Johtamisella on merkitystä

Suo­ma­lai­nen opet­ta­ja on var­sin it­se­näi­nen oman työn­sä to­teut­ta­ja. Opet­ta­ja te­kee työ­tään omal­la per­soo­nal­laan ja va­lit­see itse so­pi­vim­mat työ­ka­lut op­pi­mi­seen ja opet­ta­mi­seen. Opet­ta­juus muut­tuu no­pe­as­ti, ja sa­mal­la muut­tu­vat me­ne­tel­mät, työ­ta­vat ja aja­tus op­pi­mi­ses­ta ja opet­ta­mi­ses­ta. Osaa­mi­sen ke­hit­tä­mi­nen on jat­ku­va pro­ses­si. Ta­voit­tee­na on toi­min­nan ja ajat­te­lun muu­tos niin ope­tuk­sen ja kou­lu­tuk­sen jär­jes­tä­jän, reh­to­rin kuin opet­ta­jien­kin ta­sol­la. Aloi­te osaa­mi­sen ke­hit­tä­mi­seen voi tul­la näis­tä ke­nel­tä vain.

Mo­net kun­nat, oppi­lai­tok­set ja kou­lut ovat ke­hit­tä­neet ope­tus­taan op­pi­mis­ym­pä­ris­tö­hank­kei­den avul­la. Niil­lä ke­hi­tys­tä ja muu­tos­ta on vauh­di­tet­tu ja edis­tet­ty. Hank­kei­den myö­tä on ke­hi­tet­ty sekä stra­te­gi­sen ajat­te­lun jän­te­vyyt­tä että saa­tu ta­lou­del­li­sia re­surs­se­ja, joi­ta kun­nil­la ei vält­tä­mät­tä muu­ten oli­si käy­tös­sään. Osal­lis­tu­mi­nen hank­kei­siin vies­tii sa­mal­la ha­lus­ta tu­kea pe­da­go­gis­ta ke­hit­tä­mis­työ­tä. Hank­kei­ta ei pi­dä­kään näh­dä lisä­työ­nä vaan kehittämis- ja muu­tos­työn vä­li­nee­nä, jos­sa koko ope­tus­hen­ki­lös­tö on mu­ka­na.

Kuntataso

Val­ta­kun­nal­li­sia ope­tus­suun­ni­tel­mia uu­si­taan par­hail­laan. Täs­sä työs­sä ote­taan op­pia to­teu­te­tuis­ta ke­hit­tä­mis­hank­keis­ta, sil­lä hank­kei­den läpi­vien­nin yh­tey­des­sä on teh­ty joh­don­mu­kais­ta pe­da­go­gis­ta ke­hit­tä­mis­työ­tä. Mo­nien hank­keis­sa mu­ka­na ol­lei­den kun­tien, oppi­lai­tos­ten ja kou­lu­jen on mui­ta hel­pom­paa omak­sua uu­sien ope­tus­suun­ni­tel­mien pää­lin­jauk­sia.

Kun­ta­ta­son ope­tus­suun­ni­tel­man uu­dis­ta­mis­työn toi­voi­si ole­van yh­tei­söl­li­ses­ti joh­det­tua, ja sen pi­täi­si ta­pah­tua kiin­te­ä­nä vuo­ro­pu­he­lu­na reh­to­rei­den, opet­ta­jien ja huol­ta­jien kans­sa. Kun­nan teh­tä­vä­nä on aset­taa raa­mit, mut­ta ope­tus­suun­ni­tel­mien oli­si tär­ke­ää olla niin väl­jät, että työn to­teut­ta­jan, yk­sit­täi­sen kou­lun, oppi­lai­tok­sen ja opet­ta­jan tai opet­ta­jien, oma luo­vuus ja in­no­va­tii­vi­suus ei­vät lii­kaa kär­si­si. Uu­sis­sa hank­keis­sa tie­toi­nen ta­voit­teen­a­set­te­lu ja sen jul­ki­lau­su­mi­nen ovat ensi­as­ke­lia osaa­mi­sen ke­hit­tä­mi­seen. Oli sit­ten ky­sees­sä tek­no­lo­gi­an hyö­dyn­tä­mi­nen ope­tuk­ses­sa tai kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen on ope­tuk­sen ja kou­lu­tuk­sen jär­jes­tä­jil­lä vel­vol­li­suus ai­kaan­sa seu­ra­ten ke­hit­tää omien kou­lu­jen­sa ja oppi­lai­tos­ten­sa osaa­mis­ta ja luo­da tar­koi­tuk­sen­mu­kai­set ra­ken­teet ke­hit­tä­mis­työl­le.

Esimerkki Vantaalta

Kun­nil­la tu­lee olla suun­ni­tel­lut käy­tän­teet osaa­mi­sen hank­ki­mi­sek­si, ke­hit­tä­mi­sek­si ja ja­ka­mi­sek­si sekä sitä var­ten riit­tä­vät ta­lou­del­li­set re­surs­sit. Luku­vuon­na 2010–2011 Van­taan kau­pun­gin si­vis­tys­toi­mi va­lit­si pe­rus­o­pe­tuk­sen stra­te­gi­sek­si pai­no­pis­teek­si li­sä­tä tek­no­lo­gi­an pe­da­go­gis­ta ope­tus­käyt­töä. Luo­tiin alu­eel­li­nen verk­ko­pe­da­go­gi­nen tuki­hen­ki­lö­ver­kos­to ja kou­lu­koh­tai­nen tuki­hen­ki­lö­jär­jes­tel­mä. Ra­hoi­tuk­sen hoi­ti ko­ko­naan si­vis­tys­vi­ras­to.

Alku­pa­nos­tuk­sen jäl­keen kou­lut oh­jat­tiin luo­maan ku­kin omia ra­ken­tei­taan tek­no­lo­gi­an pe­da­go­gi­seen käyt­töön. Myö­hem­min si­vis­tys­vi­ras­ton mak­sa­ma kou­lu­koh­tai­nen tuki pu­ret­tiin, mut­ta alu­eel­li­nen verk­ko­pe­da­go­gi­nen mal­li toi­mii yhä. Kou­luil­la it­sel­lään on kou­lu­koh­tai­sis­sa bud­je­teis­saan mah­dol­li­suus päät­tää, tar­vi­taan­ko tek­no­lo­gi­an ope­tus­käy­tön jal­kaut­ta­mi­seen si­säis­tä tu­kea, ja tar­vit­ta­es­sa sii­hen voi­daan oh­ja­ta si­säi­siä ta­lou­del­li­sia re­surs­se­ja.

Van­taal­la on kuu­si suo­men­kie­lis­tä ja yksi ruot­sin­kie­li­nen alu­eel­li­nen verk­ko­pe­da­go­gi. Verk­ko­pe­da­go­gil­la on vii­den vuo­si­viik­ko­tun­nin hel­po­tus ope­tus­vel­vol­li­suu­teen­sa. Yh­tei­ses­ti on so­vit­tu, että tiis­tai­päi­vät va­ra­taan verk­ko­pe­da­go­gien ko­kouk­siin si­vis­tys­vi­ras­ton koor­di­naat­to­rei­den kans­sa, kou­lu­tus­ten jär­jes­tä­mi­seen, vie­rai­lui­hin alu­een kou­lu­jen joh­to­kun­tiin, yk­sit­täis­ten opet­ta­jien tu­ek­si luok­ka­huo­nei­siin tai vie­ri­hoi­toon ja tek­no­lo­gi­an käy­tön pe­da­go­gi­seen neu­von­taan. Sa­mal­la py­ri­tään huo­leh­ti­maan verk­ko­pe­da­go­gien oman asi­an­tun­ti­juu­den ke­hit­ty­mi­ses­tä osal­lis­tu­mal­la sään­nöl­li­ses­ti kou­lu­tuk­siin. Aloi­tim­me oh­jaa­mal­la eni­ten nii­tä kou­lu­ja, jois­sa tek­no­lo­gi­an ope­tus­käyt­tö oli vä­häis­tä. Kau­pun­gin ta­voi­te on pie­nen­tää kou­lu­jen vä­li­siä ero­ja, ja sii­nä on on­nis­tut­tu hy­vin.

Op­pi­mis­ym­pä­ris­tö­jen ke­hit­tä­mis­hank­kei­den avul­la on moni Van­taan kou­lu ja oppi­lai­tos saa­nut sy­käyk­sen oman toi­min­ta­kult­tuu­rin ke­hit­tä­mi­seen ja uu­dis­ta­mi­seen sekä uu­sia lait­tei­ta. Si­vis­tys­vi­ras­ton lin­jauk­sen mu­kaan kai­kil­le tar­jo­taan mah­dol­li­suut­ta hank­kei­siin ja kou­lut va­li­taan mu­kaan tasa­puo­li­ses­ti alu­eit­tain ja as­teit­tain. Mi­kään kou­luis­ta ei vie­lä ole pääs­syt kah­teen hank­kee­seen. Han­ke­ra­hal­la on myös saa­tu si­vis­tys­vi­ras­toon pro­jek­ti­ty­tön­te­ki­jä koor­di­noi­maan hank­kei­ta sekä jal­kau­tu­maan kou­luil­le. Kou­lu­jen ja oppi­lai­tos­ten vä­li­nen yh­teis­työ ja hy­vien käy­tän­tei­den ja­ka­mi­nen on tul­lut osak­si arki­päi­vää.

Kun­ta os­taa lait­teet kou­luil­le leasingillä. Le­a­sing-kau­si on 3–5 vuot­ta. Han­kit­ta­vien lait­tei­den las­ken­ta­pe­rus­tei­ta ajan­ta­sais­te­taan muu­ta­man vuo­den vä­lein. Sys­tee­mi on ol­lut toi­mi­va. Kou­lut ja oppi­lai­tok­set ovat itse saa­neet päät­tää, ote­taan­ko pöy­tä­ko­nei­ta vai kan­net­ta­via, saa­vat­ko opet­ta­jat hen­ki­lö­koh­tai­set kan­net­ta­vat vai kiin­te­ät opet­ta­jan ko­neet luok­kiin tai säi­ly­te­tään­kö kiin­teä ATKluokka vai os­te­taan­ko tie­to­kone­vau­nu­ja.

Sa­maan ai­kaan han­ka­luu­te­na on sil­ti ol­lut sys­tee­min jäyk­kyys. Tie­to­tek­ni­sis­sä lait­teis­sa 3–5 vuo­den ajan­jak­so on hy­vin pit­kä, mut­ta uu­sia lait­tei­ta ei ole ol­lut mah­dol­lis­ta hank­kia muu­toin kuin le­a­sing-vaih­don yh­tey­des­sä. Kou­lut tai oppi­lai­tok­set itse ei­vät myös­kään voi os­taa tar­vit­se­mi­aan ko­nei­ta omas­ta bud­je­tis­ta vaik­ka ra­haa oli­si­kin. Pe­da­go­gi­set tar­peet­kin voi­vat muut­tua huo­mat­ta­vas­ti tuos­sa ajas­sa. Toi­nen ki­pui­lu­koh­ta on lan­gat­to­mien verk­ko­jen ra­ken­ta­mi­nen ja nii­den toi­mi­mi­nen. Mi­ten pää­te­tään, mikä kou­lu tai oppi­lai­tos saa lan­gat­to­man ver­kon nyt ja mikä vii­den vuo­den pääs­tä? Ny­kyi­set lan­gat­to­mat ver­kot ei­vät myös­kään tue kaik­kia lai­te­jär­jes­tel­miä.

Mo­nis­sa kau­pun­geis­sa tie­to­hal­lin­nol­la on suu­ri val­ta päät­tää, mil­lai­sia lait­tei­ta ja mil­lä eh­doil­la nii­tä kou­lui­hin ja oppi­lai­tok­siin han­ki­taan. Vält­tä­mät­tä pe­da­go­gi­set tar­peet ja ke­hi­tys­työ ei­vät ole näi­den kans­sa aina lin­jas­sa. Kes­kus­te­lua tu­li­si­kin käy­dä eri osa­puo­lien vä­lil­lä ja luo­da käy­tän­tei­tä, jois­sa opet­ta­jien tar­peet tu­le­vat kuul­luik­si.

Sa­moin kau­pun­gin kil­pai­lu­tus­sään­nök­set voi­vat sul­kea tiet­ty­jen lait­tei­den os­ton koko kau­pun­gil­ta jopa vuo­dek­si. Pa­ras rat­kai­su oli­si, jos kou­lu­jen ja oppi­lai­tos­ten ver­kot oli­si­vat avoi­mia ja op­pi­laat ja opis­ke­li­jat voi­si­vat tuo­da omat lait­teen­sa työ­vä­li­neik­si kou­luun.

Johtamisella on merkitystä

Ny­ky­ään kou­lu­ja ja oppi­lai­tok­sia joh­de­taan ta­val­li­ses­ti reh­to­rin ja apu­lais­reh­to­rin sekä joh­to­ryh­mien voi­min. Joh­ta­juus on tii­mi­työ­tä ja vuo­ro­pu­he­lua eri ta­ho­jen vä­lil­lä. Kou­luis­sa ja oppi­lai­tok­sis­sa on tii­mit ja työ­ryh­mät, joi­hin jo­kai­nen opet­ta­ja kuu­luu. Ryh­mil­lä on vah­vo­ja si­dok­sia toi­siin­sa, ja ne tie­tä­vät tois­ten­sa teh­tä­vät. Joh­ta­jan teh­tä­vä­nä on joh­taa tätä am­ma­til­lis­ta ver­kos­toa pää­mää­rä­tie­toi­ses­ti kun­nan ar­vo­jen, vi­si­on ja stra­te­gi­an mu­kai­ses­ti.

Joh­ta­mi­nen edel­lyt­tää ver­kos­to­jen kol­lek­tii­vi­sen älyn ja ajat­te­lun joh­ta­mis­ta. Joh­ta­mi­nen liit­tää hank­keet kou­lun tai oppi­lai­tok­sen pe­rus­teh­tä­vään ja pi­tää ne kes­ki­ös­sä. Ke­hit­tä­mis­hank­kei­den stra­te­gi­nen suun­nit­te­lu työ­yh­tei­sös­sä tar­koit­taa asi­an­tun­ti­juu­den vah­vis­ta­mis­ta ja sen käyt­töä työ­yh­tei­sön hy­väk­si, tar­vit­ta­vaa tu­kea sekä sel­kei­tä tie­dos­tet­tu­ja pää­tök­siä.

Jos­kus ke­hit­tä­mis­hank­keil­la on tai­pu­mus­ta hen­ki­löi­tyä työ­yh­teisöis­sä. Täl­löin hank­keis­sa ke­hi­te­tyt toi­min­ta­ta­vat, hy­vät käy­tän­teet ja uusi am­ma­til­li­nen osaa­mi­nen ei­vät le­viä or­ga­ni­saa­ti­oon. Hank­keen tuo­tok­set jää­vät yk­sit­täi­sen hen­ki­lön, ei­vät or­ga­ni­saa­ti­on, omai­suu­dek­si. Sik­si tar­vi­taan stra­te­gis­ta joh­ta­mis­ta, tar­peek­si suur­ta tii­miä ja vä­lil­lä jopa avain­hen­ki­lön as­tu­mis­ta si­vuun, jot­ta oi­kea toi­min­ta­tapa le­vi­ää koko työ­yh­tei­söön. Ra­ken­tei­den ke­hit­tä­mi­nen ja muut­ta­mi­nen tar­vit­see työ­yh­tei­sön yh­tei­sen tah­to­ti­lan, jon­ka ra­ken­ta­mi­ses­sa kou­lun tai oppi­lai­tok­sen joh­dol­la on suu­ri vai­ku­tus. Esi­mer­kik­si ta­lou­del­li­set re­surs­sit ku­ten si­jais­ten palk­kaa­mi­seen tu­ke­vat pe­da­go­gi­sen toi­min­ta­kult­tuu­rin muu­tos­ta.

Yleen­sä hank­keet ruok­ki­vat uu­sia hank­kei­ta ja kyn­nys osal­lis­tua ma­dal­tuu huo­mat­ta­vas­ti. Use­at hank­keet tu­ke­vat toi­si­aan. Hank­kei­siin mu­kaan läh­te­mi­nen vai­kut­taa laa­jas­ti työ­yh­tei­sön ta­paan toi­mia ja vas­ta­ta ajan haas­tei­siin. Joh­don ja työ­yh­tei­sön (asen­ne­ilma­pii­ri, pe­da­go­gi­set ra­ken­teet) tu­el­la yk­sit­täi­sen opet­ta­jan on help­poa olla ko­kei­le­va ja in­no­va­tii­vi­nen ope­tus­rat­kai­suis­saan.

Esi­mer­kik­si kan­sain­vä­li­nen yh­teis­työ ja tek­no­lo­gi­an hyö­dyn­tä­mi­nen ovat luon­te­va osa op­pi­lai­den, opis­ke­li­joi­den ja opet­ta­jien ar­kea. Osal­lis­tu­mi­nen kan­sain­vä­li­seen kou­lu­jen tai oppi­lai­tos­ten vä­li­seen yh­teis­työ­hön ver­kon vä­li­tyk­sel­lä, ku­ten eTwinning ja Comenius, tar­jo­aa au­tent­ti­sia ti­lan­tei­ta, jois­sa voi­daan pro­jek­tin ede­tes­sä käyt­tää mo­nia verk­ko­työ­ka­lu­ja. Uu­det työ­ka­lut ja uu­den­lai­nen ajat­te­lu ke­hit­ty­vät yh­teis­työs­sä ulko­mais­ten ja ko­ti­mais­ten kol­le­go­jen sekä yh­des­sä op­pi­lai­den ja opis­ke­li­joi­den kans­sa op­pien ja toi­si­am­me opet­ta­en.

Yh­tei­ses­ti suun­ni­tel­len pää­sem­me ta­voit­tee­seen ja nä­em­me muu­tok­sen mah­dol­li­suu­te­na. Työ­yh­tei­sö on jat­ku­vas­sa stra­te­gi­ses­sa ke­hi­tyk­sen ti­las­sa, jota muut­tu­vas­sa yh­teis­kun­nas­sa tar­vi­taan. Muu­tos on arki­päi­vää ja koko ajan ko­kei­lua suun­taan tai toi­seen. Sa­mal­la työ­yh­tei­sön joh­ta­mi­nen­kin muut­tuu, sil­lä pe­da­go­gi­nen ajat­te­lu oh­jaa muu­tok­sen suun­taa. Kou­lun tai oppi­lai­tok­sen joh­don tu­lee olla ”tun­to­sar­vet pys­tys­sä” koko ajan.

Joh­don täy­del­li­nen ja au­ko­ton tuki on hank­keil­le ensi­ar­voi­sen tär­keä. Ke­hit­tä­mi­nen luo aina myös haas­tei­ta ja mo­nen­lai­sia ti­lan­ne­si­don­nai­sia rat­kai­su­ja. Kaik­ki ei aina on­nis­tu niin kuin oli suun­ni­tel­tu, ja muu­tos­ten es­teet voi­vat vä­lil­lä olla to­del­la suu­ria. Sil­loin tar­vi­taan joh­don tu­kea ja asi­an­tun­ti­juut­ta sekä vank­kaa joh­ta­juut­ta, jot­ta ki­pei­tä­kin rat­kai­su­ja pys­ty­tään te­ke­mään.

Joh­don oli­si hyvä pys­tyä an­ta­maan yk­sit­täi­sil­le opet­ta­jil­le tai opet­ta­ja­ryh­mil­le va­paut­ta vä­lil­lä heit­täy­tyä suur­ten muu­tos­ten tuu­liin, vaik­ka muu opet­ta­ja­kun­ta ei vie­lä oli­si asi­al­le läm­men­nyt­kään. Pi­o­nee­ri­na ole­mi­nen on vä­lil­lä yk­si­näis­tä. Joh­don tuki ja oh­jaus eri teh­tä­viin on tar­peen, sil­lä myös asi­an­tun­ti­jal­la on tar­ve ver­tais­tu­keen. Joh­don on hyvä luot­taa asi­an­tun­ti­jaan ja an­taa täl­le myös jon­kin ver­ran pää­tän­tä­val­taa. Joh­don on hyvä olla mah­dol­li­sim­man hy­vin ajan her­mol­la ja ver­kos­toi­tua mah­dol­li­sim­man pal­jon.

Jos joh­don tuki puut­tuu, se saat­taa ty­reh­dyt­tää yk­sit­täis­ten opet­ta­jien ak­tii­vi­suu­den ja py­säyt­tää opet­ta­jan pe­da­go­gi­sen am­ma­til­li­sen ke­hit­ty­mi­sen. Reh­to­ri­na toi­mi­mi­nen edel­lyt­tää vah­vaa ha­lua ke­hit­tyä reh­to­ri­na, jott­ei joh­ta­mi­nen ole vain ole­mas­sa ole­vien käy­tän­tei­den ja toi­min­nan yllä­pi­tä­mis­tä. Tuol­loin joh­ta­mi­nen koh­dis­tuu te­ke­mi­sen joh­ta­mi­seen, ei niin­kään toi­min­ta­ta­po­jen ar­vi­oin­tiin ja uu­del­leen ke­hit­tä­mi­seen.

Työyhteisö

Työ­yh­tei­sön asen­ne­ilma­pii­rin on hyvä olla sal­li­va ja en­nak­ko­luu­lo­ton. Sil­loin työ­yh­tei­sön jä­sen­ten on help­po olla ak­tii­vi­sia oman työn­sä ja yh­tei­sön ke­hit­tä­jiä ja luo­da vuo­ro­pu­he­lua joh­don suun­taan. Ym­pä­röi­vä yh­teis­kun­ta ei saa jää­dä kou­lun sei­nien ulko­puo­lel­le, vaan se pi­tää ot­taa osak­si op­pi­mis­ta ja ope­tus­ta. Yk­sit­täi­sen opet­ta­jan luo­vuu­del­le ja ko­kei­luil­le tu­lee löy­tyä ti­laa. In­nol­la ja ilol­la on tai­pu­mus tart­tua työ­to­ve­rei­hin.

Yk­sit­täi­set ak­tii­vi­set opet­ta­jat ei­vät yk­sin ke­hi­tä koko kou­lua tai oppi­lai­tos­ta. He toi­mi­vat kyl­lä ke­hit­tä­mis­hank­kei­den sel­kä­ran­ka­na, mut­ta tar­vit­se­vat rin­nal­leen mui­ta. Tar­vi­taan yh­teis­o­pet­ta­juut­ta, työ­pari­a­jat­te­lua, jos­sa suun­ni­tel­laan, to­teu­te­taan ja ar­vi­oi­daan asi­oi­ta yh­des­sä. Op­pi­mis­ti­lan­tei­den on hyvä olla avoi­mia vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­tei­ta. Ver­tais­tuen ja mentoroinnin mer­ki­tys pe­da­go­gi­ses­sa di­a­lo­gis­sa on suu­ri. Opet­ta­jan on hyvä ver­kos­toi­tua sekä Suo­mes­sa että myös maan ra­jo­jen ulko­puo­lel­la. Op­pi­mi­nen ja ope­tus kan­sain­vä­lis­ty­vät, ja di­a­lo­gia tar­vi­taan puo­lin ja toi­sin. Sa­mal­la tar­vi­taan reh­to­rin tu­kea.

Luo­tu­jen ra­ken­tei­den ja toi­min­ta­kult­tuu­rin tu­li­si tu­kea yh­teis­o­pet­ta­juut­ta, sen suun­nit­te­lua, to­teu­tus­ta ja ar­vi­oin­tia. Luku­jär­jes­tyk­ses­sä py­ri­tään sii­hen, että se on op­pi­laan tai opis­ke­li­jan op­pi­mi­sen kan­nal­ta pa­ras mah­dol­li­nen ja opet­ta­jil­le mah­dol­lis­te­taan ai­kaa pe­da­go­gi­seen di­a­lo­giin. Hank­keet ja pro­jek­tit vie­dään on­nis­tu­nees­ti pe­rus­o­pe­tuk­seen kai­kil­le op­pi­lail­le ja opis­ke­li­joil­le sekä kaik­kiin oppi­ai­nei­siin eri pai­no­tuk­sin.

Hank­kei­den pro­ses­si, ko­ke­muk­set ja tu­lok­set tu­lee saa­da nä­ky­vik­si jo­kai­sel­le työ­yh­tei­sön jä­se­nel­le. Tämä on erit­täin tär­ke­ää, jot­ta koko työ­yh­tei­sön toi­min­ta­kult­tuu­ri vä­hi­tel­len ke­hit­tyy ja muut­tuu. Ar­jen pyö­ri­tyk­ses­sä tämä voi jos­kus olla haas­ta­vaa, mut­ta joh­don tu­el­la se on­nis­tuu. Ke­hi­te­tyl­lä uu­del­la toi­min­ta­ta­val­la on näin mah­dol­li­suus va­kiin­tua. Hank­kei­den myö­tä koko kou­lun tai oppi­lai­tok­sen toi­min­ta­kult­tuu­ri ja te­ke­mi­nen muut­tuu ke­hit­ty­vän tie­to­yh­teis­kun­nan mu­ka­na. Sa­mal­la yh­teis­työ ym­pä­röi­vän yh­tei­sön ja ko­tien vä­lil­lä moni­puo­lis­tuu ja muut­tuu vuo­ro­vai­kut­tei­sek­si toi­min­nok­si: kou­lu tai oppi­lai­tos on ai­dos­ti osa yh­teis­kun­taa.