Etäopetus ja sen eri muodot, kuten esimerkiksi yksisuuntainen opetus ja oppituntitallenteet, tukevat koulunkäyntiä silloin, jos oppilas joutuu syystä tai toisesta olemaan poissa koulusta pitempiä jaksoja. Sekä oppilaalle että huoltajille on helpottavaa, jos koulunkäynnin järjestämiseksi on tarjota apukeinoja. Erään syöpään sairastuneen nuoren oppilaan koulunkäynti järjestettiin koti-, sairaala- ja etäopetuksena. Etäopetusta käytettiin reaaliaikaisesti perusopetuksen neljännen luokan ajan sairaala- ja kotihoitojaksojen aikana. Oppilas osallistui chatin, ääni- ja kuvayhteyden avulla kotiluokkansa opetukseen, säilytti sosiaaliset suhteensa ystäviinsä ja kotikouluunsa ja kykeni palaamaan hoitojen jälkeen takaisin omaan luokkaansa.
Kun sairaus todettiin, luokanopettaja ja kotikoulu hankkivat tarvittavat laitteet etäopetusta varten. Oppilas sai muualta lahjoituksena itselleen kannettavan tietokoneen. Koulun määrärahoista luokkaan ostettiin kokousmikrofoni ja webkamera. Tietokone ja internet-yhteys luokassa olivat jo valmiina. Kokousmikrofoni oli tehdyistä investoinneista kallein yksittäin laite.
Luokanopettaja järjesti ennen raskaimpia hoitoja tapaamisen, jossa oppilas ja hänen vanhempansa opettelivat laitteiston ja ohjelman käytön. Tietohallinnolta oli varmistettu, että opettajalla on tarvittavat oikeudet asentaa uusia laitteita ja ohjelmia luokan tietokoneeseen. Luokanopettajalla itsellään oli riittävät taidot hoitaa tarvittavat asennukset, eikä ulkopuolista teknistä tukea tarvittu. Laitteiston käyttöä oli hyvä opetella valmiiksi, koska siten etäopiskeluedellytykset olivat valmiina heti, kun oppilaan fyysinen kunto ja hoidot sen mahdollistivat.
Opetusta varten ei laadittu erikseen omaa lukujärjestystä, vaan oppilas osallistui kaikkiin niihin tunteihin, joihin hän ehti ja kykeni. Parhaiten sopivat aamupäivän tunnit, koska oppilas oli silloin virkeä. Toimivien järjestelyjen kannalta vastaavissa tapauksissa voisi kuitenkin olla hyvä sopia molempia osapuolia sitova lukujärjestys, johon on sovittu ne tunnit, joille oppilas osallistuu.
Yksi luokassa olevista tietokoneista oli varattu vain etäopetusta varten, ja tietokone oli päällä koko ajan. Näin etäoppilas pystyi aina halutessaan tai jaksaessaan ottamaan yhteyden luokkaan. Koneeseen kytkettynä olleen ylimääräisen näytön avulla luokan oppilaat näkivät etäopiskelevan luokkakaverinsa. Kokousmikrofoni kiinnitettiin kattoon luokan etuosaan. Koulussa jaettavat tiedotteet, lisämateriaali, kokeet ym. kulkivat oppilaan pikkusiskon mukana. Tarinoita ja kirjoitelmia jaettiin sähköpostin välityksellä.
Luokanopettaja pyrki ottamaan etäopetettavan oppilaan täysipainoisesti mukaan opiskeluun ja vuorovaikutukseen. Hänelle annettiin puheenvuoroja sekä mahdollisuuksia lukea ääneen ja häneltä kysyttiin vastauksia. Jo pelkästään etänä opiskelevan äänen kuuleminen luokassa toi hänet konkreettisemmin läsnäolevaksi luokkayhteisöön. Välituntisin osa luokan oppilaista jäi juttelemaan etänä opiskelevan kanssa omia juttujaan. Ryhmätöissä ja opetuspeleissä etäopetettava oli aina yhden ryhmän jäsen, ja työskentely toteutettiin dokumentti- ja web-kameran avulla. Opetusvideot ym. materiaali jaettiin oppilaalle tietokoneen työpöytäjaon avulla. Reaaliaikaisen etäyhteyden lisäksi opettaja kävi säännöllisesti antamassa oppilaalle kotiopetusta noin kerran kahdessa viikossa. Kotiopetuksen aikana opettaja ja oppilas kykenivät tarkistamaan tehdyt tehtävät ja keskustelemaan vaikeiksi koetuiksi asioista. Kahdenkeskinen opetus oli erittäin tehokasta ja hyödyllistä. Kokeet oppilas teki vanhempien valvonnassa, pääsääntöisesti samaan aikaan kuin muukin luokka mutta muutamina kertoina myös erikseen sovittuina ajankohtina.
Opettaja ja vanhemmat keskustelivat sairauteen, hoitoihin, kouluun ja opiskeluun liittyvistä asioista viikoittain etäyhteyden avulla. Muiden oppilaiden vanhemmille kerrottiin opetusjärjestelyistä, ja tiedot muun muassa hoidon ja sairauden eri vaiheista lähettiin koulukavereiden koteihin sairastuneen lapsen vanhempien ehdoilla ja toiveiden mukaisesti. Säännöllinen yhteys luokkakavereihin ja myös heidän koteihinsa vähensi ennakkoluuloja, pelkoja ja huhuja, jollaisia saattaa liittyä vakavaan sairastamiseen. Oppilas kävi jossain määrin koulua myös normaalisti. Tällöin oli mahdollista keskustella esimerkiksi etäyhteyden toimivuudesta. Etäyhteyden aikana mahdollisia ongelmatilanteita ratkottiin puhelimitse.
Käytännössä havaittuja asioita
Oppilas kykeni opiskelemaan luokkansa mukana, ja hänen oli helppoa tulla takaisin omaan luokkaansa silloin, kun hoidot ja yleiskunto sen sallivat. Oppilas säilytti jossain määrin sosiaalisia suhteitaan etäopetuksen avulla, koska eristyksen aikana hänelle ei ollut juurikaan mahdollista tavata muuten luokkakavereitaan. Vanhemmille oli helpottavaa huomata, että heidän lapsellaan oli edelleen ystäviä sairaudesta ja siitä johtuvasta eristyksestä huolimatta.
Yleisesti ottaen huomattiin, että opetusjärjestelyiden alussa etäopetusjärjestelyt vaativat opettajalta erityistä huomiota ja saattavat aiheuttaa lisätyötä. Opettajan on varmistettava, että yhteys toimii ja että myös etäoppilas kykenee seuraamaan opetusta. Kameran tulee olla suunnattuna toimivasti, ja äänen ja kuvan laatuun on kiinnitettävä huomiota. Tekniset ongelmat voivat vähentää etäopetuksen motivaatiota. Esimerkiksi kuulokkeiden pitäminen on raskasta, ja luokan äänet toistuvat suoraan korvaan melkoisen voimakkaina.
Jotta oppilas saadaan pidettyä läsnä sosiaalisessa oppimisympäristössä, opettajan täytyy huomioida hänet erikseen esimerkiksi antamalla hänelle vastausvuoroja ja kysymällä kommentteja. Laitteiston käyttö on hyvä opettaa myös muille lapsille ja mahdolliselle koulunkäyntiavustajalle, koska tällöin he pystyvät auttamaan esimerkiksi sijaista, jos oma opettaja ei ole paikalla.
Muutaman etäopetuskuukauden jälkeen oppilas kaipasi takaisin omaan luokkaansa. Häntä harmitti osallistua etänä tunneille, kun hän olisi halunnut olla fyysisesti läsnä. Mikään ei kykene täysin korvaamaan normaalia luokkaopetusta. Etäopetuksella on kuitenkin mahdollista pysyä opiskelussa mukana, ja sen avulla kyetään estämään sairastuneen oppilaan eristäytymistä muusta kouluyhteisöstä..
KOKEMUKSET KIERTOON – ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseenTina Heino (toim.), Oppaat ja käsikirjat 2013:8, © Opetushallitus, ISSN 1798-8969 (verkkojulkaisu), Kansikuva: Markku Lang, Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy, Zine: Konneveden lukio24.11.2013