Oppivassa organisaatiossa annetaan tilaa ja aikaa oppia uutta ja jakaa osaamista. Sen jäsenet saavat innostua tekemisestään, jota ohjaamaan on asetettu yhteiset tavoitteet. Sen sisällä on paljon rakentavaa palautetta oppimista tukemassa. Teknologian käyttö tunnistetaan siellä tehokkaaksi keinoksi luoda ja jakaa tietoa sekä kommunikoida. Jokainen organisaation jäsen tietää, kenen hyväksi ja minkä takia työtä ollaan tekemässä.
Digiaikaa innovoimaan
Opettajien teknologisten taitojen vahvistamisesta on esimerkiksi olemassa Sallan kunnan toimintamalli, joka syntyi Digiaikaa innovoimaan -kehittämishanketoiminnassa. Siinä tehtiin matkaa oppivaksi organisaatioksi, ja päivitettiin peruskouluja digiaikaan. Apuna käytettiin mentorointia, opettajien täydennyskoulutusta ja yhteisöllistä oppimista. Lisäksi kokeiltiin teknologian käytön laajennettujen opintojaksojen suunnitteluun tarkoitettua vaiheistavaa mallia.
Kehittämistyötä ohjasi käsitys koulusta oppivana organisaationa, josta löytyy etujoukkoja asiantuntijoiksi osaamista ja innostusta levittämään siitäkin huolimatta, että kehittämishankkeen käynnistämisvaiheessa (2010) suuri osa opettajista käytti teknologiaa vain sähköpostin muodossa. Opettajien valmentamisessa digiaikaan ei edetty tekniikkalähtöisesti, vaan keskityttiin pedagogiikkaan, jossa oppimista ja opetusta laajennettiin teknologian avulla. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että opettajat käyttivät suunnittelun pohjana seuraavaa kuviota.
Valmentamisessa hyödynnettiin jo olemassa olevia laitteita, ja oppimisympäristönä toimi Purot.net-wiki tai blogi, johon yhdistettiin tarvittavat sosiaalisen median palvelut.
Sallan digiaikaan valmentavan kolmivuotisen toimintamallin teoreettisia lähtökohtia ovat olleet adaptiivinen asiantuntijuus ja sen jakaminen, malli oppipoikakoulutuksesta ja parityöskentely. Adaptiivisessa asiantuntemuksessa yhdistyy sekä kognitiivinen (tiedollinen), sosiaalinen (osallistumista painottava) että tiedon luomista painottava näkökulma asiantuntijuuteen (Tynjälä, 2004). Mallin keskeisenä toimintatapana on mentorointi, jota ensimmäisenä vuotena toteuttaa kokopäivätoiminen opettaja, jonka tehtävänä on kehittää teknologian pedagogista käyttöä koulussa ja tukea opettajia eri toimintamallien käyttöönotossa. Toisena vuotena tämä opettaja työskentelee osa-aikaisena ja vähentää mentorointiin käyttämäänsä aikaa viiteen tuntiin viikossa. Tällä pyritään siihen, että toiminta sulautuisi normaaliksi osaksi koulun arkea, mutta kuitenkin niin, että opettajat ovat tietoisia, mistä pedagogista tukea teknologian käytölle on saatavissa. Kolmantena vuotena myös teknologian käytössä kokeneen opettajajoukon odotetaan ottavan vastuuta toisten opettajien kouluttamisesta ja teknologian opetuskäytäntöjen levittämisestä alueellaan.
Alussa asiasta kiinnostuneet opettajat lähtivät suunnittelemaan opetusjaksojaan teknologian opetuskäyttöä mentoroivan opettajan tuella. Opintojaksolle tehtiin pedagoginen käsikirjoitus, joka sisälsi myös vaiheistuksen. Alla oleva esimerkki on 5.–6. luokan historian opetukseen liittyvästä käsikirjoituksesta. Vaiheistamisella saavutetaan pedagogista hyötyä myös siten, että oppimiseen tulee helpommin mukaan prosessinomaisuutta, millä puolestaan kehitetään oppilaan itsesäätelytaitoja ja tuetaan oppimaan oppimista.
Löytöretket
Kaikkien opettajien täydennyskoulutus aloitettiin vasta, kun mentorointi saatiin hyvään alkuun. Näin jo mentoroitavina olleet opettajat saattoivat toimia apukouluttajina ja jakaa kokemuksiaan toisille. Asiantuntija toteutti säännöllistä koulutusta opettajien yhteistoiminta-ajalla workshopeissa laaditun koulutuskalenterin mukaisesti.
Sallan visiossa kehitys ei ole vain yksilöiden teknologisten valmiuksien lisääntymistä, vaan siirtymää kohti oppivaa organisaatiota mentoroinnin, tiimityöskentelyn ja asiantuntemuksen jakamisen kautta. Toiminnan hyötyjäksi oppivan organisaation periaatteiden mukaisesti nousee tietenkin asiakas, tässä tapauksessa oppilas tai opiskelija. Teknologian käytön taitojen kehittyessä otettiin käyttöön yhteisöllisiä ja henkilökohtaisia oppimisympäristöjä, mikä antoi oppilaille tai opiskelijoille mahdollisuuden tuottaa itse sisältöä ja ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Kaikki opintojen aikainen oppimateriaali voitiin koota ja oppimisprosessit tehdä näkyviksi tallentamalla ne henkilökohtaiseen oppimisympäristöön digitaaliseen portfolioon. Näin oppilaat tai opiskelijat pystyivät seuraamaan omaa oppimisprosessiaan ja palaamaan jo opittuun asiaan. Tällä tuetaan oppimista ja muistista palauttamista ja kevennetään oppilaiden ja opiskelijoiden kognitiivista taakkaa.
Lähteet:
Digiaikaa innovoimaan hankeen posteri http://www.slideshare.net/tiinakal/posteriitk?ref=http:// digiaikaainnovoimaan.wordpress.com/
Tynjälä, P. (2004). Asiantuntijuus ja työkulttuurit opettajan ammatissa. Kasvatus 2/2004, 174-189
Linkit:
Digiaikaa innovoimaan http://digiaikaainnovoimaan.wordpress.com/
Purot.net http://purot.net/
KOKEMUKSET KIERTOON – ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseenTina Heino (toim.), Oppaat ja käsikirjat 2013:8, © Opetushallitus, ISSN 1798-8969 (verkkojulkaisu), Kansikuva: Markku Lang, Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy, Zine: Konneveden lukio24.11.2013