Syventämisestä skaalaamiseen -kansainvälisyyden koordinointi

Kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen koor­di­noin­ti­toi­min­nan ly­hyt his­to­ria on ker­to­mus sii­tä, mi­ten pirs­ta­loi­tu­nut ke­hit­tä­mis­työ otet­tiin hal­tuun toi­min­ta­ta­po­ja yh­tei­ses­ti oh­jaa­mal­la, ta­voit­tei­ta yh­den­mu­kais­ta­mal­la sekä ke­hit­tä­mäl­lä työ­ka­lu­ja hy­vien käy­tän­tö­jen tun­nis­ta­mi­seen ja ja­ka­mi­seen. To­teu­tu­mi­nen vaa­ti – avain­hen­ki­löi­den in­nos­tuk­sen ja si­tou­tu­mi­sen ohel­la – en­nak­ko­luu­lot­to­muut­ta, ri­peyt­tä ja roh­keut­ta tie­to- ja vies­tin­tä­tek­nii­kan tar­jo­a­mien mah­dol­li­suuk­sien käyttöönottamisessa.

Koor­di­noin­ti­toi­min­nan stra­te­gi­se­na ta­voit­tee­na oli koo­ta ja mal­lin­taa ke­hit­tä­mis­tee­moit­tain kan­sain­vä­lis­ty­mis­hank­keis­sa ta­pah­tu­vaa ke­hit­tä­mis­työ­tä. Teh­tä­vää to­teut­ta­maan ase­tet­tiin kol­me te­maat­tis­ta han­ket­ta: glo­baa­li­kas­va­tuk­sen ja kan­sa­lais­vai­kut­ta­mi­sen koor­di­naa­ti­o­han­ke CLUE, tie­de- ja tai­de­o­pe­tuk­seen sekä eri­tyi­seen osaa­mi­seen ja lah­jak­kuu­teen liit­ty­vää kan­sain­vä­lis­tä toi­min­taa yh­teen koon­nut SCART, sekä kie­li­hank­kei­den INTO. Li­säk­si on vie­lä ruot­sin­kie­lis­ten kan­sain­vä­lis­ty­mis­hank­kei­den oma koor­di­noin­ti­han­ke (SVEKO).

Vaik­ka koor­di­noin­ti­hank­keil­la oli omat te­maat­ti­set pai­no­tuk­sen­sa ja eri­tyis­vas­tuu­a­lu­een­sa, kaik­kien hank­kei­den kes­kei­sim­pä­nä ta­voit­tee­na oli kan­sain­vä­li­syy­den ke­hit­tä­mis­hank­kei­den hy­vien pe­da­go­gis­ten ja hal­lin­nol­lis­ten käy­tän­tö­jen sekä in­no­vaa­ti­oi­den tun­nis­ta­mi­nen, mal­lin­ta­mi­nen, ke­hit­tä­mi­nen ja le­vit­tä­mi­nen. Vä­hi­tel­len kan­sain­vä­li­syy­den koor­di­noin­nis­ta ke­hit­tyi ai­nut­ker­tai­nen pro­ses­si, yk­si­löl­li­nen toi­min­nan, ha­vain­to­jen ja ajat­te­lun ko­ko­nai­suus. Ta­pio Kuuren (2010) ajat­te­lua ohje­nuo­ra­na käyt­tä­en syn­tyi in­no­vaa­tio, jon­ka ke­hit­ty­mi­nen voi­daan ja­kaa kol­meen vai­hee­seen.

Koor­di­noin­nin alku voi­daan näh­dä sy­ven­tä­mi­sen vai­hee­na, jon­ka ai­ka­na py­rit­tiin op­pi­maan mah­dol­li­sim­man pal­jon. Täl­le orien­toi­tu­mis­vai­heel­le oli omi­nais­ta pait­si suun­nit­te­lu ja or­ga­ni­saa­ti­on sekä toi­min­ta­ta­po­jen ke­hit­tä­mi­nen, myös val­ta­va alku­in­nos­tus ja halu pääs­tä no­pe­as­ti eteen­päin. In­nos­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta sy­ven­tä­mi­sen vai­he ei ol­lut silk­kaa ruu­suil­la tans­si­mis­ta, vaan uu­den toi­min­ta­mal­lin ke­hit­tä­mi­seen liit­tyi myös ah­dis­tuk­sen tun­tei­ta, oi­ke­an suun­nan et­si­mis­tä sekä lu­kui­sia äkki­py­säh­dyk­siä ja uu­sia al­ku­ja. Koor­di­noin­nin toi­min­ta­kau­si oli teh­tä­vän laa­juu­teen näh­den ver­rat­tain ly­hyt ja alku­tai­pa­leel­la pai­nei­ta ai­heu­tui­kin en­nen kaik­kea ajan ku­lu­mi­ses­ta, liik­keel­le­läh­dön hi­tau­des­ta sekä run­saas­ta oh­jauk­sen tar­pees­ta. Har­ha-as­ke­lil­ta­kaan ei aina väl­tyt­ty.

Vä­hi­tel­len koor­di­noin­nin pe­rus­teh­tä­vä al­koi kui­ten­kin kir­kas­tua. Tämä to­sin vaa­ti pait­si aihe­a­lu­ei­den ak­tii­vis­ta opis­ke­lua, myös kou­lut­tau­tu­mis­ta pro­jek­tin­hal­lin­taan ja joh­ta­mi­seen. Tee­moi­hin liit­ty­viin tut­ki­muk­siin ja taus­ta-asia­kir­joi­hin pe­reh­ty­mi­nen vei run­saas­ti ai­kaa, sa­moin kuin tu­tus­tu­mi­nen sii­hen, mitä kaik­ki­aan yli 80 koor­di­noin­nin alai­ses­sa ke­hit­tä­mis­hank­kees­sa ta­pah­tui. Työ­teh­tä­vän ra­jaa­mi­nen toi­min­ta­suun­ni­tel­man päi­vit­tä­mi­sen muo­dos­sa hel­pot­ti vä­hi­tel­len oi­ke­an suun­nan löy­tä­mis­tä. Jäl­keen­päin tar­kas­tel­tu­na alun vai­keu­det saat­toi­vat olla on­nis­tu­mi­sen tae. Ne näet pa­kot­ti­vat koor­di­naat­to­rit alus­ta al­ka­en tii­vii­seen yh­teis­työ­hön, mikä näyt­täy­tyi run­saa­na di­a­lo­gi­na niin fyy­si­sis­sä ta­paa­mi­sis­sa kuin verk­ko­ko­kouk­sis­sa­kin.

Sy­ven­tä­mi­sen jäl­keen koor­di­noin­ti ete­ni vä­hi­tel­len koh­ti laa­jen­ta­mi­sen vai­het­ta. Yk­sit­täis­ten koor­di­naa­ti­o­hank­kei­den ko­ke­mus­ten le­vit­tä­mi­sen, “parastamisen” ja lin­kit­tä­mi­sen kaut­ta toi­min­ta laa­je­ni osien­sa sum­maa suu­rem­mak­si, koh­ti uu­sia kon­teks­te­ja ja toi­min­ta­ym­pä­ris­tö­jä. Laa­jen­ta­mi­sen vai­he oli kai­ken kaik­ki­aan erit­täin an­toi­saa ai­kaa, jol­loin liki jo­kai­nen työ­päi­vä toi tul­les­saan uu­sia kon­tak­te­ja, oi­val­luk­sia ja on­nis­tu­mi­sen ko­ke­muk­sia. Eri­tyi­ses­ti pro­jek­ti­muo­toi­sen in­no­vaa­ti­on ke­hit­tä­mi­sen lain­a­lai­suuk­siin kui­ten­kin kuu­luu, että laa­jen­ta­mi­sen vai­he ei voi jat­kua lo­put­to­miin. Vä­hi­tel­len oli suun­nat­ta­va kat­se ja aja­tuk­set koh­ti lop­pu­tuo­tos­ta, teh­tä­vä ra­jauk­sia, ero­tet­ta­va olen­nai­nen tois­ar­voi­ses­ta. Toi­sin sa­no­en ol­tiin siir­ty­mäs­sä in­no­vaa­ti­on ke­hit­tä­mi­sen elin­kaa­res­sa koh­ti vii­meis­tä haas­tet­ta, skaa­laa­mi­sen vai­het­ta.

Skaa­laa­mi­nen osoit­tau­tui lä­hes yhtä haas­ta­vak­si vai­heek­si kuin alun sy­ven­tä­mi­nen. Koor­di­naat­to­rit oli­vat ta­hoil­laan ke­rän­neet val­ta­vas­ti ma­te­ri­aa­lia, mut­ta sen mal­lin­ta­mi­ses­ta saa­ti jär­jes­tel­mäl­li­ses­tä le­vit­tä­mi­ses­tä ei ke­nel­lä­kään tun­tu­nut ole­van sel­ke­ää nä­ke­mys­tä. Skaa­laa­mi­sen avuk­si kai­vat­tiin­kin ki­pe­äs­ti apu­vä­li­nei­tä ja hy­vien käy­tän­tö­jen tun­nis­ta­mi­sen hel­pot­ta­mi­sek­si ke­hi­tet­tiin yh­teis­työs­sä Ope­tus­hal­li­tuk­sen kans­sa hy­vän hank­keen kri­tee­rit. Tun­nis­ta­mi­sen jäl­keen tu­lok­set piti vie­lä kä­si­tel­lä, mal­lin­taa hy­vät käy­tän­nöt jul­kai­su­kel­poi­seen muo­toon ja teh­dä le­vit­tä­mis­suun­ni­tel­ma, joka ko­ros­ti jal­kau­tu­mis­ta ken­täl­le. Koor­di­noin­ti­hank­keil­la oli tie­dot­ta­mis­ta var­ten omat blo­gin­sa, mut­ta tu­los­ten le­vit­tä­mi­sek­si ja vai­kut­ta­vuu­den var­mis­ta­mi­sek­si koor­di­noin­nil­le oli an­net­ta­va kas­vot. Sik­si le­vit­tä­mi­nen no­jau­tui pit­käl­ti fyy­si­siin koh­taa­mi­siin han­ke­vie­rai­lu­jen, road show -kier­tu­ei­den ja info­ti­lai­suuk­sien muo­dos­sa. Ta­voit­tee­na oli ajat­te­lu­ta­po­jen ja te­ke­mi­sen muut­ta­mi­nen eli toi­min­ta­kult­tuu­rin muu­tos kan­sain­vä­lis­ty­mis­hank­kei­ta to­teut­ta­vis­sa kou­luis­sa.

Miten “jonkinlaisesta portaalista” syntyi POLKKA

Vaik­ka koor­di­noin­nin jal­kau­tu­mi­nen ken­täl­le on­nis­tui hy­vin, ei laa­jem­paa ja py­sy­väm­pää muu­tos­ta kui­ten­kaan ole mah­dol­lis­ta saa­da ai­kaan pel­kil­lä vie­rai­luil­la ja ta­pah­tu­mil­la. Li­säk­si oli sel­vää, että koor­di­naa­ti­o­hank­kei­den omat blo­git tu­li­si­vat hank­kei­den päät­ty­mi­sen jäl­keen jää­mään staat­ti­sik­si ar­kis­toik­si ja vail­le jat­ko­ke­hit­tä­mis­tä. Py­sy­väm­pien vai­ku­tus­ten var­mis­ta­mi­sek­si ha­lut­tiin luo­da yh­tei­nen foo­ru­mi, jon­ne koor­di­noin­nin tuo­tok­set koot­tai­siin, ja jos­ta avai­met laa­jem­paan toi­min­ta­kult­tuu­rin muu­tok­seen voi­si­vat löy­tyä.

Läh­tö­ti­lan­ne yh­tei­sen jul­kai­su­foo­ru­min luo­mi­sel­le ei ol­lut ka­deh­dit­ta­va. Koor­di­noin­ti­hank­keil­la oli edes­sään koko toi­min­nan on­nis­tu­mi­sen kan­nal­ta rat­kai­se­va haas­te, jon­ka voit­ta­mi­sek­si oli käy­tet­tä­vis­sä var­sin niu­kas­ti ai­kaa ja re­surs­se­ja. Vaik­ka yh­tei­sen lop­pu­tuo­tok­sen ra­ken­ta­mi­seen liit­tyi aluk­si pal­jon epä­var­muut­ta ja kii­reen mu­ka­naan tuo­maa ah­dis­tus­ta, juu­ri yh­tei­nen haas­te ja re­surs­sien niuk­kuus sai­vat koor­di­naat­to­rit jäl­leen pu­hal­ta­maan yh­teen hii­leen. Lop­pu­tuo­tok­sen suun­nit­te­lu käyn­nis­tyi ide­oi­den ko­ko­a­mi­sel­la, alus­ta­van aika­tau­lun ja työn­jaon laa­ti­mi­sel­la sekä suun­nit­te­lus­sa käy­tet­tä­vien työ­ka­lu­jen va­lin­nal­la ja käyt­töön­o­tol­la. Tämä tar­koit­ti käy­tän­nös­sä koor­di­noin­nin ai­ka­na koo­tun sekä itse tuo­te­tun ma­te­ri­aa­lin ko­ko­a­mis­ta pil­vi­pal­ve­luun ja tii­vis­tä aja­tus­ten­vaih­toa mik­ro­blo­gis­sa.

Toi­min­nan luon­net­ta ku­vaa hy­vin se, että ta­paa­mi­sen jäl­keen koor­di­naat­to­rit ko­koon­tui­vat lop­pu­tuo­tok­sen suun­nit­te­lun mer­keis­sä kas­vo­tus­ten ai­no­as­taan yh­den ker­ran. Täs­sä vii­mei­ses­sä ta­paa­mi­ses­sa kes­ki­tyt­tiin jul­kai­su­a­lus­to­jen tes­taa­mi­seen ja tu­le­van si­vus­ton ra­ken­teen suun­nit­te­luun. Näin sai al­kun­sa Pe­rus­o­pe­tuk­sen ja lu­ki­o­kou­lu­tuk­sen kan­sain­väli­syys­si­vus­to POLK­KA, joka al­koi var­sin no­pe­as­ti pe­rus­ta­mi­sen­sa jäl­keen elää omaa elä­mään­sä.

Mitä itse koor­di­noin­ti­hank­kei­den päät­tä­mi­seen tu­lee, oli­si päät­tä­mis­vai­he jäl­ki­kä­teen tar­kas­tel­tu­na voi­nut olla hal­li­tum­pi­kin. Tämä joh­tui ken­ties sii­tä, että lop­pu­vai­hees­sa toi­min­nan jat­ku­vuu­den var­mis­ta­mi­nen nou­si kes­ki­öön ja raja van­han päät­tä­mi­sen ja uu­den aloit­ta­mi­sen vä­lil­lä hä­mär­tyi.

Miten koulujen kansainvälisyys on muuttunut?

Kou­lut kan­sain­vä­lis­tyi­vät jo en­nen koor­di­noin­ti­hank­kei­ta ja kan­sain­vä­lis­ty­vät edel­leen. Äk­ki­sel­tään saat­taa­kin näyt­tää sil­tä, ett­ei mi­kään ole muut­tu­nut. Tie­toi­suus, osaa­mi­nen, asi­an­tun­ti­juu­den ja­ka­mi­nen ja ver­kos­toi­tu­mi­nen ovat kui­ten­kin eden­neet pit­kin harp­pauk­sin vii­mei­sen kol­men vuo­den ai­ka­na.

Toi­min­ta kan­sain­vä­li­syy­den ym­pä­ril­lä on on­nis­tu­mi­si­neen ja on­gel­mi­neen pää­piir­teis­sään sa­man­lais­ta kuin kol­me vuot­ta sit­ten. Lu­kui­sat kou­lut ja yk­sit­täi­set opet­ta­jat ym­pä­ri val­ta­kun­taa te­ki­vät jo tuol­loin, ku­ten ny­ky­ään­kin, upei­ta asi­oi­ta kan­sain­vä­li­syy­den sa­ral­la ja toi­min­nas­sa näyt­täy­tyi kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen koko kir­jo vir­tu­aa­li­sis­ta hei­jas­tuk­sis­ta ja kie­li­suih­ku­tuk­sis­ta aina kym­me­nien oppi­lai­tos­ten muo­dos­ta­miin val­ta­kun­nal­li­siin ver­kos­toi­hin. Näin sii­tä huo­li­mat­ta, että tuon kir­jon kaik­kia sä­vy­jä ei aina osat­tu tun­nis­taa tai mää­ri­tel­lä. Vaik­ka mat­kan var­rel­la vas­taan on tul­lut mitä us­ka­li­aim­pia tem­pauk­sia ja hie­noim­pia in­no­vaa­ti­oi­ta, ak­tii­vi­nen ote kan­sain­vä­li­syy­den ke­hit­tä­mi­seen on kou­luis­sa yhä har­vi­nais­ta herk­kua ja kaik­ki op­pi­jat ei­vät edel­leen­kään pää­se kan­sain­vä­lis­ty­mi­ses­tä osal­li­sik­si.

Haas­teel­li­sim­mil­laan kan­sain­vä­li­syys on edel­leen yk­sit­täis­ten opet­ta­jien yk­si­näis­tä puur­ta­mis­ta, toi­si­naan suo­ra­nais­ta tais­te­lua tuu­li­myl­ly­jä vas­taan. Koor­di­noin­nis­ta saa­tu­jen ko­ke­mus­ten myö­tä on ai­heel­lis­ta yh­tyä Siru Korkalan esit­tä­mään ky­sy­myk­seen, onko kan­sain­vä­li­syys kun­tien ope­tus- ja si­vis­tys­toi­mis­sa tot­ta vai ta­rua. Vaik­ka kan­sain­vä­lis­ty­mis­suun­ni­tel­mien mää­rä on vii­me vuo­si­na li­sään­ty­nyt, toi­min­nan suun­ni­tel­mal­li­suus ei vält­tä­mät­tä aina seu­raa sa­mas­sa suh­tees­sa. Ke­hit­tä­mis­toi­min­nas­sa ko­ros­tuu edel­leen han­ke­kes­kei­syys. Aja­tel­laan, että ke­hit­tä­mis­tä ei voi olla il­man yli­mää­räis­tä re­surs­sia, jota ei puo­les­taan voi olla il­man han­ket­ta. Hank­keil­la on­kin tär­keä roo­li uu­den ke­hit­tä­mis­työn käyn­nis­tä­mi­ses­sä sekä uu­sien ide­oi­den käyt­töön­o­tos­sa, ja par­haim­mil­laan han­ke­työ joh­taa kou­lus­sa ak­tii­vi­seen kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen toi­min­ta­kult­tuu­riin. Ko­ke­mus on kui­ten­kin osoit­ta­nut, että han­ke­ra­hoi­tus­ta ha­e­taan edel­leen myös ly­hyt­jän­tei­ses­ti ja ha­ta­ras­ti suun­ni­tel­tu­na. Eri­tyi­ses­ti ke­hit­tä­mis­hank­kei­den lop­pu­vai­hees­sa koor­di­noin­ti­hank­kei­den an­ta­ma oh­jaus muo­dos­tui mer­ki­tyk­sel­li­sek­si, kun ke­hit­tä­mis­hank­kei­den tu­los­ten ja tuo­tos­ten juur­rut­ta­mi­nen ja jal­kaut­ta­mi­nen joka­päi­väi­seen toi­min­taan jäi usein puo­li­tie­hen tai ko­ko­naan nä­ke­mät­tä.

Onko kan­sain­vä­li­syy­den koor­di­noin­ti­hank­keil­la siis lo­pul­ta saa­vu­tet­tu mi­tään? Pal­jon­kin, näin us­kal­lam­me väit­tää. En­sin­nä­kin, koor­di­noin­nin myö­tä lu­kui­sat yk­sit­täi­set hank­keet ja pai­kal­li­set oi­val­luk­set ovat en­sim­mäis­tä ker­taa saa­neet an­sait­se­maan­sa huo­mi­o­ta, mikä on ol­lut mo­nil­le kan­sain­vä­li­syy­den hil­jai­sil­le puur­ta­jil­le voi­maan­nut­ta­vaa ja ar­voa an­ta­vaa. Koor­di­noin­nin myö­tä myös tie­toi­suus kan­sain­vä­li­syy­den taso­a­jat­te­lus­ta on sel­väs­ti le­vin­nyt. Aloit­ta­es­sam­me koor­di­noin­ti­työm­me kes­kus­te­lu kan­sain­vä­li­syy­des­tä oli lä­hes poik­keuk­set­ta kes­kus­te­lua liik­ku­vuu­des­ta. Tänä päi­vä­nä kan­sain­vä­li­syy­den mo­net kas­vot tun­ne­taan ja tun­nis­te­taan ken­täl­lä huo­mat­ta­vas­ti pa­rem­min. Toi­nen koor­di­noin­nin alku­vai­hees­sa ken­täl­lä käy­mi­äm­me kes­kus­te­lu­ja hal­lin­nut piir­re oli, että kan­sain­vä­li­syys ja kiel­ten­o­pe­tus kul­ki­vat var­sin usein ikään kuin käsi kä­des­sä, yhtä mat­kaa toi­siin­sa kie­tou­tu­nei­na. Moni­puo­li­nen kie­li­tai­to on­kin kan­sain­vä­lis­ty­jän työ­ka­luis­ta tär­keim­piä. Koor­di­noin­nin an­si­ok­si voi­daan kui­ten­kin las­kea se, että CLUE- ja SCART -hank­kei­den myö­tä muut­kin kuin kiel­ten­o­pet­ta­jat pää­si­vät ensi ker­taa mas­soit­tain kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen valo­kei­laan. CLUEhankkeessa ko­ros­tui kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen tasa-ar­voi­nen asen­teel­li­nen kivi­jal­ka glo­baa­li­kas­va­tuk­sen, kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen ja kan­sa­lais­vai­kut­ta­mi­sen myö­tä. Kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen vieh­ke­ät kie­mu­rat ja liki ra­jat­to­mat mah­dol­li­suu­det näyt­täy­tyi­vät niin ikään SCART-koor­di­noin­ti­hank­keen pii­riin kuu­lu­neis­sa tie­de-, tai­de- ja lah­jak­kuus­hank­keis­sa.

Koor­di­naat­to­rit ovat on­nis­tu­neet en­nen kaik­kea kes­kus­te­li­joi­na, tie­don­vä­lit­tä­ji­nä sekä yh­teis­työn ra­ken­ta­ji­na ja vah­vis­ta­ji­na. Ver­kos­toi­tu­mi­nen kou­lu­jen kan­sain­vä­lis­ty­mi­ses­sä on vii­meis­ten kol­men vuo­den ai­ka­na nyt­käh­tä­nyt sel­ke­äs­ti eteen­päin. Vaik­ka alus­sa mai­nit­tu ”hype” ken­täl­tä edel­leen puut­tuu­kin, on kou­lu­jen kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen kui­ten­kin tänä päi­vä­nä sel­ke­äs­ti ai­em­paa laa­jem­man asi­an­tun­ti­ja­jou­kon jut­tu. Tie­toi­suus eri puo­lil­la Suo­mea ta­pah­tu­vis­ta ke­hit­tä­mis­toi­mis­ta on sel­väs­ti vah­vis­tu­nut. Roh­ke­nem­me­kin väit­tää, että ope­tus­neu­vos Rit­va Jär­vi­nen oli oi­ke­as­sa to­de­tes­saan koor­di­noin­nin alku­tai­pa­leel­la, että ”koor­di­naat­to­rit ovat Ope­tus­hal­li­tuk­sen pit­kät kä­det ken­täl­lä.”

 POLKKA tekee työn näkyväksi

Mentoriverkoston ja ruot­sin­kie­li­sen koor­di­noin­nin ohel­la koor­di­noin­ti­työ­tä jat­kaa omal­ta osal­taan POLK­KA – Pe­rus­o­pe­tuk­sen ja lu­ki­o­kou­lu­tuk­sen kan­sain­väli­syys­si­vus­to. Ku­ten edel­lä on to­det­tu, POLK­KA ke­hi­tet­tiin alun pe­rin ke­vääl­lä 2012 työn­sä pää­tök­seen saa­nei­den CLUE, INTO- ja SCART -koor­di­noin­ti­hank­kei­den sekä ruot­sin­kie­li­sen koor­di­noin­ti­hank­keen yh­tei­sek­si jul­kai­su­alus­tak­si, mut­ta si­vus­to al­koi san­gen no­pe­as­ti elää oma elä­mään­sä. Si­vus­ton myö­tä kou­lu­jen usei­ta vuo­sia kes­tä­neen kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen ke­hit­tä­mis­työn tu­lok­sia ja tuo­tok­sia le­vi­te­tään en­sim­mäis­tä ker­taa koor­di­noi­dus­ti. Ai­em­min mo­net upe­at oi­val­luk­set ovat jää­neet yk­sit­täi­sen kou­lun tai luok­ka­huo­neen sei­nien si­säl­le. Niin ikään aihe­pii­riin liit­ty­vää tie­toa ja tuki­ma­te­ri­aa­lia on koot­tu en­sim­mäis­tä ker­taa kat­ta­vas­ti yh­teen osoit­tee­seen ja sa­mal­la on on­nis­tut­tu tuo­maan ai­na­kin ri­paus kä­sit­teel­lis­tä sel­keyt­tä kan­sain­vä­li­syy­den mo­nen­kir­ja­vaan ter­mi­no­lo­gi­a­kent­tään. Le­vit­tä­mi­sen ja tie­dot­ta­mi­sen ohel­la POLK­KA pyr­kii kai­kin ta­voin hel­pot­ta­maan aloit­te­le­vien kan­sain­vä­lis­ty­jien työ­tä toi­mi­mal­la vauh­dit­ta­ja­na ylä­mäis­sä ja luot­si­na ke­hit­tä­mis­työn ka­ri­kois­sa. Täl­lä ta­voin POLK­KA te­kee nä­ky­väk­si jo ole­mas­sa ole­vaa ke­hit­tä­mis­työ­tä toi­mien sa­mal­la työ­ka­lu­na tu­le­vil­le kou­lu­jen kan­sain­vä­li­syy­den uran­uur­ta­jil­le.

Havaintoja ja johtopäätöksiä

Nä­ky­mä­tön on tul­lut nä­ky­väk­si, yk­si­tyi­nen uut­te­ruus on ja­los­tu­nut ja­e­tuk­si asi­an­tun­ti­juu­dek­si ja in­nok­kaat ke­hit­tä­jät ovat löy­tä­neet kump­pa­nei­ta, jois­ta ei­vät vält­tä­mät­tä ol­leet joi­ta­kin vuo­sia sit­ten kuul­leet­kaan. POLK­KA-si­vus­ton an­si­os­ta tie­to kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen ke­hit­tä­mis­työn tu­lok­sis­ta le­vi­ää ai­em­paa laa­jem­min ja te­hok­kaam­min. Kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen on op­pi­mis­pro­ses­si niin op­pi­joil­le kuin opet­ta­jil­le­kin. Kou­luil­le ja ope­tuk­sen ja kou­lu­tuk­sen jär­jes­tä­jil­le se on osa uu­den­lais­ta toi­min­ta­kult­tuu­ria, ta­ri­noi­ta sii­tä, mi­ten kan­sain­vä­li­syy­des­tä tu­lee yhä vah­vem­min osa ar­kea. Täl­lai­sia ta­ri­noi­ta ha­lu­ai­sim­me jat­kos­sa kuul­la ja lu­kea en­tis­tä use­am­min ja le­vit­tää nii­tä POLK­KA-si­vus­ton kaut­ta in­noi­tuk­sek­si kai­kil­le kou­lu­jen kan­sain­vä­li­syy­den edis­tä­mi­ses­tä kiin­nos­tu­neil­le.

Koor­di­naat­to­reil­la on tär­keä roo­li en­nen kaik­kea kes­kus­te­li­joi­na, tie­don­vä­lit­tä­ji­nä ja yh­teis­työn ra­ken­ta­ji­na. Ver­tais­kes­kus­te­lut kou­lu­vie­rai­luil­la, pu­he­li­mit­se sekä kou­lu­tus- ja ver­kos­toi­tu­mis­ta­pah­tu­mien yh­tey­des­sä ko­et­tiin ken­täl­lä lä­hes poik­keuk­set­ta voi­maan­nut­ta­vik­si. Koor­di­naat­to­rit toi­mi­vat ikään kuin liik­ku­vi­na osaa­mis­kes­kuk­si­na ja koor­di­noin­ti­työn avul­la pai­kal­li­sen ja alu­eel­li­sen kan­sain­vä­li­syy­den ke­hit­tä­mis­toi­min­nan roo­li ja ar­vos­tus vah­vis­tui. Sa­maan ai­kaan on to­det­ta­va, että jär­jes­tet­ty­jen ti­lai­suuk­sien ar­vos­tus ja osan­ot­ta­ja­mää­rä oli­vat ai­na­kin jos­sain mää­rin si­dok­sis­sa Ope­tus­hal­li­tuk­sen pa­nos­tuk­seen ja nä­ky­vyy­teen. Toi­saal­ta koor­di­noin­nin myö­tä Ope­tus­hal­li­tuk­sen ke­hit­tä­mis­työn en­na­koi­ta­vuus ja kan­sain­vä­li­syy­teen liit­ty­vä kou­lut­tau­tu­mi­nen li­sään­ty­vät.

Mitä itse koor­di­noin­ti­hank­kei­siin tu­lee, näyt­täy­tyi toi­min­ta alus­sa tur­han pirs­ta­lei­se­na ja ha­ja­nai­se­na. Ku­ten to­det­tua, koor­di­noin­ti toi­min­ta­mal­li­na oli to­teut­ta­jil­leen hyp­py tun­te­mat­to­maan ja käyn­nis­tä­mis­vai­hees­sa oli­si kai­vat­tu enem­män pri­o­ri­soin­tia ja kär­ki­tee­mo­jen vah­vem­paa esiin nos­ta­mis­ta. Koor­di­naat­to­rei­den kou­lu­tus ja pe­reh­dyt­tä­mi­nen on ensi­ar­voi­sen tär­ke­ää mel­ko ly­hy­el­lä aika­jän­teel­lä to­teu­tet­ta­van koor­di­noin­ti­hank­keen on­nis­tu­mi­sek­si ja vai­kut­ta­vuu­den saa­vut­ta­mi­sek­si. Tär­ke­ää on myös ak­tii­vi­nen jal­kau­tu­mi­nen ken­täl­le alus­ta al­ka­en. Vuo­ro­vai­ku­tuk­sen var­mis­ta­mi­sek­si ken­tän ke­hit­tä­mis­toi­mi­joi­den kans­sa, on koor­di­noin­nil­le on an­net­ta­va kas­vot mah­dol­li­sim­man var­hai­ses­sa vai­hees­sa.

Oh­jaus koor­di­noin­ti­hank­kei­den ai­ka­na oli kak­si­ta­hois­ta. Yh­tääl­lä Ope­tus­hal­li­tuk­sen sekä kun­kin koor­di­noin­ti­hank­keen omat toi­mi­jat an­toi­vat subs­tans­si­oh­jaus­ta. Toi­saal­ta koor­di­naa­ti­o­hank­kei­den omat, pai­kal­li­set oh­jaus­ryh­mät tu­ki­vat, kan­nus­ti­vat ja ky­seen­a­lais­ti­vat. Pai­kal­lis­ta oh­jaus­ta ei kai­kil­ta osin osat­tu hyö­dyn­tää riit­tä­väs­ti ja oh­jaus­ryh­mien toi­min­ta ra­joit­tui lä­hes yk­sin­o­maan ra­por­toin­ti­vai­hei­siin. Koor­di­noin­nin ni­vo­mi­nen kiin­te­äk­si osak­si vas­tuul­li­sen kou­lu­tuk­sen jär­jes­tä­jän toi­min­taa lie­nee­kin yksi val­ta­kun­nal­li­sen koor­di­naa­ti­o­toi­min­nan suu­rim­pia haas­tei­ta. Täs­tä huo­li­mat­ta koor­di­naat­to­rit ko­ki­vat pai­kal­li­sen joh­don, oh­jauk­sen ja tuen roo­lin erit­täin tär­ke­äk­si työs­sä jak­sa­mi­sen kan­nal­ta.

Koor­di­naat­to­rit ko­ki­vat saa­van­sa sel­ke­ää sy­ner­gi­a­etua yh­teis­ta­paa­mi­sis­ta, niin fyy­sis­tä kuin vir­tu­aa­li­sis­ta­kin. Mie­len­kiin­tois­ta oli myös toi­min­ta mui­den val­ta­kun­nal­lis­ten op­pi­mis­ym­pä­ris­tö­hank­kei­den ver­tais­ryh­mä­nä. Kai­ken kaik­ki­aan val­ta­kun­nal­li­nen toi­min­ta­mal­li on erin­o­mai­nen tapa ar­vot­taa ja oh­ja­ta kou­lu­jen työ­tä. Koor­di­noin­ti­han­ke­toi­min­ta li­sää ke­hit­tä­mis­hank­keis­sa, han­ke­kou­luis­sa ja han­ke­kun­nis­sa tie­toi­suut­ta kan­sain­vä­lis­ty­mi­ses­tä, sen eri muo­dois­ta ja mah­dol­li­suuk­sis­ta sekä kan­nus­taa ope­tuk­sen jär­jes­tä­jiä val­ti­on­a­vus­tuk­sen ha­ke­mi­seen.

Lin­kit:

www.polk­ka.info

prezi.com/ef40tfsednbl/pro­ses­si­ku­vaus-polk­ka/