Yleissivistävän koulutuksen tulisi antaa kaikille oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuus kehittää elinikäisen oppimisen taitoja, jotka antavat heille valmiudet aikuiselämään ja joustavaan toimintaan eri konteksteissa sekä luovat samalla perustan jatko-opinnoille. Keskeisiä elinikäisen oppimisen taitoja ovat
- viestintä- ja vuorovaikutustaidot omalla äidinkielellä sekä vierailla kielillä
- arkipäivän matemaattiset ongelmanratkaisutaidot
- luonnontieteen ja tekniikan perustietojen ja menetelmien hallinta
- tietoyhteiskunnan teknologiset -taidot ja mediaosaaminen
- oppimaan oppimisen taidot
- aloitekyky ja valmius yrittäjyyteen
- sosiaaliset toimintavalmiudet ja kansalaistaidot
- tietoisuus kulttuurin ja luovan ilmaisun merkityksestä ihmiselle ja yhteiskunnalle.
Olennaista kaikessa on kehittää kriittistä ajattelua, luovuutta, aloitteellisuutta, ongelmanratkaisukykyä, riskinarviointia, päätöksentekoa ja tunteiden rakentavaa hallintaa.
Elinikäisen oppimisen tavoitteena on antaa oppilaille ja opiskelijoille välineitä itsensä kehittämistä, yhteiskuntaan integroitumista ja osaamisyhteiskuntaan osallistumista varten. Osaamisen kehittäminen ja kehittyminen nähdään kokonaisuutena ja jatkumona, jossa elämän erilaisista tarpeista ja muutoksista lähtevät oppimisen vaiheet yhdistyvät koko elämän kestäväksi ja kattavaksi toiminnaksi. Elinikäiseen oppimiseen kuuluu sekä formaalia että informaalia opiskelua, jota oppilaat ja opiskelijat itse valikoivat tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti. Siihen kuuluu oppimista koulussa tai oppilaitoksessa, vapaa-ajalla, arjessa kuin työssäkin. Siksi oppimisen henkilökohtaisuus ja oppilaiden ja opiskelijoiden oma rooli oppimisensa ja opiskelunsa tulkitsijana, tavoitteiden asettajana ja suunnittelijana on tärkeä.
Elinikäiseen oppimiseen sopii mainiosti ajatus henkilökohtaisesta oppimisympäristöstä, jonka tarkoituksena on tukea omaa oppimista ja helpottaa oppimisen ja opiskelun seurantaa ja hallintaa. Henkilökohtaisen oppimisympäristön eräs tunnusmerkki on oppimisen itseohjautuvuus. Tämä tarkoittaa, että oppilas tai opiskelija voi opintojen yleisten tavoitteiden mukaisesti asettaa itselleen omia oppimistavoitteita ja hallita oppimisensa sisältöä ja prosessia, mikä edellyttää häneltä myös kykyä tunnistaa omia oppimistapojaan ja -tavoitteitaan. Siksi ohjauksessa on keskeistä edistää oppilaan tai opiskelijan itseohjautuvuutta ja itsetuntemusta. Oppiminen ja opiskelu ei kuitenkaan ole vain yksin työskentelyä. Vuorovaikutus muiden oppilaiden ja opiskelijoiden, ohjaajien ja erilaisten asiantuntijoiden kanssa oppimisprosessin aikana on tärkeää myös henkilökohtaisessa oppimisympäristössä. Vuorovaikutuksessa omaa oppimista tehdään näkyväksi, haetaan tietoa ja tukea muilta sekä tunnistetaan ja hakeudutaan omaa oppimista tukevaan yhteistoimintaan. Hyvä oppimisympäristö on samalla myös henkilökohtainen oppimisverkosto.
Tulevaisuudessa oppimisen kenttä on muuttunut yhä enemmän yksilön tarpeita ja tilanteita vastaavaksi.
Henkilökohtaiset oppimisympäristöt elinikäiseen oppimiseen
Henkilökohtaisen oppimisympäristön eräs tunnusmerkki on se, että oppilas tai opiskelija itse valitsee, rakentaa tai muokkaa oppimisympäristön itselleen soveltuvaksi. Henkilökohtaisessa oppimisympäristössä käytettyjen välineiden ja palvelujen tulisi tarjota oppilaille ja opiskelijoille tukea oman oppimisprosessinsa seuraamiseen, tiedonhankintaan ja -hallintaan, omien sisältöjen tuottamiseen ja julkaisemiseen sekä profi loitumiseen ja verkostoitumiseen oppimisyhteisössä. Oppimista tukevia välineitä ja palveluja ovat esimerkiksi erilaiset verkko-oppimisympäristöt, sosiaalisen median julkaisu- ja jakopalvelut sekä yhteisöpalvelut ja oppimisalustat. Oppimisympäristöön voidaan linkittää myös opiskelun suunnittelua ja hallinnointia tukevia palveluja, kuten erilaisia kurssija opintojärjestelmiä, ja verkkokirjakauppoja tai opiskelun lomassa käytettäviä vapaa-ajan palveluja.
Keskeinen osa henkilökohtaista oppimisympäristöä on oma tila, joka integroi oppimisympäristön eri välineet ja palvelut ja jonka kautta kaikki opiskelu ja oppiminen jäsentyvät yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Jos kaikki oppiminen tapahtuu oppilaan tai opiskelijan omilla laitteilla, oppimisympäristöjen kokoaminen ja hallinta voi yksinkertaisimmillaan tapahtua verkkoselaimeen linkitettyjen kirjanmerkkien avulla. Useimmiten oppimiseen ja opiskeluun kuitenkin käytetään laitteita, jotka eivät ole täysin oppilaan tai opiskelijan omassa hallinnassa. Tällöin henkilökohtainen oppimisympäristö on integroitava tavalla, jota voidaan hyödyntää ainakin periaatteessa miltä tahansa laitteelta. Tähän sopivat esimerkiksi yhteisöllisesti toimivat oppimisalustat ja sosiaalisen median palvelut erittäin hyvin. Lähtökohdaksi mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen pohdintaan voi ottaa esimerkiksi kehittämishankkeiden kokeilujen pohjalta tuotettuja pedagogisia ja toiminnallisia malleja (1). Eräs vaihtoehto on varta vasten henkilökohtaiseen oppimiseen kehitetty oppimisalusta, jossa on otettu huomioon niin oppilaan, opettajan kuin oppilaitoksen tarpeet, kuten Oppijat-hankkeen OmaTila-palvelu (2).
Opiskelua omista tarpeista ja elämäntilanteesta riippuen
Etäkoulu Kulkuri on Kansanvalistusseuran ylläpitämä verkkokoulu, joka tarjoaa etäopetusta ulkomailla asuville peruskouluikäisille lapsille ja nuorille (3). Suurin osa sen oppilaista käy paikallista tai kansainvälistä koulua, jonka opetustarjontaa Kulkuri täydentää ennen kaikkea suomeen ja suomalaisuuteen liittyvissä oppiaineissa. Myös koko perusopetuksen oppimäärän voi suorittaa. Etäkoulu tekee opiskelun mahdolliseksi myös silloin, kun normaalitahtinen opiskelu tavallisessa peruskoulussa ei onnistu esimerkiksi vaativan urheiluharrastuksen tai pitkällisen sairauden vuoksi. Oppiaineet ja kurssit toteutetaan luokkatason mukaan, mutta varsinainen opiskelu tapahtuu luokkarajoista riippumatta ja omaan tahtiin tai yhdessä muiden kanssa kunkin oppilaan oman elämäntilanteen, tarpeiden ja tavoitteiden mukaan.
Peda.net-kouluverkon tarjoama Veräjä-palvelu toimii virtuaalisen oppimisympäristön runkona, ja sieltä löytyy kaikki opiskeluun liittyvä tieto ja ohjeistus, jota täydennetään muilla palveluilla. Oppilaan oma virtuaalinen oppimisympäristö rakentuu tietokoneen tai mobiililaitteen ja nettiyhteyden avulla, ja keskeisenä osana siinä on oppilaan oma sivu, jonka muokkaaja ja ylläpitäjä hän on. Nuoret oppilaat tutustuvat omaan sivuun ja käyttävät sitä opettajan ja vanhemman ohjauksessa, vanhemmilla oppilailla on suurempi vastuu ja itsenäisyys omasta sivustaan ja sen käytöstä. Oma sivu on työskentelytila ja omien tehtävien ja töiden julkaisupaikka, jonka avulla oppilas tekee osaamistaan näkyväksi itselleen, opettajalle ja muille verkkokoululaisille. Oppilaita kannustetaan käyttämään omaa sivua luovasti ja monipuolisesti, ja tuloksena onkin usein eläviä ja värikkäitä sivuja, jotka kuvastavat oppilaan persoonallisuutta. Eri puolilla maailmaa asuvat oppilaat myös tuovat mukanaan tietoa ja osaamista asuinmaidensa kulttuureista.
Oman oppimisen itsenäistä suunnittelua ja vastuuta omasta oppimisesta
Otavan Opiston aikuisten verkkolukiossa on kehitetty ilmiöpohjaista opetusta ja oppimista (4), jonka lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt. Ilmiöitä tarkastellaan aidoissa konteksteissa, ja niihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan ja opetetaan niin oppiainerajat, professiorajat kuin koulunkin rajat ylittäen. Tavoitteena on myös, että opiskelijoilla on teoriatietojen ohessa mahdollisuus oppia samalla muita taitoja aina kädentaidoista IT-osaamiseen ja tulevaisuuden taitoihin. Kehitetty ilmiöpohjaisen oppimisen malli on vahvasti oppijalähtöinen ja oppilaita valtauttava. Opiskelijat valitsevat itse oman lähestymistapansa kurssilla käsiteltävään ilmiöön, suunnittelevat tehtävänsä toteutuksen ja myös valitsevat siihen mieleisensä toteutusvälineet. Itsenäisyydestä ja vastuusta huolimatta oppilaat eivät silti ole työstämis- ja oppimisprosessinsa kanssa yksin, vaan vertaistekeminen ja opettajien, verkkopedagogin ja ryhmän tuki ovat vahvasti läsnä. Myös ulkopuolisia asiantuntijoita käytetään.
Ilmiökurssit kehittävät opiskelijoiden aloitteellisuutta, itseohjautuvuutta ja suunnitelmallista työskentelyä. Opiskelijat muodostavat aluksi idean omalle ilmiötoteutukselleen aiemman osaamisensa ja henkilökohtaiset tavoitteensa huomioiden. Idean löytymistä seuraavat toteutustavan suunnittelu, keksiminen ja rajaaminen, ja samalla sovitaan oppiaineiden opettajien kanssa mahdollisista lukiokurssien korvaavuuksista. Työt voivat olla yksilötöitä, mutta myös yhteistuotoksiin kannustetaan. Toteutuksen tarkennuttua opiskelijat valitsevat omaan tuotokseensa sopivat välineet, ja tuotoksen työstäminen alkaa. Eteneminen ei silti ole suoraviivaista, vaan opiskelijat voivat palata useaan otteeseen takaisin ideointiin ja suunnitteluun ja välineiden valintaan. Prosessin suunnittelua ja työstämistä tehdään yhdessä opettajien, verkkopedagogin ja muiden opiskelijoiden kanssa Ning-palveluun rakennetussa avoimessa oppimisympäristössä, ja tukea ja palautetta voi saada myös henkilökohtaisissa verkkotapaamisissa. Valmistunut lopputuotos esitellään ja siihen saadaan vertaisten ja pedagogin palautetta Adobe Connect -istunnossa.
Oppimisen eriyttämistä omia oppimisen tapoja ja välineitä tunnistamalla
Porin kaupungin toteuttaman Lukio 3.0 Nyt! -hankkeen (5) tavoitteena on synnyttää ja edistää opiskelun digitaitoja kehittämällä siihen soveltuvia oppimisympäristöjä ja työmenetelmiä. Oppilaiden halutaan huomaavan, että he voivat käyttää vapaa-ajalla käyttämiään digipalveluja ja -taitoja myös opiskelun työkaluina. Henkilökohtainen oppimisympäristö rakentuu oppilaan valitsemista tehtävistä, välineistä ja materiaaleista luokka- ja verkkotyöskentelyä luovasti yhdistellen. Englannin tunneilla oppilaan käytössä on oma A3-arkista taitettu kansio, johon hän kerää tärkeiksi katsomiaan ilmaisuja, kirjoittaa niitä näitä, kokoaa tuotoksiaan ja sanakokeita. Hän kertoo siinä myös tekemistään tehtävistä ja arvioi omaa tuntiaktiivisuuttaan ja suoriutumistaan. Opiskelijoita rohkaistaan tuomaan luokkaan omia laitteitaan, esimerkiksi kannettavan, tabletin tai kännykän, jonka avulla he voivat opiskella verkossa oppilaitoksen langattoman verkon kautta tai omalla nettiyhteydellään. Oppimisympäristöajattelua edistetään erilaisin ohjein ja harjoituksin.
Kukin opiskelija voi valita luokkatyöskentelyyn itselleen sopivan tasoisia tehtäviä ja mieleisiään työskentelymuotoja opettajan laatimasta tehtävävalikosta. Kurssimateriaaleja, syventäviä harjoituksia ja opettajan laatimia ohjeita voi käydä etsimässä myös Moodlesta tai Open Road -palvelusta. Opiskelijoita ohjataan puuhastelemaan tehtävien välillä vapaamuotoista kielenopiskelua esimerkiksi kuuntelemalla laulujen sanoituksia, pelaamalla nettipelejä, lukemalla kirjoja, lehtiä ja blogeja tai chattailemalla englantia puhuvien kaverien kanssa. Tämä tosin vaatii vielä melko paljon ohjausta, jottei puuhastelu suuntaudu muuhun kuin englannin opiskeluun. Opiskelijat työskentelevät tunnilla yleensä itsenäisesti, pareittain tai ryhmissä kukin oman mieltymyksensä mukaan. Opettaja vapautuu näin tiedon jakajan roolista oppimisen ohjaamiseen ja pystyy opetusta eriyttämällä vastaamaan täsmällisemmin opiskelijoiden yksilöllisiin avuntarpeisiin. Samalla hän saa paremman käsityksen kunkin opiskelijan oppimistaidoista ja keskittymiskyvystä.
Hankkeen aikana myös opettajat ovat joutuneet muuttamaan työtapojaan perusteellisesti, sillä eriyttävien tehtävien ja verkosta löytyvien lisämateriaalien kokoaminen ja ylipäänsä uuden pedagogisen ajattelun synnyttäminen on aikaa vievää ja vaativaa. Opettajat ovat ryhtyneet yhteistyöhön keskenään, ja käyttävät kursseillaan yhteisiä Moodle-pohjia, työstävät materiaaleja Google Drivessa ja jakavat valmiita materiaaleja DropBoxissa. Yhteistyörinki laajenee koko ajan.
Tavoitteiden ja sisältöjen aktiivista reflektointia ja tiedon syvällistä omaksumista
Raahelaisen Jokelan koulun Tää on mun juttu -hankkeen (6) tavoitteena on opettaa alakoululaisille elämänhallintataitoja ja koota digitaalista oppimispäiväkirjaa. Oppilaita ohjataan hankkimaan tietoa oman elämänsä hallintaan liittyvistä ilmiöistä tutkimalla ja omaa oppimistyyliään hyödyntäen. Digitaalisen oppimispäiväkirjan aiheita ovat mm. terveelliset elämäntavat ja hyvät käytöstavat, mediasuojelu, kansalaisoikeudet ja -velvollisuudet, maailmankansalaisuus, vaikuttamismahdollisuudet ja itsehallinta. Oppimispäiväkirjaan kirjoittaminen ohjaa oppilaita omien tavoitteiden ja sisältöjen aktiiviseen refl ektointiin ja tiedon syvälliseen omaksumiseen. Oppimispäiväkirja on osa kunkin oppilaan omaa sivustoa, jota hän käyttää työtilana työstäessään ja pohtiessaan itsenäisesti kursseilla käsiteltyjä asioita ja jonka hän on itse rakentanut Google Sites -palveluun kaikille yhteisen sivustomallin avulla. Omat sivustot on linkitetty luokan ja koulun yhteisiin sivustoihin, missä dokumentteja työstetään yhdessä ja jaetaan toisten kanssa.
Oppilaat kokoavat sivustoilleen omia tuotoksiaan, kuten kuvia liikuntatunneilta tai tekemistään käsitöistä sekä itse kirjoittamiaan ohjeita ja tarinoita. He myös asettavat tavoitteita omalle koulutyöskentelylleen ja elämälleen sekä kirjaavat havaintojaan oppimisestaan ja tavoitteisiin pääsemisestä. Koska oppimisen on todettu tapahtuvan suurimmalta osin formaalin koulutuksen ulkopuolella informaaleissa oppimisen ympäristöissä, oppilaita ohjataan ylläpitämään sivustoaan myös vapaa-aikanaan ja kirjaamaan sinne kaikenlaista oppimastaan ja kokemuksistaan. Oppilas myös arvioi itse omaa työskentelyään. Opettajan palaute on lähinnä kommentointia, mutta tuotokset otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Oma sivusto siirtyy oppilaan mukana luokka-asteelta toiselle ja tekee oman kehittymisen oppilaalle näkyväksi. Oman kehittymisen näkeminen vaikuttaa oppilaan minäkuvaan mitä todennäköisimmin myönteisesti ja tukee hänen henkilökohtaista oppimispolkuaan.
Joustavia opintopolkuja yhteisöllisissä oppimisverkostoissa
Helsingin kaupungin opetusviraston Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan PoPohankkeessa (7) kehittämistyön tavoitteena on luoda lukioille edellytykset tarjota opiskelijoille sisällöllisesti ja menetelmällisesti joustavia opintopolkuja yhteisöllisen verkostoportfolion avulla sekä luoda uusia, vaihtoehtoisia opiskelu- ja arviointikäytänteitä, jotka yhdistävät eri formaaleissa ja informaaleissa oppimisympäristöissä tapahtuvan oppimisen eheäksi oppimisprosessiksi. Hankkeessa painotetaan pedagogisen toimintakulttuurin uudistamista luomalla ja vakiinnuttamalla uusia pedagogisia työtapoja.
Hankkeessa kehitetty verkostoportfolio on väline yhteisöllisen tiedon rakentamiseen, vuorovaikutukseen ja asiantuntijuuden jakamiseen. Yhteisöllistä verkostoportfoliota voisi luonnehtia ”oppimisen facebookiksi”, jossa sosiaalisen median toimintamuodot ja eri työkalut yhdistyvät. Verkostoportfolio kutoo käyttöliittymällään yhteen eri sosiaalisen median palvelut ja sovellukset verkossa. Verkostoportfolio on siten ensisijaisesti oppimisen työkalu ja luo opiskelijalle henkilökohtaisen oppimisympäristön. Portfolio-oppimisessa opiskelija kehittää ja dokumentoi omaa oppimistaan portfolioon, joka tekee opiskelijan oppimisprosessin näkyväksi. Opiskelijan portfolio voi koostua esimerkiksi oppimistehtävien vastauksista, medialeikkeistä, omista tuotoksista sekä oppimispäiväkirjasta, itsearvioinneista ja refl ektioista. Parhaimmillaan portfolio on muodoltaan multimediaalinen ja sisältää siten tekstin lisäksi autenttista kuvaa, ääntä, animaatioita ja videoita, esimerkiksi kännykällä otettuja videoklippejä. Opiskelijat tallentavat toimintaansa ja oppimistaan yhteisölliseen verkostoportfolioon mobiililaitteilla, mikä tekee mahdolliseksi myös informaalisti opitun tunnistamisen ja arvioinnin.
Oman osaamisen tunnistamista ja esiin tuomista
Työelämään siirtyminen edellyttää opiskelijoilta entistä enemmän näyttöjä osaamisesta, jota työkokemuksen puuttuessa on vaikea osoittaa. Sen vuoksi lukioopintojen aikana koottu oma portfolio kuvauksineen ja näytteineen voi olla nuorelle työnhakijalle korvaamaton. Viikin normaalikoulussa on otettu käyttöön Kyvyt.fi , joka on suomalaisille oppilaitoksille ja koulutusalan organisaatioille tarkoitettu, yhteisöpalveluna toteutettu ePortfolio-palvelu. Palvelu tarjoaa työkaluja oman portfolion rakentamiseen ja kehittämiseen verkossa. Sen avulla voi luoda ja ylläpitää omaa ansioluetteloa sekä dokumentoida ja refl ektoida omaa osaamistaan muun muassa keräämällä ja järjestelemällä osaamisestaan kertovia tuotoksia sekä pitämällä oppimispäiväkirjaa ja blogeja. Palvelun avulla voi myös julkaista erilaisia portfolionäkymiä ja verkostoitua.
Viikin normaalikoulussa toteutetussa Koulu 3.1 -hankkeen osahankkeessa (8) keskityttiin Kyvyt.fi -palvelun kokeilemiseen oppimisen, ammatinvalinnan ja urasuunnittelun ohjauksessa. Hankkeen taustalla oli tarve kehittää opiskelijoiden itsetuntemusta ja työnhankintaa edistäviä taitoja. Ajatuksena on, että lukiolaiset käyttävät Kyvyt.fi -palvelua koko lukion ajan keräten tietoa ja näytteitä kouluun ja muuhun elämään liittyvästä osaamisestaan ja rakentavat niistä portfolioita eri tarkoituksiin. Portfolioita rakentaessaan opiskelijat oppivat näkemään, arvioimaan ja esittelemään omia vahvuuksiaan, kokemuksiaan ja taitojaan sekä valikoimaan parhaat työnsä ja arvioimaan niitä kriittisesti. Myös opettajat pääsevät tutustumaan aiempaa paremmin oppilaidensa vahvuuksiin ja lahjakkuuksiin. Kyvyt.fi -palvelussa opiskelijat pääsevät tekemään myös työhakemuksia ja ansioluetteloja eri kielillä tai rakentamaan itselleen oman työnhakusivuston. Lukion loputtua opiskelijoille on kertynyt tärkeitä työnhakutaitoja ja valmis portfolio, jota he voivat hyödyntää työpaikan tai opiskelupaikan hankinnassa.
Pohdintaa
Elinikäinen oppiminen ja oma henkilökohtainen oppimisympäristö ovat opiskelijoille uusia käsitteitä ja ajattelutapoja, joihin he eivät arkielämässään helposti törmää. Koulun onkin panostettava siihen, että oppilaat oppivat mieltämään oppimisen koko elämän kestävänä ja kattavana toimintana, joka nousee heidän omista lähtökohdistaan, tarpeistaan ja tavoitteistaan. Elinikäiseen oppimiseen ja oman oppimisympäristön hallintaan liittyvä itseohjautuvuus ja autonomia edellyttävät itsetuntemusta ja sen pohjalta itselle sopivien oppimistapojen, työskentelymuotojen ja työvälineiden tunnistamista. Koulu voi edistää näiden taitojen kehittymistä ohjeistamalla ja kannustamalla oppilaita refl ektoimaan omaa oppimistaan ja harjoittelemaan omassa oppimisympäristössä työskentelyä.
Monissa digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämishankkeissa elinikäinen oppiminen ja henkilökohtaiset oppimisympäristöt ovat tärkeässä roolissa. Keskeisiä elinikäiseen oppimiseen ja henkilökohtaisiin oppimisympäristöihin liittyviä, tässä esiin tulleita teemoja ovat seuraavat:
- oman henkilökohtaisen oppimisympäristön rakentaminen
- omiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopeutuva ja persoonallinen opiskelu
- oman oppimisen itsenäinen suunnittelu ja vastuu omasta oppimisesta
- oppimisen eriyttäminen omia oppimisen tapoja ja välineitä tunnistamalla
- tavoitteiden ja sisältöjen aktiivinen refl ektointi ja tiedon syvällinen omaksuminen
- joustavat opintopolut yhteisöllisissä oppimisverkostoissa
- oman osaamisen tunnistaminen ja esiin tuominen.
Henkilökohtaisessa oppimisympäristössä käytettyjen välineiden ja toimintatapojen tulisi helpottaa oman oppimisprosessin seuraamista, tiedonhankintaa ja -hallintaa, omien sisältöjen tuottamista ja julkaisemista sekä oppimisyhteisöön profi loitumista ja verkostoitumista. Oppimiseen valitut välineet ja toimintatavat eivät kuitenkaan muodosta mielekästä ja oppimiseen sitouttavaa kokonaisuutta, jos niitä ei itse miellä ja omaksu osaksi omaa henkilökohtaista oppimisympäristöään. Samalla tavoin käytetyt oppimisympäristöt pysyvät erillisinä, jos niitä ei miellä osaksi omaa elinikäistä oppimistaan. Henkilökohtainen oppimisympäristö seuraa oppilaan tai opiskelijan mukana elämän eri vaiheisiin, ja sen välineet ja toimintatavat tukevat oppimista hänelle mielekkäällä tavalla ja toisiaan täydentäen.
Oppimisympäristöillä on monet kasvot. Perinteinen luokkaympäristö ja opetus laajentuvat ja täydentyvät tavoilla, jotka edellyttävät kouluilta ja oppilaitoksilta, opettajilta ja pedagogeilta uskallusta muuttua ja toimia toisin: luoda uutta toimintakulttuuria, kokeilla uusia rooleja, rakentaa monimuotoisia opetustiloja ja digitaalisia oppimisympäristöjä, astua ulos luokasta arkiympäristöihin ja autenttiseen oppimiseen. Henkilökohtaiset oppimisympäristöt ovat oppilaille ja opiskelijoille keskeinen ja tärkeä tapa navigoida tässä monimuotoisuudessa, oppia vastuuseen omasta oppimisestaan ja tulevaisuudestaan ja luoda omalle oppimiselle koko eliniän kehittyvää henkilökohtaista merkitystä.
Viitteet: 1) Koskinen, M. 2013. Sosiaalinen media oppimisympäristöissä: Pedagogisia ja toiminnallisia malleja oppilaiden aktivointiin ja aktiiviseen oppimiseen. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. http://t.co/ZNWTYnDc41
2) Oppijat-hankkeen sivut: http://www.peda.net/veraja/oppijat/
3) Etäkoulu Kulkurin sivut: http://www.peda.net/veraja/kulkuri
4) Ilmiöpohjainen oppiminen ja opetus -verkkoympäristö Ningissä: http://ilmiopohjaisuus.ning. com/
5) Lukio 3.0 Nyt! -hankkeen sivut: http://www.lukio3.fi/
6) Tää on mun juttu -hankkeen sivut: http://www.peda.net/veraja/raahe/kehittaminen/oppimisymparisto/munjuttu
7) PoPo-hankkeen sivut: http://popo.meke.wikispaces.net/
8) Koulu 3.1 -hankkeen sivut: http://www.enorssi.fi /hankkeet/koulu-3.1
KOKEMUKSET KIERTOON – ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseenTina Heino (toim.), Oppaat ja käsikirjat 2013:8, © Opetushallitus, ISSN 1798-8969 (verkkojulkaisu), Kansikuva: Markku Lang, Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy, Zine: Konneveden lukio24.11.2013