mutta toteuttaminen saadaan paremmin käyntiin, kun arvioidaan ensin huolella koulun tai oppilaitoksen sen hetkinen tilanne, jonka pohjalta määritellään yhdessä konkreettiset kehitystoimenpiteet.
Mitä pitäisi kartoittaa?
Koulua tai oppilaitosta voidaan tarkastella kokonaisuutena, joka koostuu erilaisista oppimisympäristöistä sekä toimintakulttuurista ja siellä toimivista henkilöistä. Tämän kokonaisuuden kehittämisen pohjana voidaan käyttää erilaisia kartoitustietoja ja toisaalta tavoitteita ja visioita, jotka pohjautuvat kunnallisiin ja valtakunnallisiin painotuksiin. Näiden pohjalta koulussa tai oppilaitoksessa voidaan laatia konkreettisemmat suunnitelmat siitä, mitä tavoitteita asetetaan esimerkiksi kolmeksi vuodeksi eteenpäin ja miten ne saavutetaan. Koko kehittämisprosessi on kuitenkin syklinen, eli arvioinnin, suunnittelun ja kehittämisen kautta tilanne tulee arvioida uudelleen kehittämistyön jatkamiseksi.
Teknologian käyttöä voidaan kartoittaa esimerkiksi nimettömällä kyselyllä. Näin saadaan kokonaiskuva koulun tai oppilaitoksen opetusteknologisesta tilanteesta. Kyselyllä voidaan selvittää, millaista opetusteknologiaa on käytettävissä, miten se toimii ja miten sen käyttöön tarjotaan tukea ja ideoita. Myös henkilöstön osaaminen ja tavat hyödyntää tekniikkaa opetuksessa ja muussa työskentelyssä käyvät ilmi. Lisäksi on tärkeää selvittää henkilökunnan asenteita, sillä niiden on tutkimusten mukaan huomattu vaikuttavan merkittävästi osaamiseen ja käyttöön.
Yksi hyvä väline digitaalisen toimintakulttuurin arviointiin on verkossa avoimesti käytettävä Opeka-arviointityökalu. Opekaan on asiantuntijatiimin avulla ja tutkimuksiin perustuen valikoitu oleellisia kysymyksiä mittaamaan juuri edellä mainittuja asioita. Kun jokainen henkilökuntaan kuuluva käy vastaamassa arviointityökalun kysymyksiin, koulu tai oppilaitos saa kootun raportin oman digitaalisen toimintakulttuurinsa vahvuuksista ja heikkouksista. Näin saadaan esiin asiat, jotka vaatisivat erityistä huomiota teknologian opetuskäytön kehittämissuunnitelmassa. Lisäksi jokainen kyselyyn vastannut saa oman raportin ja arvion siitä, miten hän sijoittuu suhteessa muihin kyselyn täyttäneisiin omassa toimipisteessään, kuntansa sisällä sekä valtakunnallisesti.
Visioista ja suunnitelmista totta
Visiot tuodaan arkeen toteuttamissuunnitelmien avulla. Suunnitelmat on syytä pitää realistisina ja mahdollisimman konkreettisina. Koululla tai oppilaitoksella voi olla omiin tavoitteisiin pohjautuva, pitkän tähtäimen teknologian opetuskäytön suunnitelma esimerkiksi 3–5 vuodeksi. Tässä suunnitelmassa määritellään tavoitteet. Tarkempi toteutussuunnitelma laaditaan vuodeksi kerrallaan, ja se voi olla esimerkiksi osa toimintasuunnitelmaa. Tämä suunnitelma sisältää selkeitä toimenpiteitä.
Näihin esi- ja peruskoulun sekä lukion kehittämisen työkalujen tekemiseen on hyvä ottaa mukaan koko henkilökunta. Kun teknologian käytön kartoituksen tuloksia käydään läpi esimerkiksi opettajankokouksissa, vanhempainilloissa tai oppilaskunnan kokouksissa, saadaan yhteinen kehittäminen luontevasti alulle. Koulun tai oppilaitoksen saamat tulokset ja kansalliset vertailut herättävät keskustelua ja ehdotuksia toimenpiteistä. Kun tuloksista keskustellaan yhteisesti henkilökunnan kesken, nousee esiin, keitä mitkäkin osa-alueet koskevat. Näin vastuualueet teknologian opetus- ja hallinto käytön suunnitelman laatimiseksi ja toimenpiteiden tekemiseksi saadaan jaetuksi sopiville henkilöille.
Toimivan teknologian opetuskäytön kehittämistyön tekeminen edellyttääkin toimivaa tiimiä, jossa suunnittelun ja toteutuksen vastuut on jaettu selkeästi. Tiimi voi koostua rehtorista, opettajista ja muista henkilöstön edustajista. Rehtorin rooli on tärkeä, sillä hänellä on valta tehdä päätöksiä, jakaa resursseja, delegoida tehtäviä sekä neuvotella kunnan toimielinten kanssa mahdollisista lisäresursseista. Teknologian käytön suunnittelu kouluissa ja oppilaitoksissa ei voi olla vain yhden henkilön varassa.
Suunnitelman avulla asetetaan tavoitteet koulun tai oppilaitoksen sähköisille valmiuksille pohjautuen paikallisesti asetettuihin päämääriin. Suunnitelma voi koostua seuraavista kokonaisuuksista:
- Oma visio, painopisteet ja tavoitteet teknologian hyödyntämisestä opetuksessa ja muussa toiminnassa
- Kartoitettujen tulosten pohjalta:
- opetusteknologisen välineistön hankinta (laitteet, ohjelmistot, tietojärjestelmät ja verkot) sekä käyttötapojen ja tukipalvelujen kehittäminen
- sähköisen toimintakulttuurin ja sen johtamisen kehittäminen
- teknologian opetuskäytön kehittäminen
- henkilöstön osaamisen kehittäminen
- Oppilaiden ja opiskelijoiden teknologisen osaamisen tavoitteet vuosiluokittain opetussuunnitelmaan pohjautuen.
Lisäksi suunnitelmassa tulee määritellä, minkälaisella tiimillä kehitystyötä tehdään ja miten sitä jatkossa arvioidaan ja seurataan.
Pitkän tähtäimen suunnitelman pohjalta laaditaan koulun tai oppilaitoksen teknologinen toteuttamissuunnitelma vuosittain osana yleistä toimintasuunnitelmaa. Suunnitelman eri osioissa tulisi näkyä tavoitteet, toteutus, resurssit, seuranta ja vastuut. Suunnitelman on oltava realistinen, joten se ei saa sisältää liian yleviä tai epärealistisia päämääriä (esimerkiksi rahoituksen puuttuessa) eikä siinä saa olla liikaa tavoitteita.
Koska koulun tai oppilaitoksen teknologian käytön suunnitelma keskittyy erityisesti hallinnollisen käytön ja opettajien näkökulmaan, on oppilaiden ja opiskelijoiden teknologiataitojen kehittämissuunnitelma syytä laatia vuosiluokka-, aine- ja kurssikohtaisesti. Tähän tarvitaan koko opettajakunnan tiivistä panostusta. Vain siten kokonaisuudesta saadaan kattava, eikä oppilaiden ja opiskelijoiden taitoihin jää puutteita. Oppilaiden ja opiskelijoiden mielipiteitä kannattaa myös kysyä ja heidän taitojaan hyödyntää.
Teknologian käytön suunnitelmien toteutumista ja tehokkuutta tulee seurata ja arvioida vuosittain. Seurannan voi tehdä esimerkiksi Opeka-palvelulla, josta nähdään, onko koulu tai oppilaitos kehittynyt ja saavuttanut tavoitteitaan.
Käytännön kokemuksia
Tampereen kaupungilla on sovellettu kuvattua mallia jo useita vuosia. Kaupunki määrittelee tavoitteensa omassa teknologian suunnitelmassaan, joka vuonna 2013 laajennettiin seudulliseksi ja maakunnalliseksi suunnitelmaksi. Tätä suunnitelmaa koulut ja oppilaitokset tarkentavat oman tasonsa mukaan sekä 3- että 1-vuotisessa teknologian toteutussuunnitelmassaan.
Jotta suunnitelmien toteutumista voitaisiin seurata ja arvioida kattavasti, Tampereella otettiin käyttöön Opeka-palvelu. Kyselyn täyttäminen on ollut opettajille mielekästä, sillä he ovat saaneet samalla sekä itseään että kouluaan koskevaa vertailutietoa. Lisäksi he ovat kokeneet, että heidän vastauksillaan on merkitystä ja he ovat motivoituneempia osallistumaan muuhun koulun suunnitteluun.
Silti suunnittelutyö tarvitsee opetuksen ja koulutuksen järjestäjän, tietohallinnon ja tilanteesta riippuen yhteistyökumppaneiden tietämystä ja tukea. Erityisen tärkeäksi on monissa hankkeissa ja koulujen ja oppilaitosten toiminnan kehittämisessä osoittautunut rehtorin rooli prosessin johtajana sekä teknologiatiimin yhteistyö johdon kanssa.
Lisätietoja:
Laitteiden ja ohjelmistojen käyttö suomalaisissa kouluissa vuonna 2012 -selvitys http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-44-9106-1
Tampereen seudun tvt-suunnitelmat http://tvt.tampereenseutu.fi/suunnitelmat/
KOKEMUKSET KIERTOON – ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseenTina Heino (toim.), Oppaat ja käsikirjat 2013:8, © Opetushallitus, ISSN 1798-8969 (verkkojulkaisu), Kansikuva: Markku Lang, Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy, Zine: Konneveden lukio24.11.2013