John Deweyn kasvatusfilosofia 1900-luvun alussa aiheutti aikanaan muutoksia oppimisen ja opettamisen käsitteisiin. ”Learning by doing” -menetelmä on monessa yhteydessä käytetty sanonta, ja aina uudestaan palaamme menetelmän äärelle. Edelleen puhutaan opetuksen uudistamisesta, jossa passiivisesta oppijasta pyritään kasvattamaan aktiivinen toimija. Tämän aikakauden teesejä on myös opettajan muuttuminen ohjaajaksi, joka auttaa oppilasta kehittämään ongelmanratkaisukykyään. Yhteiskunnan huima teknologinen kehittyminen ja uudet mahdollisuudet, kuten mobiiliteknologia, lisätty todellisuus ja sosiaalisen median palvelut, vaikuttavat tämän päivän ja tulevaisuuden oppimiseen.
Tekniikan ja opetuksen sulauttamisessa on päästy alkuvaiheen teknologiakeskeisyydestä pedagogisempaan suuntaan. Myös uusien pedagogisten mallien entistä vahvempi mukaantulo on tuonut uudenlaista tarvetta käyttää teknologiaa. Voisi jopa sanoa, että teknologiset edistysaskeleet ovat mahdollistaneet uuden pedagogiikan käyttöönoton. Uusien ajattelutapojen, kuten esimerkiksi Flipped Classroom -menetelmän, kehitys itsessään on ollut hyvin aktiivista. Alun käänteisestä luokkahuoneesta on edetty käänteisen opetuksen kautta käänteiseen oppimiseen. Tämä kehitys on parantanut menetelmän vaikuttavuutta. Olennaista on myös oivaltaa, että opettajan ei tarvitse käyttää juuri annettua opetusmallia, vaan hän voi oman tarpeensa mukaan kehittää erilaisia yhdistelmiä omaksumistaan malleista.
Tarpeet pedagogiseen uudistamiseen voivat olla monenlaisia lähtien sirpaleisen oppiainejaon vaatimuksista uusien teknologisten mahdollisuuksien, kuten mobiilioppimisen, käyttöönottoon. Lukion kehittämistyöryhmän muistion mukaisesti tulisi varmistaa, että opiskelijoilla lukion jälkeen on sellaiset taidot, joilla he selviävät eteen tulevista haasteista.
Opiskelijan osallistaminen entistä paremmin
Viime vuosina on havahduttu miettimään, millaisia taitoja opiskelijat saavat lukiosta. Hyvä toimintatapa on opiskelijan osallistaminen oppimisprosessin aktiiviseksi toimijaksi. Opettajasta tulee näin enemmänkin ohjaaja, jonka tehtävänä on ohjata opiskelijoita ongelmanratkaisutilanteissa. Yksittäisen ongelman ratkaisun sijaan opiskelija oppii taidon ratkaista ongelmia itsenäisesti.
Opiskelijaa osallistavia menetelmiä ovat muun muassa ongelmalähtöinen oppiminen ja tutkiva oppiminen, joissa on paljon samoja piirteitä. Kummankin lähtökohtana on tuoda opiskelija itselleen merkityksellisten todellisuuteen perustuvien ongelmien pariin ja antaa tukea niiden ratkaisemiseksi. Siinä missä tutkiva oppiminen korostaa tieteellisen tutkimuksen luonnetta yhteisenä metodina, on ongelmalähtöisen oppimisen mallissa opiskelijoilla tarkemmin määritellyt roolit, joiden perusteella he toimivat asiantuntijoina. Ongelmalähtöisessä oppimisessa oppimistilanteessa käydään usein läpi tietyt vaiheet, kuten ongelman antaminen tai sen luominen, ongelman analysointi ja ennakkotietojen määrittely, tutkimussuunnitelman laatiminen, tutkiminen, saadun tiedon kriittinen tarkastelu ja loppupäätelmän tekeminen.
Osallistuminen osallistaviin menetelmiin kehittää opiskelijan kykyä toimia tulevaisuudessa vastaavissa oikeissa tilanteissa. Oppimistilanteista kerätyt aineistot ja verkostot voivat olla hyödyksi muutoinkin. Parhaimmillaan oppimisprosesseista syntyy todellisia taitoja, joita opiskelija voi myöhemmin käyttää esimerkiksi työnhaussa tai asioiden palauttamisessa mieleen vastaavan ongelman kohdatessaan. Tällaisen toiminnan mahdollistavaa palvelua on ollut kehittämässä esimerkiksi Oppijat-hanke.
Oppijat-hankkeessa luotiin käyttäjille mahdollisuus luoda niin sanottu ”Oma tila”, joka toteuttaa Personal Learning Environment (PLE) -ajatusta. Siinä jokaisella oppijalla on oma henkilökohtainen profi ilinsa, jonka yhteyteen hän kerää opittuun asiaan liittyviä kokonaisuuksia. Yksi keskeisistä ajatuksista on ollut myös e-portfolion rakentamisen mahdollistava ympäristö, jota käyttäjä itse hallinnoi. Ideaalitapauksessa oppija ottaisi ”Oman tilan” käyttöön jo peruskouluun tullessaan ja kokoaisi sinne koulu- ja opiskeluaikanaan keräämäänsä materiaalia. Tämä materiaali olisi mukana koko opiskelun ajan ja jopa sen jälkeen. ePortfolio auttaa omalta osaltaan opiskelijaa hahmottamaan käsitystä itsestään ja luomaan myös kokonaiskuvaa eri aineissa opituista ilmiöistä.
Ajasta ja paikasta riippumaton oppiminen
Älypuhelinten ja taulutietokoneiden yleistyminen oppijoiden keskuudessa tuo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia myös oppimistilanteisiin. Kouluille ja oppilaitoksille on kuitenkin taloudellisesti haastavaa vastata jatkuviin varusteluvaatimuksiin uusista tietokoneista ja muista teknologisista laitteista. Laitehankinnat ovatkin olleet vaihtelevia, ja erityisesti hankittujen laitteiden käyttöönotossa on ollut vaikeuksia. Tulevaisuudessa edetään enemmän omien laitteiden käytön suuntaan. Tämä Bring Your Own Device (BYOD)- tai Choose Your Own Device (CYOD) -ajattelu tuo seuraavia etuja:
Tulevaisuudessa mobiiliteknologia arkipäiväistyy entisestään. Kaikkiin puhelimiin tulee internet-yhteydet ja kelvolliset ohjelmistot palvelujen käyttämiseksi. Siirrymme ubiikin tietotekniikan aikaan, jossa sosiaalisen median palveluja integroituu televisioihin, kodinkoneisiin, autoihin ja muihin ympärillämme oleviin laitteisiin. Langattomat verkot ovat jo nyt yleistyneet kahviloissa, kirjastoissa, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä muissa julkisissa tiloissa. 3G-yhteydet alkavat olla itsestäänselvyys lähes koko maassa, ja 4G-yhteydet tuovat laatua ja määrää lähivuosina entistä useammalle. Pilvipalvelut mahdollistavat opiskelijoiden yksilöllisiä tietovarantoja, joiden muokkaaminen ja jakaminen onnistuu muutamalla napautuksella lähes missä ja millä laitteella tahansa.
Sisältöpuolella valmista materiaalia opetuksen tueksi tulee kiihtyvällä vauhdilla eri muodoissa. Videopalvelut, kuten TED, KhanAcademy ja iTunes University, tuovat uskottavaa alan asiantuntijoiden tuottamaa materiaalia kaikille maksutta. YLE Areena ja YouTuben virallisten sisällöntuottajien kanavat tuovat omalta osaltaan Suomen sisäisiä asioita esille. Kotimaiset opetuksellisen videomateriaalien tuottajat ovat entistä laadukkaampia. YLE-oppiminen ja Opetus.TV ovat näistä hyvinä esimerkkeinä. Opetusvideoita on käytetty Flipped Classroom -menetelmässä muun muassa Voionmaan lukiossa Jyväskylässä hyvällä menestyksellä.
Moderni oppimisympäristö
Oppilaitoksilla voi joskus olla ongelmia sähköisen oppimisympäristön valinnassa. Kaupallisten kolmannen osapuolen toimijoiden, kuten Google ja Microsoft, valitseminen nähdään usein ongelmallisena. Niiden käyttöehtojen hyväksymiseen pakottaminen ei voi olla käytäntö ja toisaalta niiden (maksuton) olemassa olo ei ole tulevaisuudessa täysin varmaa. Käyttöön pitäisi kuitenkin saada jokin ympäristö, jonka kautta oppimisprosessia voidaan ohjata. Modernilta sähköiseltä oppimisympäristöltä vaaditaan, että se on järjestelmäriippumaton, media-aineiston jakaminen on helppoa ja että se toimii erilaisissa mobiileissa oppimisvälineissä (skaalautuvuus, tiedostomuodot jne.).
SOMY-koordinaatiohankkeessa on mukana useita tällaisia oppimisympäristöjä tarjoavia hankkeita, kuten eJuttu ja eMolla. Oppijat-hankkeen jatkohanke mOppijat keskittyy aiemmin kuvatun PLE-ympäristön siirtämiseen mobiilialustalle. Myös Liikkeelle!-hankkeessa luotu Linkki-verkkoympäristö on oppimisen yhteisöpalvelu, jossa sosiaalisen median työkalut, interaktiivinen karttapalvelu ja opiskelijoiden yhteisö muodostavat erinomaisen tavan tutkia asioita esimerkiksi ilmiöpohjaisesti. Koko Linkki-palvelu on suunniteltu lähtökohtaisesti mobiilioppimisen tarpeita silmällä pitäen. Karttapohjan avulla opiskelija voi tutkia yhteiskuntaa koulun ulkopuolella, ja se myös kannustaa opettajia lähestymään ilmiöitä niiden autenttisessa ympäristössä.
Ongelmakeskeisyys
Viime vuosina on korostettu entistä enemmän perus- ja lukio-opintojen aikana saatavien taitojen merkitystä. Tulevaisuudessa esi- ja perusopetuksessa sekä lukiossa opetellaan tietojen lisäksi enemmän myös taitoja käsitellä tietoa ja selvitä esiin tulevista ongelmista. Yksittäinen tieto auttaa jossain yksittäisessä tapauksessa, mutta taito ratkaista ongelma ja hakeutua oikean tiedon pariin kehittää yksilön kansalaistaitoja yleisemmin. Tutkimusten mukaan ongelmanratkaisukykyä ei voi opettaa erillisenä kognitiivisena taitona, vaan sen kehittyminen edellyttää autenttisia tilanteita ja ongelmia. Nykyisellään ongelmanratkaisuun ja siihen liittyvän tiedon käsittelyyn käytetään erilaisia sosiaalisen median palveluja. Ympäristön lisäksi myös opetus- ja oppimiskulttuurin vahvistamisella on merkitystä. Esimerkiksi Tää on mun juttu! -hanke keskittyy tähän.
Tää on mun juttu! -hanke kehittää perusopetuksen alaluokkalaisten taitoja selvitä tulevaisuuden koulumaailmasta teknologiaa hyödyntäen. Oppilaat tuottavat oman digitaalisen oppimispä ivä kirjan, jonka aiheita ovat mm. terveelliset elä mä ntavat ja hyvä t kä ytö stavat, mediasuojelu, kansalaisoikeudet ja velvollisuudet, maailmankansalaisuus, vaikuttamismahdollisuudet ja itsehallinta. Näiden ilmiöiden opiskelu tapahtuu pitkälti tutkivan oppimisen keinoin ja teknologiaa hyödyntäen. Oppilaat työstävät animaatioita, opetusvideoita, luovat yhteisiä sääntöjä pilvipalveluihin ja jakavat niitä QR-koodien avulla sekä keräävät esimerkiksi metsäretkellä sieniä tablettien kuvakansioihin. Samalla he ovat tutustuvat tietotekniikan käyttöön ja internetin käyttäytymissääntöihin. Hanke on hyvä esimerkki nykyajan kansalaistaitojen harjaannuttamisesta.
Oppiainejako
Yksi nykyajan opiskelua koskeva haaste on, että tieto on sirpaloitunut erillisiksi oppiaineiksi, jolloin kokonaiskuvan muodostuminen saattaa vaikeutua. Asioiden välisten yhteyksien ymmärtäminen voi olla opiskelijoille toisinaan haasteellista. Esimerkiksi lukiossa on lähtökohtaisesti 18 eri oppiainetta, joita opetetaan erillisinä oppiaineina. On kuitenkin aiheita, jotka liittyvät useaan oppiaineeseen. Viime vuosina esille onkin noussut kokonaiskuvaa parantavia oppimisen muotoja, kuten ilmiöpohjaisen oppimisen menetelmät.
Ilmiöpohjaisessa opiskelussa tutkittavaa ilmiötä opiskellaan oppiainerajat ylittäen eri näkökulmista. Menetelmän avulla saadaan parempi kokonaiskuva ilmiöstä. Lisäksi asia voidaan käsitellä autenttisemmin, koska oppiminen tapahtuu siellä, missä ilmiötä voidaan helpoimmin havainnoida ja tutkia. Oppiaineiden yhdistäminen poistaa mahdolliset keinotekoiset rajat asian opiskelussa ja antaa myös opettajille mahdollisuuden käsitellä ilmiöitä yhdessä toisten opettajien kanssa. Menetelmässä on vahva tutkivan oppimisen ote.
Ilmiöpohjaisuutta käyttää menetelmänään Ilmiöpohjainen oppiminen -hanke, joka on toteuttanut useita mielenkiintoisia kursseja aina minuuden tutkimisesta kulttuurien ja kielen kautta tietoon ja totuuteen. Projekteissa näkyvät ilahduttavasti opiskelijoiden oma persoonallisuus ja mielenkiinnon kohteet. Samalla itse opittu aines sulautuu aiemmin opittuihin asioihin tai jopa muuttaa niitä. Tällainen ymmärrykseen pohjautuva syvän oppimisen sisältö jää paremmin mieleen kuin irrallisesti opitut sisällöt. Myös Kulkuri-hankkeen Ruokala-projektissa eri maissa opiskelevat oppilaat ovat tutustuneet kouluruokailuun ilmiönä. Projektin avulla on tullut hyvin selville se, kuinka erilaisia ruokakulttuureita eri maissa on.
Oppimisympäristöjen merkitys yksilölle
Millainen koulun tai oppilaitoksen olisi tulevaisuudessa oltava? Toimintakulttuureiltaan nykyaikainen koulu tai oppilaitos käyttää monipuolisia ja nykyaikaisia opetus- ja opiskelumenetelmiä. Sekä teknologian että tulevaisuudessa entistä enemmän myös mobiiliteknologian riittävän hyvä hallinta on osa yhteiskuntataitoja.
Tässä palataan eräällä tavalla John Deweyn ajatuksiin koulun merkityksestä. Hänen mukaansa koulun tulee tukea ja opastaa erilaisissa elämän ongelmissa ja tilanteissa sekä luoda toimivia ongelmanratkaisukeinoja yksilön kohtaamiin ongelmiin. Koulun avulla opetellaan toimimaan yhteiskunnassa sen asettamien vaatimusten mukaisesti. Yhteiskunnassa erilaisten ihmisten ja yksilöiden moninaisuus on voimavara, joka saadaan käyttöön kommunikoimalla ja ratkomalla erilaisia ongelmia yhdessä. Dewey painottaa myös kehityksen ja oppimisen suhdetta elämään seuraavasti: ”Our net conclusion is that life is development, and that development, growing, is life.” Yhteiskunnan jatkuva muutos tuo paineita myös opetukselle, jonka tulee pysyä muutoksessa mukana. Ja kuten yhteiskunnassakin, tulee esi- ja perusopetuksessa ja lukiossa panostaa lasten ja nuorten sosiaaliseen elämään ja opettaa heitä tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
Lähteet:
Dewey, John 1916: Democracy and education. New York, MacMillan.
Gutek, Gerald, L. 1997: Philosophical and ideological perspectives on education, secon edition. Allyn and Bacon
Lonka K, Lonka I (toim.) 1991: Aktivoiva opetus. Kirjayhtymä, Tampere.
http://www.minedu.fi /export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/okmtr14.pdf?lang=fi (Viitattu 6.5.2013)
http://fi nnedmob.blogspot.fi /2012/10/fl ipped-classroom-kokeilu-maa2.html (Viitattu 6.5.2013)
Linkit:
http://www.peda.net/veraja/oppijat (Oppijat-hanke)
http://www.iste.org/store/product?ID=2285 (Flip Your Classroom -kirjan markkinapaikka)
http://sometu.ning.com/ (SOMETU-verkosto)
http://www.minedu.fi /export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/okmtr14.pdf?lang=fi (Lukion kehittämistyöryhmän muistio vuodelta 2010)
http://www.ted.com/ (TED)
https://www.khanacademy.org/ (Khan Academy)
http://www.apple.com/education/itunes-u/ (iTunes University)
http://areena.yle.fi/tv (Yle Areena)
http://opettajatv.yle.fi/ (Ylen Opettaja TV)
http://opetus.tv/ (Opetus.tv)
http://www.saimaanmediakeskus.fi/Hankkeet/Ejuttu.iw3 (eJuttu-hanke)
http://molla.ejuttu.fi/ (eMolla-hanke)
http://picamentor.fi/ (Picamentor-hanke)
http://www.liikkeelleymparisto.fi/ (Liikkeelle!-hanke)
http://finnedmob.blogspot.fi/2012/10/flipped-classroom-kokeilu-maa2.html (Flipped Classroom Voionmaan lukiossa)
http://www.peda.net/veraja/raahe/kehittaminen/oppimisymparisto/munjuttu (Tää on mun juttu! -hanke)
http://oponhuone.wordpress.com/category/ilmio/ (Ilmiöryhmät liikkeelle -hanke)
http://ilmiopohjaisuus.ning.com/ (Ilmiöpohjainen oppiminen -hanke)
http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Koulutuspalvelut/Perusopetus/Perusopetuksen-hankkeet/KOKUKE-hanke/ (KOKUKE-hanke)
http://www.peda.net/veraja/kulkuri/hankesivut (Kulkuri-hanke)
http://www.peda.net/veraja/kulkuri/kulkurikoulu/ilmio2013 (Kulkuri-hankkeen Ruokalaprojekti) https://ktl.jyu.fi/atc21s/atc21s ( JYU: 2000-luvun taitojen määrittelystä)
KOKEMUKSET KIERTOON – ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseenTina Heino (toim.), Oppaat ja käsikirjat 2013:8, © Opetushallitus, ISSN 1798-8969 (verkkojulkaisu), Kansikuva: Markku Lang, Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy, Zine: Konneveden lukio24.11.2013