Simulaatioista reaalimaailmaan ja takaisin on Akaan, Valkeakosken ja Urjalan perusopetuksen yhteinen oppimisympäristöhanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää fysiikan ja kemian oppisisältöjen toteutumista alakoulun viidennellä ja kuudennella vuosiluokalla. Keskeisenä teemana on energia ja siitä keskitytään erityisesti sähköön, joka on alakouluissa koettu haasteelliseksi opettaa.
Hankkeessa hyödynnetään virtuaalisia simulaatioita, konkreettisia oppimispaketteja ja verkko-oppimisympäristöjä. Yhteistyökumppaneita ovat Jyväskylän yliopiston Pedanet, SanomaPro oy:n Opit, Mikrolinna oy ja Isvet oy.
Suunnittelu ja valmisteluvaiheessa kokeiltiin erilaisten päätelaitteiden soveltuvuutta hankkeen käyttöön. Päädyimme valitsemaan Fujitsun kannettavan tietokoneen, joka palvelee hankkeessa monipuolisena perustyövälineenä. Laitehankinnat suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä seutukunnan tietohallinnon kanssa.
Hankkeen alkuvaiheessa myös testattiin ja otettiin käyttöön varmatoiminen langaton verkkoratkaisu, joka on mahdollista tuoda kaikkiin seutukunnan kouluihin. Tämän ratkaisun myötä on mahdollista jakaa käyttöön mm. avoin verkko, oppilasverkko ja hallintoverkko tarpeen mukaan.
Hankkeen myötä Valkeakosken, Akaan ja Urjalan 5-6 luokkien oppilaiden ja opettajien käyttöön hankittiin lisenssit Mikrolinnan Nettimoppi simulaatiomateriaaliin. Kirjautuminen toteutettiin kertakirjautumisjärjestelmällä ensimmäisessä vaiheessa Opit-alustan kautta ja myöhemmin Peda.Net alustan kautta kautta.
Syksyllä 2012 5-6- luokkien opettajille pidettiin veso-päivä, jossa hanke esiteltiin ja aloitettiin varsinainen toteutus. Hanketta on toteutettu samanaikaisesti Akaassa, Urjalassa ja Valkeakoskella yhdessä koulussa kerrallaan.
Käytännössä koululle tuodaan luokallinen tietokoneita, avoin langaton verkko sekä käytännön oppimispaketit . Opettajille tarjotaan pedagogista tukea ja apua Fyke-projektin aloittamiseen ja toteuttamiseen tarpeen mukaan.
Tavoitteena on opiskella asiat hyödyntäen simulaatioita. Opiskelussa Tämän jälkeen tehdään käytännön kokeet ja toteutetaan raportit mahdollisuuksien mukaan muihin oppiaineisiin integroiden ja oppilaiden taitotasot huomioiden.
Toiminnassa painottuu vertaisryhmässä oppiminen ja oppijan vastuu omasta toiminnastaan. Opettajan roolina on tukea oppimista ja suunnata oppilaiden huomiota oleellisiin asioihin. Hankkeen yhtenä näkökulmana on ollut toteuttaa opetusta ”kumotun luokan” ajatuksella. Oppilaat ovat voineet opiskella asioita etukäteen simulaatioiden avulla ja opettajan ohjaamana on voitu tehdä asiaan liittyviä käytännön kokeita ja raportointia.
Hankkeen kotisivut: http://peda.net/veraja/valkeakoski/simulaatio
Ryhmäopetuksesta
Ryhmäopetus on vastaus koulun jatkuvaan rahapulaan. Ei ole mitenkään mahdollista, että nykyaikaisia laadukkaita opetusvälineitä voitaisiin hankkia luokan jokaiselle 32 oppilaalle. Niinpä niitä hankitaankin vain neljät kappaleet kutakin. 32 oppilasta jaetaan sitten neljän oppilaan ryhmiin ja kukin ryhmä tekee samaan aikaan eri tehtävää ja käyttää eri välineitä kuin muut ryhmät. Yksi ryhmä saa tietokonetehtävän, toinen fysiikan tehtävän, kolmas kuvataiteen tehtävän ja niin edelleen. Koska tehtäviä on jaksossa aina enemmän kuin ryhmiä, pääsee tehtävänsä hoitanut ryhmä heti ja turhia odottelematta uuteen haasteeseen. Jakson päätyttyä kaikki ryhmät ovat selvittäneet kaikki tehtävät.
Onnellinen sattuma on, että samalla joudutaan siirtymään työskentelymalliin, joka on edullinen nykyiselle oppimiskäsitykselle ja erityisesti tvt-menetelmien käytölle. Koska opettaja ei voi ohjata jokaista ryhmää samanaikaisesti, on kutakin tehtävää varten oltava hyvä apuopettaja: työkortti. Neljän opetusvälineen idea on, että jokainen ryhmän jäsen joutuu töihin eikä joudu tai pääse seuraamaan sivusta. Siksi jokaisesta paketista löytyy myös neljä työkorttia. Parhaimmillaan luokassa onkin toimiviksi testattuja oppimispaketteja, joiden käytöstä, järjestyksestä ja palautuksesta ryhmät vastaavat itsenäisesti.
Ryhmäopetuksen ajatusta testattiin hankkeessamme Simulaatioista reaalimaailmaan ja takaisin. Perusajatuksesta poikettiin siten, että kaikki oppimispaketit kokeilussa olivat fysiikan ja kemian tehtäviä. Hankerahoitus mahdollisti myös sen, että tietokonepaketteja oli poikkeuksellisesti enemmän kuin vain yhdelle ryhmälle kerrallaan. Työkorttien lisäksi voitiin jakson aloitustunneille palkata samanaikaisopettaja vierihoitoa antamaan eli hankkeen koordinaattori. Ryhmäopetuksessa on myös olennaista, että neljän oppilaan ryhmä toimii vuorovaikutuksellisena tiiminä joka pienyhteisönä tukee jäsentensä opiskelua. Tämän vuoksi ryhmäoppiminen on lähempänä freinet- kuin montessoripedagogiikkaa.
Kokeilun rakenne oli selkeä. Ensimmäisessä vaiheessa fysiikan ja kemian sisältöihin liittyvä työ simuloitiin tietokoneella. Tämä periaate on nykyaikaa, sillä ketään ei nykyisin enää päästetä nosturin tai lentokoneen ohjaimiin ilman simulaattorikäyntiä sydänleikkauksesta puhumattakaan. Lisäksi simulaatiosta puuttuvat vaaratekijät ja työ voidaan toistaa lukemattomia kertoja ilman että kallista materiaalia kuluu liikaa. Toisessa vaiheessa fysiikan ja kemian työ toistettiin reaalimaailmassa eli opetuspaketin avulla. Kun simulaatiossa koe onnistuu aina, niin todellisessa elämässä tulokset olivat sitten paljon värikkäämpiä. Kolmannessa vaiheessa palattiin tietokoneelle ja tehtiin työstä raportti. Luokan tvt-kehitysvaiheen mukaan käytettiin erilaisia ratkaisuja muistiosta nettipäiväkirjaan tai powerpointista videoon asti.
Löytöretkillä toisessa maailmassa, vol 2Lauri Pirkkalainen & Petri Lounaskorpi (toim.),12/ 2013, 19.11.2013