Abraham Lincoln sanoi aikanaan, että ”The best way to predict the future is to create it.” Koska emme osanneet ennustaa tulevaisuutta Tampereen klassillisessa lukiossa, päätimme mieluummin olla mukana luomassa uusia tulevaisuuden käytäntöjä ja tulevaisuuden oppimisympäristöä.
Asiantuntijaverkoston idea syntyi lukiomme kahvipöytäkeskustelujen tuloksena. Luokkiin oli hankittu uusia dokumenttikameroita, datatykkejä, älytauluja ja konferenssimikrofoneja. Tuntui siltä, että lukiotamme varustettiin nopealla tahdilla ja keskitetysti. Innostuimme keskustelemaan siitä, miten näiden laitteiden avulla voisi tukea ja edistää oppimista.
Koulumme opettajat ovat aina pyrkineet verkostoitumaan ja pyytämään luennoitsijoita ja vierailijoita käymään oppitunneilla. Arjen työ on kuitenkin kaikilla kiireistä, ja vierailijoita on entistä vaikeampi saada oppitunneille. Luennoitsijalta vierailu valmisteluineen ja matkoineen saattaa viedä jopa yhden työpäivän. Opettajalta menee aikaa löytää asiantuntijat ja neuvotella heidän kanssaan vierailusta oppitunnilla. Keskustelusta ja yhteisestä pohdinnasta virisi ajatus järjestelmästä, josta voisimme löytää lukion oppitunteihin ja teemoihin sopivat vierailijat suoraan verkosta. Lisäksi visioimme, että lyhyet vierailut voisi toteuttaa videoneuvotteluina.
Asiantuntijaverkoston toimintamalli
Ideoinnin tuloksena kehitettiin Asiantuntijaverkosto eli verkkopalvelu, josta opettajat voivat etsiä haluamansa alan asiantuntijan ja ottaa häneen yhteyttä. Sovittuna aikana asiantuntija tulee luokkaan virtuaalivierailulle ja kertoo tunnilla käsiteltävästä aiheesta oman työnsä ja osaamisensa näkökulmasta sekä vastaa opiskelijoiden kysymyksiin. Asiantuntijavierailu tuo oppitunnille uutta tietoa, tuoreita näkökulmia ja keskustelunaiheita. Verkon kautta noin 20 minuutin vierailu voidaan toteuttaa vaivattomasti, tehokkaasti ja ekologisesti.
Asiantuntijaverkoston yhtenä päätavoitteena on avata luokkahuoneen ovi: laajentaa oppimaisemaa ja lisätä opiskelijoiden aktiivista vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Verkosto tuo opiskelijoille konkreettisesti esiin verkon mahdollisuudet tiedon jakamisessa, interaktiivisuudessa ja verkostoitumisessa. Kun opiskelija on vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden ja opettajan lisäksi asiantuntijan kanssa, hän voi saada mielipiteilleen ja kysymyksilleen vaihtoehtoisia näkökulmia ja ratkaisumalleja.
Englannin tunneilla opiskelijat valmistelivat viiden hengen ryhmissä heitä kiinnostavia kysymyksiä ennen vierailuluentoa. He valitsivat yhdessä parhaimmat kysymykset ja esittivät ne asiantuntijalle. Opiskelijat kokivat antoisaksi sen, että he näkivät käytännössä oman, joskus vaatimattomankin kielitaidon riittävän vuorovaikutukseen vieraalla kielellä englantia äidinkielenään puhuvan kanssa. Yhdessä hiottua kysymystä ei aristeltu esittää, ja usein ennakkoon valmisteltujen kysymysten esittämisen jälkeen opiskelijat kysyivät lisää omia, tarkentavia kysymyksiä. Opettaja yllättyi myönteisesti, kun perinteisessä opetuksessa passiiviset opiskelijat innostuivat keskustelemaan asiantuntijan kanssa aktiivisesti. Opiskelijoiden tieto esimerkiksi amerikkalaisesta poliittisesta järjestelmästä tai presidentinvaalien seuraamisesta eri medioiden kautta ilahdutti. Kun keskustelu laajeni oppikirjan ulkopuolelle sitä syventäen tai oppikirjan väitteet kyseenalaistaen, mukana keskustelussa olivat aktiivisimmin ne opiskelijat, jotka eivät juuri olleet kiinnostuneita oppikirjaan perustuvasta opetuksesta. Kurssipalautteessa asiantuntijavierailu sai aina myönteistä palautetta ja opiskelijat hämmästelivät itsekin omaa aktiivisuuttaan.
Asiantuntijaverkoston tulevaisuus
Samaan aikaan kun keskustellaan ylioppilastutkinnon sähköisestä uudistumisesta ja sähköisistä oppikirjoista, ei pitäisi unohtaa, että opiskelijan eteen levittäytyvät jo nyt loputtomat oppimismahdollisuudet verkossa. Miksi siis lukioissa pitäisi edelleen toimia niin, että opiskelijat suljetaan luokkaan, luokan eteen astuu opettaja ja oppitunnin rungon luo oppikirja? Oppituntitilanne saattaa olla yhä edelleen sellainen, jossa opiskelijoilta estetään yhteys ulkomaailmaan. Internet, mobiililaitteet ja sosiaalinen media saattavat jopa olla monessa koulussa kiellettyjä häiriötekijöitä.
Asiantuntijaverkoston kaltainen oppimaisemaa laajentava toiminta on matalan kynnyksen tapa avata luokkahuonetta maailmalle. Toivottavasti asiantuntijaverkosto on kestävä toimintamalli, joka antaa opiskelijoille ideoita ja rohkaisee heitä ehkä joskus itse ammattiin valmistuttuaan toimimaan asiantuntijavieraina. Asiantuntijaverkosto toimii tällä hetkellä valtakunnallisesti, ja sitä koordinoi Taloudellinen tiedotustoimisto TAT.
Linkit:
Asiantuntijaverkoston kotisivut
http://www.asiantuntijaverkosto.fi
Muuttuva oppimaisema
http://oppimaisema.fi/index.php?51
Howard Rheingold: The new power of collaboration:
http://www.ted.com/talks/howard_rheingold_ on_collaboration.html
Ilkka Olander: Sosiaalinen media ja oppiminen
http://sometek.fi/sosiaalinen-media-ja-oppiminen-iso-kuva
http://www.tat.fi/joko-olet-kuullut-virtuaalisista-asiantuntijavierailuista/
KOKEMUKSET KIERTOON – ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseenTina Heino (toim.), Oppaat ja käsikirjat 2013:8, © Opetushallitus, ISSN 1798-8969 (verkkojulkaisu), Kansikuva: Markku Lang, Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy, Zine: Konneveden lukio24.11.2013