Oppilaat ja opiskelijat oppivat yhä enemmän koulun ja luokkahuoneen seinien ulkopuolella median välityksellä, kavereiden kanssa yhdessä tai harrastuksissa. Informaation lähteille pääsy ja vuorovaikuttaminen sosiaalisessa mediassa on nykyään helppoa. Mikä rooli jää koulurakennuksen ja luokan seinille ja opettajalle niiden sisäpuolella? Yhden näkemyksen mukaan opettajan tulisi muuttua oppimisen siltojen rakentajaksi koulun ja muiden oppimisympäristöjen välille. Opettajan tulisi mahdollistaa ja ohjata eri tavoin tapahtuvaa oppimista ja vahvistaa luontaisia tapoja oppia uusissa ympäristöissä. Opettajan tukea tarvitaan erityisesti silloin, kun toimintatapoja uudistetaan.
Oppimisympäristön laajentaminen luokan ulkopuolelle, tiedonrakentelu ja ongelmanratkaisu todellisessa ympäristössä, tukee laaja-alaista oppimista ja edistää tulevaisuuden taitojen kehittymistä. Opettajaa tarvitaan ohjaamaan oppilas tai opiskelija itselle merkitykselliseen tiedonrakenteluun, tapahtuipa se sitten teknologian avulla tai ilman sitä, pulpetissa istuen tai koulun ulkopuolella. Seuraavat hankekuvaukset ovat esimerkkejä käytännöistä, joilla oppimisympäristöt ovat laajentuneet pulpettiin, luokkaopetukseen ja koulurakennukseen kiinnittyvästä opetuksesta innovatiivisempiin ympäristöihin. Aina ei ole kyse edes suuresta askeleesta, vaan pienestä oivalluksesta, jossa esimerkiksi teknologia tukee oppimista.
Seitsemän lammasta valloittaa maailman
Pieniä ihmisiä – Suuria tarinoita -kehittämishankkeessa kuudesluokkalaiset pääsivät maailman valloitukseen mielikuvituksen siivin. Nukketeatteriproduktiossa elettiin mediakulttuurin aikakaudella ja tehtiin video, jonka tekemisessä voitiin tukea lasten mediataitojen lisäksi myös ilmaisutaitoja oppiainerajat ylittäen.
Hankkeen alussa ohjaavat opettajat ja oppilaat saivat koulutusta teatteri- ja mediataidoissa. Oppilaat työstivät esityksen itse nukkien ja lavasteiden tekemisestä, käsikirjoituksesta, musiikin säveltämisestä ja näyttelemisestä aina verkkoon ladatuksi videoksi asti. Lampaiden seikkailun maailmalla mahdollisti yksinkertainen dokumenttikameralla toteutettu idea heijastaa erilaisia maisemia ja ympäristöjä esityksen taustaksi.
Multimediaosuuden toteuttamiseen tarvittiin ajantasainen tietotekninen laitteisto. Dokumenttikameraa käytettiin lavasteiden heijastamisen lisäksi käsikirjoitusten ja luonnospiirrosten yhteiseen tarkasteluun, ja datatykin avulla video-otteita voitiin katsoa yhdessä. Tekstinkäsittelyä, videon tallentamista ja editointia varten tarvittiin tietokone ja videointia, prosessin tallentamista ja taustakuvien ottamista varten digikamerat.
Oppimisympäristöä olisi mahdollista seuraavalla kerralla laajentaa asiantuntijaverkostoihin ottamalla mukaan myös käsityön ja nukketeatterin osaajia sekä mediataitajia oppilaiden työskentelyä tukemaan.
Elämyksiä museoympäristössä
KuperKeikka ja projekTori -kehittämishankkeessa 1700-lukua opiskeltiin ilmiölähtöisesti ja siirtymällä seinien sisältä ulos. Hankkeen pajapäivän ja pajapisteiden ideaan kuului kaikkien aistikanavien käyttäminen: opiskeltavaa asiaa saattoi katsella, kuunnella, maistaa ja koskettaa. Tavoitteena oli myös oppilaiden medialukutaitojen kehittäminen. Ennen varsinaista pajapäivää aikakauden historialliseen kontekstiin perehdyttiin tutustumalla muun muassa blogeihin. Kehittämishankkeen puitteissa oppilaat tekivät myös useita historiallisiin tapahtumiin liittyviä videoita.
Harjoittelu tekee mestarin
Espoon musiikkiopiston kehittämishanke TeknoEmossa oppimisympäristöä on teknologian avulla laajennettu kotiin. Oppimista kotiharjoittelussa on tuettu verkosta kotikoneille ladattavien oppituntitallenteiden, opetusvideoiden, äänitiedostojen ja verkkooppimispelien avulla.
Opettajan soiton ja laulun oppitunneilla antamat tarpeelliset harjoitteluohjeet unohtuvat helposti. Entä jos opettaja antaisi ne kotona uudelleen? Näin tapahtuu, jos oppituntitallenteita on katsottavissa kotikoneelta. Oppilaan tai opiskelijan soiton tai laulun videoiminen oppitunnilla puolestaan mahdollistaa oman suorituksen tarkastelun ”ulkopuolisin” silmin ja korvin kotiharjoittelussa. Itsensä näkeminen videolta saattaa kuitenkin minätietoisuuden ollessa korostunut olla vaikeaa etenkin varhaisnuorelle. Videoiden katsominen ja opettajan ohjauksen ja itsearvioinnin yhdistäminen antaa oppilaalle mahdollisuuden löytää omalle tekemiselle tärkeät kehittämiskohteet.
Oppilas tai opiskelija saa soittotuntiensa aikana melko vähän tilaisuuksia soittaa säestäjän kanssa, vaikka se melodiasoittimien, kuten viulun, opiskeluun kuuluukin. Teknologian avulla oppilas tai opiskelija lataa verkosta tarvitsemansa säestysäänitteen ja pääsee harjoittelemaan soittamista väsymättömän säestäjäparinsa kanssa ilman jännittämistä. Nykytekniikka ja Midi-tiedostot mahdollistavat myös tempon ja sävellajin vaihdokset säestykseen. Oppilas tai opiskelija voi itsenäisesti tavoitella suurten esiintymislavojen tunnelmaa ja hiottua suoritusta. Äänitiedostojen käyttö auttaa myös joskus niin puuduttavaa musiikin teorian sointuharjoittelua. Äänitiedostojen avulla oppilaat ja opiskelijat pääsevät harjoittelemaan sointuketjuja monin eri tavoin myös kotona. Sointusarjan voi toistaa niin monta kertaa kuin haluaa, ja sen voi myös keskeyttää halutessaan.
Musiikin perusteiden oppimiseen saadaan lisää iloa yhdistämällä siihen tutustumista oppimispelien maailmaan. Pelit houkuttelevat pelaamaan, ja niistä saatu välitön palaute ja toistot tehostavat kotiharjoittelua. Esimerkiksi netistä löytyvät Musiikkiseikkailu-pelit ovat vapaasti kaikkien halukkaiden harjoittelijoiden käytössä.
QR-rastitehtävillä ulos luokasta
QR-koodit (quick response) ovat kaksiulotteisia viivakoodeja, joista tieto on skannattavissa ja luettavissa nopeasti. Oppilaalla tulee olla laite, jossa on kamera, koodinlukija ja verkkoyhteys. QR-koodi voi sisältää ääniä, kuvia, videoita, tarinoita, oppimispelejä ja muita tietolähteitä yhteisen tiedonrakentelun tueksi. Opettaja puolestaan tarvitsee laitteelleen QR-koodeja laativan ohjelman. Koodien skannaamiseen ja lukemiseen sekä luomiseen voi hakea ohjelmia myös ilmaisversioina laittamalla internetselaimeen hakusanaksi esim. ”qr code reader” ja ”qr code generator”. QR-koodit tulostetaan ja kiinnitetään rasteille oppilaiden skannattaviksi.
QR-rastitehtävät ovat toiminnallinen vaihtoehto. Rastit ja suunnistaminen niiden välillä yhdistävät liikkumisen oppimistehtäviin. Rastitehtävät laatinut opettaja voi asettaa monenlaisia tiedon hankkimiseen, tiedon rakenteluun, yhteistyön taitamiseen ja oppimismotivaation synnyttämiseen liittyviä tavoitteita. Laitteilla ja ohjelmistoilla toimintarasteille on saatavissa lisää mielenkiintoa, pelillisyyttä ja nopeaa linkittymistä tietolähteisiin.
Kasvitietoutta nykyteknologialla
Lähes jokaisella oppilaalla on käytössään kameralla varustettu puhelin, jolla saadaan kuvia kasveista tai mistä tahansa muistakin suunnistuksen varrelta löytyvistä oppiaineiden sisältöön liittyvistä kohteista. Mikäli rastialueella on toimiva verkko tai laitteessa 3G-kortti, rastien QR-koodit vievät oppilaan hetkessä aiheeseen liittyvien tietolähteiden äärelle. Lisäksi eri oppiaineiden opettajien kanssa yhteistyössä laadittu rastirata antaa mahdollisuuden yhteiseen suunnitteluun ja sisältöön pureutumiseen oppiainerajat ylittäen.
Mobiluck, mobiiliopetusteknologia lukiolaisen arjessa ja oppimisen tukena -kehittämishankkeessa on hyödynnetty QR-koodeja. Kuntosalilaitteille on tehty QR-koodeilla linkkejä tabletilla kuvattuihin YouTube-videoihin. Videoissa opastetaan, kuinka liikkeet suoritetaan oikein. Opiskelija skannaa laitteellaan QR-koodin, minkä jälkeen hän pääsee katsomaan mallisuoritusvideon.
Leikillisyys ja luovuuskin ovat liitettävissä QR-koodeihin. Tylsän nimisten luokkien, kuten Lk 1, Lk 2 jne., nimeämisestä hauskemmilla tavoilla järjestettiin eräässä koulussa nimikilpailu. Opiskelijat saivat antaa nimiehdotuksia, joista valittiin parhaat. Opiskelijat saivat antaa ehdotuksia uusiksi, hauskemmalla tavalla luokkaa kuvaaviksi luokan nimiksi. Opettajat puolestaan miettivät, mitä luokkaa ja luokassa opetettavaa oppianetta koskevaa informaatiota laitetaan avautumaan luokan ovenpieleen tulostetusta QR-koodista sitä skannaaville oppilaille.Uusia luokkien nimiä olivat muun muassa Huvikumpu (ruotsi), Error (atk), Jukola (äidinkieli) ja T-square (englanti).
Linkit:
http://www.youtu.be.com/watch? v=PMTuRiBOLBI
Kuudesluokkalaisten Seitsemän lammasta valloittaa maailman -nukketeatteriesitys
KuperKeikka ja ProjekTori -kehittämishankkeen toimintaa, pedagogiikkaa ja toiminnallisia pajapäiviä esittelevä video
http://www.teknoemo.blogspot.fi
TeknoEmon musiikkiteknologiablogi
TeknoEmon hyvät käytännöt
http://www.musiikkiseikkailu.com/oppilas.html
Paikka, josta musiikin perusteiden oppilas löytää iloisia asioita, harjoituksia ja kotitreenejä
Lähteet: Kirsi Pohjola (toim.) 2011. Uusi Koulu. Oppiminen mediakulttuurin aikakaudella, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos Innovative Teaching and Learning -tutkimushankkeen verkkosivu
http://www.itlresearch.com/
KOKEMUKSET KIERTOON – ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseenTina Heino (toim.), Oppaat ja käsikirjat 2013:8, © Opetushallitus, ISSN 1798-8969 (verkkojulkaisu), Kansikuva: Markku Lang, Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy, Zine: Konneveden lukio24.11.2013