Lapsilla ja nuorilla on harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita, joiden kautta opitaan paljon lisää sivuten samalla niitä asioita, joita koulussa opiskellaan. Nämä heidän hankkimansa taidot ja tiedot voisivatkin näkyä oppimisen ja opiskelun yhteydessä yhä useammin ja enemmän.
Oppilailla ja opiskelijoilla on käytössään älypuhelimia ja muita mobiililaitteita, joita he käyttävät aktiivisesti ja monipuolisesti erilaiseen tuottamiseen, tiedonhakuun, yhteydenpitoon ja pelaamiseen. Oppilailla ja opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuuksia hyödyntää näitä välineitä myös koulussa sekä luoda itselleen uusia oppimisen käytäntöjä.
Oppilaiden omien laitteiden hyödyntäminen oppimisen ja opetuksen tukena on yksi niistä kysymyksistä, joihin kehittämishankkeissa on etsitty ratkaisuja. Konkreettisena kysymyksenä on esimerkiksi langattomien verkkojen rakentaminen, oppilaiden tasa-arvoisuus ja toimintakulttuurin kehittäminen.
Erityisesti lukio-opetuksessa nämä asiat ovat ajankohtaisia, koska uudistuva ylioppilastutkinto tulee edellyttämään oppilailta tietoteknisiä valmiuksia ja tarvittavia laitteita. Osassa kouluja ja oppilaitoksia on otettu käyttöön ns. lainalaitteita, jolloin opiskelija on voinut lunastaa kannettavan tietokoneen pientä korvausta vastaan käyttöönsä koko lukioajaksi. Osassa lukiota laitteita on annettu opiskelijoille myös omaksi. Näin teknologiaa voidaan hyödyntää joustavasti opinnoissa jokapäiväisesti, vaikkei jokaiselle voida hankkia laitetta koulun puolesta. Myöskään sellainen tuplaresurssointi, että oppilailla on erikseen koti- ja koululaitteet, ei ole kestävän kehityksen kannalta järkevää. Samaa pohdintaa käydään myös perusopetuksen puolella, vaikkei omien laitteiden käyttö siellä vielä ole laajaa.
Oman laitteen käytössä on monia muitakin etuja, joista tärkeimmät lienevät laitteen henkilökohtaisuus ja saatavilla oleminen tarvittaessa. Kun laite on oma, se on henkilökohtainen ja tärkeä, joten siitä huolehditaan ja sen voi tuunata itselleen sopivaksi. Lisäksi omaa laitetta voi käyttää opiskelukäytön lisäksi myös vapaa-ajalla, joten formaali ja informaali oppiminen täydentävät toisiaan. Olivat laitteet koulutuksen järjestäjän tarjoamia tai opiskelijoiden omia, pyrkimys olisi, että niitä käytettäisiin monipuolisesti.
Tabletit tulivat kouluun
Useat koulut ovat innostuneet hankkimaan tabletteja ja kehittämään niiden opetuskäyttöä. Monissa kunnissa on hankittu tabletteja salkuittain ajatuksena käyttää niitä kuten läppärikärryjä ja läppäreitä. Nopeasti on kuitenkin käynyt ilmi, että usein tabletit (ainakin iPadien ja Android-laitteiden osalta) soveltuvat erityisen hyvin henkilökohtaiseen käyttöön ja yhteiskäytössä tulee esiin monenlaisia haasteita esim. asetusten nollaamisen kohdalla. Tästä syystä monet kunnat ovat lähteneet etsimään henkilökohtaisen käytön kautta parempia toimintamalleja antamalla tabletit pitempiaikaisempaan lainaan myös kotiin vietäväksi. Samassa muutosprosessissa on myös yleistynyt kannettavien tietokoneiden henkilökohtainen käyttö. Opetuksessa käytettäviä älypuhelimia kouluihin on hankittu vähemmän, mutta oppilailla ne ovat yleistyneet todella nopeasti ja tämä on kannustanut opettajia pohtimaan miten niitä voitaisiin käyttää oppimisen ja opettamisen tukena.
Henkilökohtaisten laitteiden käytössä on huomattu monenlaisia hyviä puolia. Laitteesta pidetään parempaa huolta ja oppilaat ovat motivoituneempia käyttämään sitä kuin oppilaitoksen tarjoamaa lainalaitetta. Lisäksi omassa käytössä olevalle laitteelle ei tarvita yhtä paljon tukea kuin yhteiskäytössä olevien laitteiden. Oma tabletti tai kannettava tietokone hallitaan paremmin, ja kun se on jatkuvasti saatavilla, koulussa opittuja taitoja on helppo soveltaa vapaa-ajallakin. Esimerkiksi tunnilla toteutettua mediataitoja kehittävää videoprojektia on innostavaa jatkaa kotona.
Kesken jäänyt oppimispeli taas koukuttaa oppilasta jatkamaan pelin pelaamista vapaa-ajalla, tai oppimistehtävään liittyvän blogin käyttäminen voi innostaa luomaan oman blogin omasta kiinnostuksen kohteesta.
Oppilaat ja opiskelijat huomaavat laitteiden yhdistävän työn ja huvin: näin oli todennut mm. muuan opiskelija eräässä tablettien opetuskäyttöön liittyvässä hankkeessa. Uudenlaiset opetusmenetelmät motivoivat ja tuovat vaihtelua. Hankkeissa saatuja kokemuksia tutkittaessa on sekä opettajilta että oppilailta ja opiskelijoilta saadussa palautteessa on tullut esille, että esimerkiksi internetin käytön hyödyntäminen opetuksessa vaatii suunnittelua. Osa oppilaista kokee tietokoneen naputusäänen häiritsevänä ja jotkut oppilaat eksyvät internetin palveluun surfailemaan muutakin kuin oppimiseen tarkoitettuja asioita. Suurin osa opiskelijoista kuitenkin kokee teknologian käytön moni tavoin hyödylliseksi. Teknologian käyttö kouluissa avaakin uusia keskusteluja niiden käytöstä ja oppilaiden ja opiskelijoiden omasta vastuusta. Lopulta vain tietokoneen käyttäjä itse tietää, milloin koneen käyttö häiritsee keskittymistä ja milloin huomio ei enää ole opittavassa asioissa.
Opettamisen kannalta laitteiden käyttö on suunniteltava niin, että ne tukevat keskittymistä ja oppimista. Oppilaan kannalta tärkeätä on oman laitteen käytön suunnittelu ja arviointi siitä, miten se tukee omaa oppimista. Pyrkimyksenä on saavuttaa asetetut oppimistavoitteet, jolloin oppilailla on vapauksia pohtia miten ja milloin he tietokonetta käyttävät.
Lisätietoja:
Sormet-hanke
KOKEMUKSET KIERTOON – ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseenTina Heino (toim.), Oppaat ja käsikirjat 2013:8, © Opetushallitus, ISSN 1798-8969 (verkkojulkaisu), Kansikuva: Markku Lang, Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy, Zine: Konneveden lukio24.11.2013