Opettajat, oppilaat ja opiskelijat luovat yhdessä koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuuria. Yhteiskunnan muutokset synnyttävät odotuksia ja vaatimuksia tähänkin maailmaan, koska koulu tai oppilaitos on osa kehittyvää ja muuttuvaa yhteiskuntaamme. Koulu- ja opiskeluvuodet ja niiden tuomat kokemukset ovat merkittävä osa lapsen ja nuoren elämää. Siksi olisikin hyvä luoda sellainen oppimaisema, jossa jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä yksilönä ja yhteisön jäsenenä omien lähtökohtiensa ja edellytystensä mukaisesti.
Opettajuutta ja koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuuria on leimannut yksin tekemisen kulttuuri, jossa yksittäinen opettaja on vastannut oman ryhmänsä työskentelystä. Opettajan tehtävä oppimisen mahdollistajana ja tulevaisuuden näköalojen rakentajana vaatii monipuolista osaamista ja innostumista. Jokaisessa työyhteisöissä on olemassa suuri osaamisen potentiaali, joka voitaisiin tehdä uudella tavalla näkyväksi. Muutoksen toteutumiseksi tarvitaan uskallusta ja rohkeutta nähdä ja määritellä opettajuus uudelleen.
Opettajien työparityöskentely on yksi tapa jakaa osaamista ja muuttaa toimintakulttuuria yhteisöllisemmäksi. Kun kaksi luokanopettajaa työskentelee ja jakaa kouluarjen yhdessä, mahdollistuvat monet uudet arjen käytänteet. Yksin tekemisestä on siirrytty yhdessä tekemisen ja luomisen kulttuuriin. Tällöin opettajuutta leimaa ”co-teaching”, joka oman kokemuksemme mukaan mahdollistaa voimavarojen vapautumisen, lisää elinvoimaa, työssä jaksamista ja työstä innostumista.
Toimintakulttuuriin ja työn teon tapoihin vaikuttavat sekä ulkoiset että sisäiset rakenteet. Ulkoiset rakenteet liittyvät kouluorganisaatioon: Sisäiset rakenteet liittyvät toimintakulttuuriin:
Opettajalla on keskeinen rooli oppimisympäristöjen rakentamisessa ja hän tekee valintoja opettamisen ja oppimisen menetelmien kehittämiseksi. Se, miten opettaja innostuu työssään ja työstään, vaikuttaa ja näkyy oppimisympäristöissä.
Taitajan talon & Tutkijan pajan oppimaisemassa
Oulun normaalikoulu on yksi Oulun seudun perusasteen kouluista, ja siellä on noin 300 oppilasta. Yliopiston läheisyyteen rakennettu ja arkkitehti Taskisen suunnittelema koulu vihittiin käyttöön vuonna 1982. Koulurakennuksen sisätiloissa pitkän pääkäytävän varrelta erkanee neljä solua, jotka on nimetty vanhan oululaisen leikkiperinteen mukaan: Äppö, Hoijakka, Kirppa ja Noppa. Yläkerrasta löytyvät koulun hallintotilat, opettajien- ja oppilaidenhuoneet sekä erityisopetusluokat. Oma kotiluokkamme sijaitsee Noppa-solun perällä. Siellä 40 alakoululaista elää kouluarkea yhdessä kahden luokanopettajan kanssa.
Oppimaisemamme koostuu soluaulasta, Taitajan talosta ja Tutkijan pajasta. Lisäksi oppilaat työskentelevät kouluviikkonsa aikana Aapiskukko-luokassa, koulukirjastossa sekä musiikin ja liikunnan tiloissa. Yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa rikastuttaa oppimaisemaamme tarjonnallaan.
Opettajat ja oppilaat aloittavat koulupäivän yhdessä aulatilassa. Tällöin käydään läpi yhteiseen aloituksen liittyvät rutiinit, päivän työskentelypaikat, työskentelyryhmät ja aikataulut. Yhteisen aloituksen ja työnjaon jälkeen oppilaat siirtyvät työskentelemään tiloihin, jotka on varusteltu yhteisöllistä työskentelyä varten. Kotiluokan nimetyt tilat on rakennettu siten, että jo tila itsessään virittää ja ohjaa oppilaan orientoitumista ja ajattelua tilassa tapahtuvaan toimintaan.
Oppimaisema on rakennettu niin, että erikokoiset oppilasryhmät voivat työskennellä mielekkäästi ja tarkoituksenmukaisesti. Tila on jaettu kirjahyllyillä, sermeillä, pöydillä ja istuma-alustoilla siten, että koko ryhmän yhteiset opetustuokiot, pienryhmätehtävät ja yksilöllinen työskentely onnistuu.
Taitajan talossa keskitytään oppiaineista kuvataiteen, käsityön ja sanataiteen sisältöihin. Taitajan talon motto ”Taito opitaan tekemällä” eletään todeksi jokapäiväisten tehtävien kautta tässä tilassa. Tutkijan pajassa puolestaan avautuvat science-aineet. ”Innostu ja ihmettele, tutki ja tiedä” – motto kuuluu ja näkyy. Oppilaita kannustetaan tiedon etsimiseen, oivallusten jakamiseen ja ajattelutaitojen kehittämiseen.
Koulupäivän aikana oppilaat työskentelevät eri tiloissa vaihtelevin kokoonpanoin, jolloin välillä toimitaan suuressa yhteisessä ryhmässä, välillä jakaantuneina nimettyihin, kiinteisiin työryhmiin, joita on yleensä neljä. Toisessa luokkatilassa saattaa olla pienryhmä ratkomassa kiperiä pulmia toisen tilan ollessa suuremman ryhmän käytössä. Osa kirjallisuuskasvatuksesta toteutuu koulumme kirjastossa yhteistyössä kirjastoamanuenssin kanssa. Erityisopettajan kanssa tehdään yhteistyötä palkittamalla erityisopetus työjärjestyksessä kiinteäksi osaksi luokan työskentelyä.
Opetus on järjestetty niin, että kouluviikko muodostaa kokonaisuuden, joka alkaa maanantain yhteisellä aloituksella ja päättyy perjantain päiväkirjatehtävään. Päiväkirjassaan oppilas refl ektoi omaa koulutyötään kirjoittaen ja kuvittaen kouluviikkonsa merkittäviä tapahtumia ja onnistumisiaan. Lukuvuoden työskentely on rytmitetty teemallisiin, eheytettyihin kokonaisuuksiin. Teemat näkyvät vuorollaan oppimaisemassa, esimerkiksi sisustuksessa, valituissa välineissä ja oppilastöiden esittelyissä.
Työparityöskentelyn mahdollisuudet, oppimaisema, käsitykset oppimisesta ja opettamisesta ovat osa koulun arkea niin käytännön toteutuksessa kuin pedagogisissa keskusteluissa. Kokemuksemme mukaan yhdessä luomisen kulttuuri inspiroi, vapauttaa voimavaroja ja avaa uusia polkuja opettajuudessa.
KOKEMUKSET KIERTOON – ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseenTina Heino (toim.), Oppaat ja käsikirjat 2013:8, © Opetushallitus, ISSN 1798-8969 (verkkojulkaisu), Kansikuva: Markku Lang, Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy, Zine: Konneveden lukio24.11.2013