Kaikilla oppilailla on oikeus laadukkaaseen opetukseen oli perusajatuksena ja lähtökohtana, kun Sursikin koulussa Pedersören kunnassa suunniteltiin valinnaiskurssia Studio 3. Teoreettisista aineista kiinnostuneille perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 oppilaille haluttiin antaa mahdollisuus kehittää tietämystään ja syventyä eri aloihin. Koulun studiotoiminta oli käynnistetty jo aiemmin, ja se koostui organisoidusta tukiopetuksesta ja joustavasta pienryhmäopetuksesta. Oppilaat, jotka halusivat osallistua uuteen studiotoimintaan, saivat ilmoittautua valinnaiskurssille. Kurssin tarkoitus oli antaa oppilaille mahdollisuus laajempaan eriyttämiseen sekä mahdollistaa teknologian monipuolinen käyttö. Kurssia suunniteltaessa ajatuksena oli, että osallistumiskriteerinä olisi arvosana 9 tai10 kyseisessä aineessa tai oppilaan erityinen mielenkiinto ainetta kohtaan (äidinkieli, matematiikka, kielet, kemia, fysiikka, historia ja yhteiskuntaoppi). Keskustelujen jälkeen poistettiin kuitenkin vaatimus hyvistä arvosanoista, ja päätettiin, että kurssille saivat osallistua kaikki kiinnostuneet.
Valinnaiskurssia varten koulussa muodostettiin 5-8 oppilaan ryhmiä. Eri ryhmiin osallistuvat oppilaat olivat kiinnostuneita syventymään samoihin aineisiin. Toimintaa koordinoi koulun opinto-ohjaaja. Valinnaiskurssin tavoitteita olivat
- laajentaa pedagogista ajattelua koulussa siten, että myös lahjakkuus ja erityiset kyvyt otetaan huomioon
- lisätä niiden oppilaiden opiskelumotivaatiota, jotka eivät saa riittävästi virikkeitä luokassa tavanomaisen eriyttämisen yhteydessä
- luoda kouluun oppimisympäristöjä, jotka voivat antaa oppilaille mahdollisuuden kasvaa ja oppia yksilöinä ja ryhmän jäseninä
- antaa myös erinomaisesti suoriutuvien oppilaiden kehittyä omien edellytystensä ja kykyjensä mukaisesti
- herättää oppilaiden uteliaisuus ja kiinnostus oppimisen mahdollisuuksia kohtaan ainekohtaisen syventämisen avulla
- yleisesti ottaen lisätä koulun kaikkien oppilaiden opiskelumotivaatiota.
Suunnittelusta toimintaan
Kurssin työskentelyajat sijoitettiin osittain kouluaikaan ja osittain tavallisen koulupäivän ulkopuolelle. Suurin osa työstä toteutettiin kuitenkin varsinaisen opetusajan ulkopuolella. Oppilaille tiedotettiin suunnitellusta toiminnasta syyslukukauden alussa. Kaikki kiinnostuneet oppilaat saivat hakulomakkeen, joka sisälsi kysymyksiä siitä, mitä ainetta he halusivat opiskella. Lomakkeessa oli myös tietoa siitä, että kurssille osallistuminen merkitsisi enemmän vastuunottoa omasta opiskelusta ja paljon itsenäistä työskentelyä.
Kun kurssi käynnistettiin, oppilaat jaettiin heidän kiinnostustensa mukaan kolmeen ryhmään. Työskentely kurssilla toteutettiin osittain kaikille oppilaille yhteisellä foorumilla ja osittain aineryhmissä. Aluksi kaikki koottiin yhteiseen tiedotustapaamiseen, jossa esiteltiin ideoita ja laadittiin toimintaohjeita. Tämän oli tarkoitus tehostaa työskentelyä, mutta myös antaa kaikille kuva kokonaisuudesta, jonka muodostumiseen heidän oma työnsä vaikuttaisi. Kaikki oppilaat saivat myös oman kannettavan tietokoneen, jota he saivat käyttää kurssin aikana. Kurssin alussa käytettiin yksi aamupäivä lähdekritiikin opiskelemiseen, ja yhden koulupäivän aikana oppilaat saivat tutustua taitto-ohjelmaan. Uutta tietämystään oppilaat käyttivät muun muassa silloin, kun he kurssin lopussa kokosivat työnsä pohjalta yhteisen lehden.
Yhteisen kurssijohdannon jälkeen työtä alustettiin kolmessa aineryhmässä: historiassa ja yhteiskuntaoppissa, äidinkielessä sekä luonnontieteissä. Jokainen ryhmä keskusteli aluksi kaikkien erityisistä kiinnostuksen kohteista löytääkseen yhteisen ryhmäaiheen. Esimerkiksi luonnontieteiden ryhmä valitsi matematiikan yhteiseksi kiinnostuksen kohteeksi.
Ryhmän jäsenten erityiset kiinnostuksen kohteet yhdistettiin tässä vaiheessa yhteiseksi projektiksi. Jokainen oppilas valitsi myös osaprojektin omien erityisten kiinnostuksen kohteidensa perusteella. Esimerkiksi luonnontieteiden ryhmän oppilaiden erityisinä kiinnostuksen kohteina olivat lintujen tarkkailu, kalastus, elektroniikka ja kierrätys. Nämä aiheet yhdistettiin yhteiseksi projektiksi, jonka otsikkona oli energiahuolto. Työssä käytettiin tiedostoja sisältävää yhteistä wikiä, jotta oppilailla oli aineistonsa käytössä missä tahansa he työskentelisivätkin. Ryhmällä oli joka viikko aamutapaaminen, jossa päivitettiin omia ja yhteisiä töitä. Kaikki muistiinpanot yhteisistä tapaamisista tallennettiin digitaalisesti. Luonnontieteilijöiden projektin tuloksena oli malli siitä, miltä energiahuolto voisi Pohjanmaalla näyttää vuonna 2030, eli tämänhetkisen maisemasuunnitelman tavoitevuonna.
Kokeilusta pysyvään toimintaan
Kolmen ryhmän työn tuloksena syntyi lehti, jossa kaikki oppilastyöt esiteltiin artikkelien muodossa. Lehteä varten äidinkielen ryhmä kirjoitti useita reportaaseja ja kolumneja, mikä teki lehdestä kokonaisuuden, jota pidettiin merkittävänä myös oman koulun ulkopuolella. Lehtiprojekti opetti oppilaille, miten toimituksellinen työ toimii ja mitä deadline käytännössä tarkoittaa. Itse lehtiprojektissa käytettiin apuna ulkopuolista asiantuntijaa, joka auttoi oppilaita lehden taitossa ja opasti tarvittavien tietokoneohjelmien käyttöä. Oppilaat kokivat tämän motivaatiota lisääväksi tekijäksi, ja asiantuntija-avun ansiosta työskentely sai oppilaiden silmissä suuremman merkityksen. Näkyvän, konkreettisen tuotoksen aikaansaaminen vaikutti oppilaisiin niin, että he olivat kurssin lopussa todella ylpeitä tekemästään työstä.
Projektissa oppimikseen seikoiksi oppilaat mainitsivat muun muassa, että he oppivat ottamaan vastuuta ja että heistä tuli itsenäisempiä. Vaikka kurssi toi mukanaan ylimääräistä työtä, monia aikaisia aamuja ennen tavanomaista opetusta ja myöhäisiä iltoja kotona itsenäisen työskentelyn parissa, kaikki olivat jälkikäteen tyytyväisiä siihen, että valitsivat kurssin. Oppilaat arvostivat mahdollisuutta syventyä aiheisiin, joista he olivat erityisen kiinnostuneita. Koska teknologia oli keskeisessä roolissa ja kaikilla oppilailla oli käytössään oma kannettava tietokone kurssin aikana, oppilaat voivat tutkia aihettaan monipuolisesti myös digitaalisissa oppimisympäristöissä. Oppilaat arvostivat myös uusien ystävien saamista ja uutta kurssin aikana syntynyttä työyhteisöä.
Valinnaiskurssista vastanneet opettajat arvioivat, että myös he kehittyivät kurssin aikana opettajina. Opettajat toimivat ohjaajina työskennellessään yhdessä oppilaiden kanssa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Koska kurssin valinneet oppilaat ja erityisesti heidän kiinnostuksen kohteensa määräävät kurssin sisällön, opettajat eivät voi etukäteen suunnitella kurssia, ja siten myös kurssin lopputuloksista tulee erilaisia joka vuosi. Tämän opettajat kokivat myös haasteeksi. Valinnaiskurssin aikana opettajien oli valmistauduttava kohtaamaan oppilaansa avoimemmin, koska he eivät täsmälleen tienneet, miten seuraava tunti sujuisi ja mitä oppilaat kysyisivät, sillä ongelmat, joihin oppilaat tutkimustyössään törmäsivät, saattoivat olla mitä tahansa. Opettajat näkivät myös, että valinnaiskurssiin osallistuminen vaikutti oppilaiden suorituksiin muissa oppiaineissa, koska heidän itseluottamuksensa kasvoi. Lisäksi opettajat huomasivat valinnaiskurssin vaikutuksia pienen työryhmän ulkopuolella, sillä oppilaiden erityinen innostus opiskelua kohtaan levisi myös koulutovereihin. Valinnaiskurssi jatkui seuraavana kouluvuonna, ja siitä on nyt tullut pysyvää toimintaa koulussa.
Linkki:
Video Studio 3
KOKEMUKSET KIERTOON – ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseenTina Heino (toim.), Oppaat ja käsikirjat 2013:8, © Opetushallitus, ISSN 1798-8969 (verkkojulkaisu), Kansikuva: Markku Lang, Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy, Zine: Konneveden lukio24.11.2013