Emme ole koskaan aikaisemmin näin helposti päässeet käsiksi tällaiseen määrään informaatiota. Tiedon lähteillä oleminen onnistuu missä ikinä laitteet ja tietoverkot toimivat. Informaatiota välittyy nykyään monien välineiden kautta esimerkiksi blogien, Twitterin, Facebookin ja muiden yhteisöllisten kanavien kautta. Samalla oppilaille ja opiskelijoille tulee yhä tärkeämmäksi taito arvioida informaatiolähteiden luotettavuutta.
Tiedonrakenteluun tarvitaan osallistavia työtapoja. Tässä teknologia voi olla apuvälineenä. Toisaalta internet ja helposti saatava informaatio mahdollistaa myös pinnallisen tavan käsitellä tietoa. Infoformaation runsaus voi välillä luoda tunteen sen hallitsemattomuudesta ja nykyään puhutaankin ”informaatioähkystä”.
Koulussa oppilaat saavat mahdollisuuden opetella informaation käsittelytaitoja. Oppilasta tulee ohjata ja tukea omakohtaisessa tiedon rakentamisessa, jotta hänen ajattelunsa ja tiedonrakentelunsa kehittyvät. Tiedonrakentelutaitojen kehittämiseen tarvitaan osallistavia työtapoja, joissa teknologia voi olla yhtenä apuvälineenä. Osallistavien työtapojen avulla pyritään kehittämään omakohtaista ja tutkivaa suhdetta tietoon.
Valmiuksia tulevaisuuteen
Tänä vuonna koulunsa aloittava lapsi on työelämässä mukana vielä 2080-luvulla. Koulu tarjoaa oppilaille yleissivistyksen lisäksi myös tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja. Koulussa oppilaat kehittävät opiskelun yhteydessä taitojaan ajatella kriittisesti, ongelmanratkaisukeskeisesti ja innovatiivisesti. Nämä taidot ovat keskeisiä sekä jatko-opinnoissa, työelämässä että oman elämän rakentamisessa. Verkostoituvassa maailmassa tulee osata tehdä yhteistyötä, kommunikoida taitavasti ja hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti. Tulevaisuudessa teknologian ja yhteiskunnan kehittyminen edellyttää oppilailta muutosvalmiutta ja elämänikäistä oppimista. Koulun tehtävänä on ohjata oppilaita tiedostamaan ja kehittämään taitoja, jotka vastaavat näihin tulevaisuuden tarpeisiin. Oppilaiden tulee myös koulussa oppia tiedostamaan oma tapansa oppia. Selviytyäkseen monimutkaistuvassa ja monikulttuurisessa ympäristössä oppilas tarvitsee hyviä elämänhallintataitoja, vastuullisuutta maailman kansalaisena ja juuret omaan kulttuuriperintöönsä.
Opetus- ja opiskelumenetelmiä, joilla oppilaita voidaan ohjata tulevaisuuden vaatimien taitojen kehittämiseen, voidaan kutsua innovatiivisiksi opetuskäytännöiksi. Tällaiset opetuskäytänteet ovat oppijalähtöisiä ja osallistavat henkilökohtaiseen ja itselle tehokkaaseen oppimiseen. Oppimisympäristö laajenee tällöin luokkahuoneen ulkopuolelle, ja teknologiaa hyödynnetään tiedonrakentelun tukena. Tällaisesta oppimisympäristöstä ja opiskelusta voi olla kyse esimerkiksi silloin, kun oppilaille annetaan tehtäväksi haastatella ihmisiä koulun ulkopuolella. Teknologia tarjoaa välineitä tiedonrakenteluun.
Toteutetuissa oppimisympäristöjen kehittämishankkeissa tabletit ovat osoittautuneet hyödyllisiksi välineiksi toteuttaa innovatiivisia opetuskäytäntöjä. Ne ovat monta mediaa samassa laitteessa. Television, kameran, videokameran, soittimen, lehden, puhelimen ja kirjan yhdistävää laitetta on helppo käsitellä. Se on lisäksi kätevä kuvan ja äänen tallentamiseen, ja sen kanssa on luontevaa harjoitella medialukutaitoja. Henkilökohtaisilla laitteilla tiedonrakentelu onnistuu entistä paremmin oppilaan omista tavoitteista lähtien. Oppimisen prosesseja ja oman osaamisen edistymistä voidaan tehdä näkyviksi esimerkiksi videoinneilla ja blogeilla. Tällaiset teknologioita hyödyntävät opiskelumenetelmät voivat vahvistaa oppimaan oppimisen taitoja. Opetusvideoiden katsominen, muokkaaminen tai koostaminen itse omalla laitteella voi syventää oppimista. Tabletilla asia voidaan myös toistaa niin monta kertaa kuin kukin sitä oppiakseen tarvitsee. Kun jokaisella oppilaalla on tabletti käytössään, myös yhteistoiminnallisia ja kommunikaatiotoimintaa tukevia oppimistehtäviä on helppo toteuttaa. Voionmaan lukiossa on matematiikan kursseilla käytetty Flipped Classroom – eli käänteisen luokkaopettamisen menetelmää. Opiskeltavaan aiheeseen liityvä videokatsotaan kotiläksynä ja tunnilla keskitytään tehtävien tekemiseen opettajan ohjauksessa. Videon voi katsoa uudelleen tunnilla koulun iPadilla.
Keksintöjä ja innovaatioita
Innolukio-kehittämishankkeessa tuetaan lukiolaisten innovatiivisuutta ja lukiolaiset nähdään potentiaalisina keksijöinä, joita työelämä tarvitsee tulevaisuudessa. Hankkeelle on luotu digitaalinen oppimisympäristö, jossa yritysten ja yhteisöjen asiantuntijat ja innovaatiotoimijat virittävät lukiolaisten luovuutta. Opiskelijoita on innostettu kehittämään ongelmanratkaisutaitojaan yritysten ja yhteisöjen laatimien työelämään liittyvien tehtävien sekä niihin liittyvien palkintostipendien avulla. Opiskelijat voivat tehtävää ratkaistessaan kommunikoida tehtävän asettaneiden työelämätoimijoiden kanssa. Viikkotehtävien lisäksi keskeisinä toimintamuotoina ovat olleet vuosittaiset keksintökilpailut, joiden avulla halutaan edistää suomalaista kilpailukykyä. Hankkeessa lukiolaisille on avautunut mahdollisuuksia verkostoitua ja päästä aitoon yhteistyöhön yritysten ja jatko-opiskelupaikkoja tarjoavien tahojen kanssa. Hankkeessa halutaan lisätä opiskelijoiden kiinnostusta yrittäjyyteen heidän omien liikeideoidensa avulla.
Innolukio-hankkeen yhtenä yhteistyökumppanina toimiva Tekes kutsui lukiolaiset mukaan innovoimaan oppimisen kehittämistä viikkotehtävällä, jossa kysyttiin, millainen tulevaisuuden kouluympäristö motivoisi ja kannustaisi oppimaan. Paras ehdotus tuli lukion toisen vuoden opiskelijalta, joka oli kiteyttänyt ajatuksiaan seuraavasti: ”Nykyisessä lukio-opetuksessa on paljon hyvää, mutta oppimisen pitää kehittyä muun yhteiskunnan mukana. Opettajan yksinpuhelu, hitaasti päivittyvät koulukirjat ja täyteen ahdetut luokkahuoneet eivät motivoi tai kannusta meitä fi ksuja ja aktiivisia nuoria. Sen sijaan meitä pitäisi innostaa itsenäiseen ajatteluun, uuden luomiseen ja ongelmanratkaisuun yksin ja ryhmässä. Opettajaa toki tarvitaan edelleen, mutta hänen roolinsa voisi olla oppimisen suunnannäyttäjä, tukija ja mahdollistaja. Suurimman työn oppimisessa tekisimme me lukiolaiset erilaisia tekniikoita ja teknologioita hyödyntäen. Sen sijaan, että ottaisimme vastaan tietoa, oivaltaisimme ja oppisimme itse aktiivisesti.” Tämä opiskelija oli oivaltanut, että myös lukio-opiskelun tulee kehittää tulevaisuudessa tarvittavia taitoja.
Lähteet: Tossavainen, T. 2013. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2013 -konferenssin päätösluento 12.4. Hämeenlinna.
Assessment & Teaching of 21st Century Skills -hankkeen verkkosivu http://atc21s.org
Innovative Teachig and Learning -tutkimuksen verkkosivu http://www.itlresearch.com/
Linkit: Innolukion verkkosivu/verkko-oppimisympäristö: http://innolukio.fi/
KOKEMUKSET KIERTOON – ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseenTina Heino (toim.), Oppaat ja käsikirjat 2013:8, © Opetushallitus, ISSN 1798-8969 (verkkojulkaisu), Kansikuva: Markku Lang, Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy, Zine: Konneveden lukio24.11.2013