Kohti autonomista oppimista

Tä­män päi­vän nuo­ri kul­jet­taa koko maa­il­maa tas­kus­saan. Äly­kän­nyk­kä löy­tyy lä­hes jo­kai­sen ekaluokkaisen tas­kus­ta. Tek­no­lo­gia avaa enem­män mah­dol­li­suuk­sia teh­dä asi­oi­ta niin hy­väs­sä kuin pa­has­sa­kin, il­man että sitä voi­daan pe­rin­tei­seen ta­paan val­voa tai ra­joit­taa. Kas­va­va nuo­ri jou­tuu vä­ki­sin­kin kan­ta­maan itse enem­män vas­tuu­ta omas­ta toi­min­nas­taan ja op­pi­maan var­hain, kuin­ka toi­mia kes­tä­vien ar­vo­jen ja toi­min­ta­ta­po­jen mu­kai­ses­ti. Lap­sil­la ja nuo­ril­la on enem­män va­pauk­sia ja mah­dol­li­suuk­sia, joi­ta ei voi en­ti­seen ta­paan enää ra­joit­taa. Val­von­ta ja kont­rol­loin­ti ovat muut­tu­neet käy­tän­nös­sä mah­dot­to­mik­si. Avoi­mem­pi, va­paam­pi ja enem­män eri mah­dol­li­suuk­sia tar­jo­a­va ym­pä­ris­tö ko­ros­taa tar­vet­ta kas­vaa ot­ta­maan var­hai­sem­min vas­tuu­ta omis­ta toi­min­nas­taan. Oma toi­min­nan sää­te­lyn tar­ve li­sään­tyy. It­sen­sä joh­ta­mi­nen on yhä enem­män osa yleis­si­vis­tys­tä ja yleis­si­vis­tä­vää kou­lu­tus­ta.

Mi­ten kou­lu voi tänä päi­vä­nä aut­taa nuor­ta kas­va­maan itse­oh­jau­tu­vak­si ja vas­tuul­li­sek­si tie­to­yh­teis­kun­nan kan­sa­lai­sek­si? Psy­ko­lo­git Edward Ryan ja Ric­hard Deci (2011) ovat tut­ki­neet 1970-lu­vul­ta läh­tien yk­si­lön mo­ti­vaa­ti­o­ta ja per­soo­nal­li­suut­ta. Pit­kä­jän­tei­sen työn tu­lok­se­na on syn­ty­nyt vah­vaan em­pii­ri­seen tut­ki­muk­seen pe­rus­tu­va itse­mää­räy­ty­mis­te­o­ria yk­si­lön mo­ti­voi­tu­mi­ses­ta. Ryan ja Deci ku­vaa­vat ih­mi­sen ole­van luon­tai­ses­ti ute­li­as op­pi­maan ja ha­lu­kas ot­ta­maan omas­ta elä­mäs­tään vas­tuu­ta sekä pon­nis­te­le­maan uu­den op­pi­mi­sek­si. Ih­mi­nen toi­mii näin, kun hä­nen kol­me psy­ko­lo­gis­ta pe­rus­tar­vet­taan, au­to­no­mi­an, kom­pe­tens­sin ja yh­teen­kuu­lu­vuu­den tar­peet, tu­le­vat tyy­dy­te­tyik­si. Ku­lu­nei­den vuo­si­kym­me­nien ai­ka­na te­o­ri­al­le on han­kit­tu vah­vaa näyt­töä niin kou­lus­ta, työ­e­lä­mäs­tä, ur­hei­lus­ta kuin yh­teis­kun­nal­li­sel­la­kin ta­sol­la.

Au­to­no­mi­an tar­ve täyt­tyy, kun ih­mi­nen ko­kee pys­ty­vän­sä itse vai­kut­ta­maan ta­poi­hin toi­mia ja rat­koa asi­oi­ta. Au­to­no­mi­ses­ti toi­mi­van ih­mi­sen toi­min­ta oh­jau­tuu yk­si­lön si­säi­ses­tä tar­pees­ta. Toi­min­taa oh­jaa oma tah­to, ja itse te­ke­mi­seen liit­tyy mer­ki­tyk­sel­li­syy­den tun­ne. Au­to­no­mia on kui­ten­kin eri asia kuin va­paus. Au­to­no­mi­al­la on aina ra­jan­sa, jot­ka luo­vat myös tur­vaa. Au­to­no­mi­an mää­rän tar­ve kas­vaa luon­tai­ses­ti nuo­ren kas­va­es­sa ja hä­nen osaa­mi­sen­sa kart­tu­es­sa.

Kom­pe­tens­sin tar­ve liit­tyy ha­luun tun­tea saa­van­sa asi­oi­ta ai­kai­sek­si ja ko­kea on­nis­tu­mi­sen tun­tei­ta. Ih­mi­sel­le on tär­ke­ää ko­kea oma te­ke­mi­sen­sä ar­vok­kaak­si ja it­sen­sä hyö­dyl­li­sek­si. Kun kom­pe­tens­sin tar­ve täyt­tyy, ih­mi­nen tun­tee hal­lit­se­van­sa omaa elä­mään­sä. Kom­pe­tens­sin ja au­to­no­mi­an tar­pei­den tyy­dyt­ty­mi­nen vah­vis­taa yk­si­lön si­säis­tä mo­ti­vaa­ti­o­ta, mikä puo­les­taan li­sää au­to­maat­ti­ses­ti vas­tuun­kan­toa ja aloit­teel­li­suut­ta.

Yh­teen­kuu­lu­vuu­den tar­ve ku­vaa ih­mi­sen luon­tais­ta tar­vet­ta tun­tea kuu­lu­van­sa jo­hon­kin. Ih­mi­nen ha­lu­aa luon­nos­taan tul­la tois­ten hy­väk­sy­mäk­si ja ko­kea tois­ten vä­lit­tä­mis­tä. Yh­teen­kuu­lu­vuu­den tar­ve poik­ke­aa hie­man kah­des­ta muus­ta pe­rus­tar­pees­ta. Se ei it­ses­sään kas­va­ta si­säis­tä mo­ti­vaa­ti­o­ta, mut­ta yh­teen­kuu­lu­vuu­den tar­peen täyt­ty­mi­nen joh­taa yk­si­lö­ta­sol­la vah­vem­paan yh­tei­sön ar­vo­jen ja sään­tö­jen si­säis­tä­mi­seen. Mitä enem­män ih­mi­nen ko­kee yh­teen­kuu­lu­vuut­ta, sitä enem­män hän ko­kee myös yh­tei­sön ar­vot ja sään­nöt it­sel­leen mer­ki­tyk­sel­li­sik­si ja omik­si. Yh­teen­kuu­lu­vuu­den mer­ki­tys ko­ros­tuu­kin asi­ois­sa, jot­ka ovat luon­teel­taan ul­koi­seen mo­ti­vaa­ti­oon pe­rus­tu­via. Yh­teen­kuu­lu­vuus aut­taa mei­tä ko­ke­maan asi­oi­ta enem­män omik­sem­me, vaik­ka tun­nis­tam­me­kin te­ke­väm­me asi­oi­ta ensi­si­jai­ses­ti jon­kin muun hy­väk­si.

Itse­mää­räy­ty­mis­te­o­ri­an ih­mi­sen kol­me psy­ko­lo­gis­ta pe­rus­tar­vet­ta. Klik­kaa ku­vaa suu­ren­taak­se­si.

Psy­ko­lo­gis­ten pe­rus­tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­nen yh­tei­sös­sä vaa­tii hie­no­va­rai­sia tai­to­ja. Itse­mää­räy­ty­mis­te­o­ri­an mu­kaan yh­tei­sös­sä val­lit­se­va ilma­pii­ri mää­rit­tää vah­vas­ti, voi­mis­tu­vat­ko ih­mi­set itse­oh­jau­tu­vik­si op­pi­joik­si vai pas­si­voi­tu­vat­ko he koh­ti apa­ti­aa. Jos yh­tei­sön ilma­pii­ri ko­e­taan yk­si­lön au­to­no­mi­aa vah­vis­ta­vak­si, sil­lä on tai­pu­mus vah­vis­taa mo­ti­vaa­ti­o­ta ja oma-aloitteisuutta. Vas­taa­vas­ti kun ilma­pii­ri ko­e­taan kont­rol­loi­vak­si, se pas­si­voi ja vä­hen­tää oma-aloitteisuutta ja jopa luo­vuut­ta.

Deci et al. (1991) ha­vait­si­vat tut­ki­muk­ses­saan, että op­pi­laat oli­vat tai­pu­vai­sem­pia si­säis­tä­mään vah­vem­min kou­lu­yh­tei­sön ar­vot ja nor­mit sekä oli­vat mo­ti­voi­tu­neem­pia op­pi­maan, mi­kä­li hei­dän opet­ta­jan­sa ja van­hem­pan­sa tu­ki­vat lap­sen au­to­no­mi­aa. Au­to­no­mi­sen ilma­pii­rin ko­hot­ta­ma mo­ti­vaa­tio tuot­ti myös sy­vem­pää op­pi­mis­ta sekä kä­sit­teel­lis­ten asi­oi­den ym­mär­tä­mi­ses­sä kuin pa­rem­paa opit­ta­vien asi­oi­den muis­ta­mis­ta­kin.

Itse­mää­räy­ty­mis­te­o­ri­an näyt­tö au­to­no­mi­aa tu­ke­van ilma­pii­rin po­si­tii­vi­ses­ta vai­ku­tuk­ses­ta yk­si­lön mo­ti­vaa­ti­oon on var­sin vai­kut­ta­va nel­jän vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na teh­dyn em­pii­ri­sen tut­ki­mus­työn va­los­sa. Mi­ten sit­ten kou­lu voi tu­kea au­to­no­mis­ta ilma­pii­riä, joka puo­les­taan tu­kee mo­ti­voi­tu­mis­ta ja toi­saal­ta an­taa pa­rem­pia val­miuk­sia tie­to­yh­teis­kun­nas­sa elä­mi­seen?

Autonomisen ilmapiirin rakentaminen

Au­to­no­mi­aan kuu­luu mah­dol­li­suus teh­dä omia va­lin­to­ja eri ta­voin ja an­ne­tuis­sa ra­jois­sa. Kou­lun kan­nal­ta kyse on luot­ta­muk­ses­ta op­pi­laa­seen. Oleel­li­ses­sa roo­lis­sa ovat kou­lu­yh­tei­sön luo­ma ilma­pii­ri ja toi­saal­ta kou­lun tar­jo­a­mat fyy­si­set ja vir­tu­aa­li­set op­pi­mis­ym­pä­ris­töt.

Lah­des­sa Renkomäen kou­lus­sa on tu­et­tu las­ten au­to­no­mi­aa eri­tyi­sel­lä kort­ti­sys­tee­mil­lä, jos­sa eri­vä­ri­set kor­tit an­ta­vat lap­sel­le va­pauk­sia liik­kua en­nal­ta so­vi­tuis­sa puit­teis­sa kou­lus­sa ja lähi­ym­pä­ris­tös­sä oppi­tun­tien ai­ka­na. Vih­re­äl­lä kor­til­la saa jopa pois­tua kou­lun alu­eel­ta lä­hei­seen kir­jas­toon ha­ke­maan tie­toa kou­lu­teh­tä­viin. Renkomäen esi­merk­ki on mai­ni­on yk­sin­ker­tai­nen mal­li sii­tä, mi­ten ra­ken­taa au­to­no­mi­aa li­sää­vä ilma­pii­ri yk­sin­ker­tai­sil­la toi­min­ta­sään­nöil­lä. Kou­lu voi tar­jo­ta yk­si­löl­le enem­män ti­laa teh­dä omia rat­kai­su­ja ja vies­tiä luot­ta­muk­ses­ta vah­vis­ta­en näin itse­tun­toa ja oma-aloitteisuutta. Luot­ta­muk­sen osoit­ta­mi­nen vah­vis­taa yh­teen­kuu­lu­vuu­den tun­net­ta ja kan­nus­taa näin op­pi­lai­ta si­säis­tä­mään yh­tei­sön sään­nöt.

Au­to­no­mi­sen ilma­pii­rin luo­mi­nen yh­tei­söön vaa­tii oman­lais­ta hie­no­va­rai­suut­ta. Po­si­tii­vi­nen pa­lau­te teh­dys­tä työs­tä tu­kee kom­pe­tens­sin tar­vet­ta ja mo­ti­voi tätä kaut­ta, mut­ta vain, jos pa­lau­te ko­e­taan vil­pit­tö­mäk­si eikä kont­rol­loi­vak­si. Vi­a­ton­kin pa­lau­te voi­daan ko­kea kont­rol­loi­vak­si jo sil­lä, että asia esi­te­tään ta­val­la, jos­sa yk­si­lö ko­kee teh­neen­sä asi­at vel­voit­tees­ta toi­sia koh­taan.

Tie­to­hal­lin­non suh­teen kou­luis­sa on pe­rin­tei­ses­ti to­tut­tu hy­vin kont­rol­loi­vaan ilma­pii­riin. Kou­lu­jen tie­to­verk­ko­ja, käy­tet­tä­vis­sä ole­via oh­jel­mis­to­ja ja si­vus­toil­le pää­syä on pää­sään­töi­ses­ti ra­joi­tet­tu. Mo­nes­ti kou­lun tie­to- ja vies­tin­tä­tek­nii­kan rat­kai­su­ja on oh­jan­nut puhe tie­to­tur­vas­ta ja mah­dol­li­sis­ta vää­rin te­ke­mi­sen ris­keis­tä. Täs­tä joh­taa hel­pos­ti ko­ke­muk­seen kont­rol­loi­vas­ta ilma­pii­ris­tä. Tämä puo­les­taan joh­taa hel­pos­ti tun­tee­seen yk­si­lön au­to­no­mi­an ra­joit­tu­mi­ses­ta sekä epä­luot­ta­muk­sen tun­tee­seen.

Kou­luis­sa eri puo­lil­la maa­ta on otet­tu käyt­töön tab­let­te­ja. Myös op­pi­lai­den omien äly­pu­he­lin­ten mää­rän kas­vuun on he­rät­ty. Esi­mer­kik­si Tam­pe­reen Stei­ner­kou­lus­sa on ko­keil­tu op­pi­lai­den omien pu­he­li­mien hyö­dyn­tä­mis­tä op­pi­mi­ses­sa. Tämä aset­taa osal­taan kou­lun ver­kon avoi­muu­del­le lisä­vaa­ti­muk­sia. Täy­sin avoin mil­lä ta­han­sa lait­teel­la saa­ta­vil­la ole­van ver­kon tu­li­si olla osa tä­män päi­vän op­pi­mis­ym­pä­ris­töä. Kou­lu­jen tek­ni­ses­sä infrassa ti­lan­ne on kui­ten­kin vie­lä var­sin kau­ka­na täs­tä. Toi­saal­ta lap­set ovat jo var­sin ky­ke­ne­viä itse mur­ta­maan näi­tä tek­ni­siä raja-ai­to­ja. Mik­ke­lis­sä, Ran­ta­ky­län yh­te­näis­kou­lus­sa lap­set kier­si­vät itse ra­joi­te­tun pää­syn verk­koon pe­rus­ta­mal­la itse omil­la äly­pu­he­li­mil­laan lan­gat­to­mia tuki­a­se­mia, jot­ta padien käyt­tö on­nis­tui opis­ke­lus­sa.

Vie­lä vuon­na 2008 po­lii­sin tie­to­hal­lin­to oli ti­las­sa, jos­sa vi­ran­o­mais­ten ko­neil­ta ei ol­lut avoin­ta pää­syä verk­koon. Tuol­loin po­lii­si ei pääs­syt esi­mer­kik­si YouTubeen kat­so­maan siel­lä ole­via si­säl­tö­jä, joi­ta sen oli­si pi­tä­nyt val­voa. Tun­ne­tun net­ti­po­lii­sin Mar­ko Fors­sin mu­kaan po­lii­seil­la on ny­kyi­sin käy­tös­sään eril­li­nen po­lii­si­verk­ko hal­lin­to­käyt­töön ja li­säk­si eri ko­neil­la toi­min­ta­verk­ko, jota käy­te­tään lain­val­von­taan ken­täl­lä sa­maan ta­paan kuin par­ti­o­au­toa ka­duil­la. Forss ver­taa­kin toi­min­ta­ver­kon puu­tet­ta ti­lan­tee­seen, jos­sa po­lii­si ei pää­si­si lain­kaan ri­kos­pai­kal­le. Osas­sa kou­luis­ta ti­lan­ne on kui­ten­kin edel­leen osin sama kuin po­lii­sil­la vii­me vuo­si kym­me­nel­lä. Kou­luis­ta ei ole va­paa­ta pää­syä ”ri­kos­pai­kal­le” eli op­pi­mis­ym­pä­ris­töi­hin tie­to­tur­va- ja hal­lin­to­syis­tä.

Miten sosiaalinen media voi olla tukemassa psykologisten perustarpeiden täyttymistä?

Au­to­no­mi­an tu­ke­mi­nen op­pi­mi­ses­sa on kes­kei­nen yh­dis­tä­vä tee­ma sil­le kai­kel­le, mis­tä so­si­aa­li­sen me­di­an pe­da­go­gi­ses­sa hyö­dyn­tä­mi­ses­sä poh­jim­mil­taan on kyse. So­si­aa­li­nen me­dia voi olla läs­nä kou­lus­sa eri­lai­sis­sa ar­ki­sis­sa roo­leis­sa niin ko­din ja kou­lun vä­li­ses­sä vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa, op­pi­mis­päi­vä­kir­jois­sa, tie­don­ra­ken­te­lus­sa, yh­teis­tuot­ta­mi­ses­sa, oh­jauk­ses­sa kuin mo­nes­sa muus­sa­kin. Yh­teis­tä näil­le kai­kil­le käyt­tö­tar­koi­tuk­sil­le ja vä­li­neil­le on yh­des­sä avoi­men ver­kon kans­sa li­sää­vät op­pi­lai­den liik­ku­ma­va­raa ja moni­puo­lis­ta­vat hei­dän il­mai­su­voi­maan­sa. Op­pi­jal­la on so­si­aa­li­sen me­di­an myö­tä enem­män kei­no­ja va­li­ta niin op­pi­mi­sen si­säl­tö­jä, ta­po­ja, ryh­miä kuin ti­lo­ja­kin omien miel­ty­mys­ten­sä mu­kaan sekä mah­dol­li­suus ha­kea it­sel­leen luon­tai­sem­pi ryt­mi op­pi­mi­seen kuin en­nen.

So­si­aa­li­sen me­di­an pe­da­go­gi­sen hyö­dyn­tä­mi­sen tar­jo­a­mat au­to­no­mi­an osa­te­ki­jät. Klik­kaa ku­vaa suu­ren­taak­se­si.

 So­si­aa­li­nen me­dia ja yleen­sä­kin tek­no­lo­gia on teh­nyt mah­dol­li­sek­si ryt­mit­tää op­pi­mis­ta ai­em­paa yk­si­löl­li­sem­mäl­lä ta­val­la. Luok­ka­o­pe­tuk­ses­sa tämä on nä­ky­nyt vah­vim­min kään­tei­se­nä luok­ka­o­pe­tuk­se­na, jos­sa lu­en­to­tyyp­pi­ses­tä asi­oi­den esit­te­lys­tä on luo­vut­tu ko­ko­naan ja jo­kai­nen op­pi­las omak­suu asi­an omaan tah­tiin­sa ko­to­na tai kou­lus­sa. Op­pi­mis­ta sy­ven­ne­tään yh­tei­sel­lä asi­oi­den refl ektoinnilla mui­den op­pi­lai­den kans­sa ja opet­ta­jan yk­si­löl­li­sel­lä tu­el­la. Tek­no­lo­gia tar­jo­aa näin au­to­no­mi­aa ja sa­mal­la li­sää kes­ki­näis­tä koh­taa­mis­ta ih­mis­ten vä­lil­lä.

Suo­ma­lais­ta kan­saa on pe­rin­tei­ses­ti moi­tit­tu tup­pi­suik­si. Kui­ten­kin näyt­täi­si sil­tä, että ver­kos­sa suu­rel­la osal­la kie­len­kan­nat ovat her­käs­sä. Verk­ko me­di­a­na vai­kut­tai­si ole­van mo­nel­le suo­ma­lai­sel­la luon­tai­sem­pi ym­pä­ris­tö olla vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa kuin vä­li­tön lähi­ti­lan­ne. Esi­mer­kik­si muu­sik­ko Ans­si Kela sa­noi ai­ka­naan ra­di­o­haas­tat­te­lus­sa, että ko­kouk­sis­sa asi­at me­ne­vät mo­nes­ti ohi en­nen kuin hän ker­ke­ää kom­men­toi­maan. Kom­ment­ti voi kuu­los­taa yl­lät­tä­väl­tä, kun tus­kin ku­kaan kiel­tää hä­nen kie­lel­li­siä lah­jo­jaan. Ver­kos­sa omil­la koti­si­vuil­laan hän pys­tyy il­mai­se­maan it­se­ään yh­des­sä fa­nien­sa kans­sa. Verk­ko tar­jo­aa me­di­a­na tar­vit­ta­van asynk­ro­ni­suu­den, oman ryt­min olla vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa tois­ten kans­sa. Se on jo­tain, min­kä hel­pos­ti hi­taam­pi re­a­goi­ja me­net­tää lähi­ti­lan­tees­sa.

Nyky­ai­kai­nen luok­ka­tila mah­dol­lis­taa lu­en­to­jen tal­ti­oin­nin, jota voi­daan käyt­tää myö­hem­mäs­sä vai­hees­sa op­pi­mi­sen tu­ke­na. Op­pi­laal­la on mah­dol­li­suus op­pia asia tun­nin ai­ka­na kuun­te­le­mal­la opet­ta­jaa, nä­ke­mäl­lä asi­at tau­lul­ta ja/tai kir­joit­ta­mal­la käy­dyt asi­at vih­koon. Tun­nin jäl­keen hän voi opis­kel­la li­säk­si sa­mas­ta ti­lan­tees­ta tal­len­net­tua vi­de­o­ta ja/tai tar­kas­tel­la muis­tiin­pa­no­ja kurs­sin säh­köi­ses­tä op­pi­mis­ym­pä­ris­tös­tä. Tal­len­nuk­sen mah­dol­lis­ta­vaa luok­ka­ti­laa voi­daan käyt­tää myös opis­ke­li­joi­den ryh­mä­tuo­tos­ten ja­ka­mi­seen tai vaik­ka kiel­ten suul­li­seen kuu­lus­te­luun. Myös tun­nil­ta pois­sa­o­le­van opis­ke­li­jan ase­ma pa­ra­nee huo­mat­ta­vas­ti ma­te­ri­aa­lin saa­ta­vuu­den an­si­os­ta.

Vi­de­oi­ta voi tal­len­taa myös etu­kä­teen. Näi­tä vi­de­oi­ta voi­daan käyt­tää joko kään­tei­sen ope­tuk­sen mu­kai­ses­ti, ryh­mä­töi­den apu­na ja/tai pois­sa­olo­ta­pauk­sis­sa. Ny­kyi­seen Flipped Learning -käy­tän­töön kuu­lu­vat myös muut läh­teet kuin vi­de­ot. Olen­nais­ta on tar­jo­ta opis­ke­li­joil­le sel­lai­nen ym­pä­ris­tö, jos­sa heil­lä on mah­dol­li­suus löy­tää vas­tauk­set esi­tet­tyi­hin ky­sy­myk­siin. Täl­löin vi­de­oi­den li­säk­si voi­daan käyt­tää kir­jo­ja, in­ter­net­si­vu­ja, ku­via, kart­to­ja jne. Ku­ten alan tun­nus­tet­tu edel­lä­kä­vi­jä Jonathan Bergmann on to­den­nut: “The flipped classroom is not about the vi­deo. It’s about the active engaged stuff you can do in your class.”

Johtopäätökset

Tie­to­yh­teis­kun­ta on tuo­nut tul­les­saan yk­si­löl­le enem­män va­paut­ta ja sa­mal­la vas­tuu­ta omas­ta elä­mäs­tä. Maa­il­ma on tek­no­lo­gi­an myö­tä enem­män läs­nä jo pie­nes­tä lap­ses­ta läh­tien niin hy­väs­sä kuin pa­has­sa. Yksi tapa aut­taa yk­si­löä sel­vi­ä­mään yh­teis­kun­nas­sa on tu­kea hä­nen au­to­no­mis­ta kas­vu­aan. Itse­oh­jau­tu­vuu­des­ta on tul­lut mer­kit­tä­vä osa yleis­si­vis­tys­tä.

Au­to­no­mi­aa voi­daan tu­kea kou­lus­sa eri­lai­sil­la so­si­aa­li­sil­la käy­tän­nöil­lä ja tu­ke­mal­la au­to­no­mis­ta ilma­pii­riä vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa. So­si­aa­li­nen me­dia ja tie­to­tek­niik­ka yleen­sä­kin voi­vat olla mer­kit­tä­vä väy­lä li­sä­tä op­pi­laan au­to­no­mi­aa, vah­vis­taa näin op­pi­mis­ta ja laa­jen­taa op­pi­mis­ym­pä­ris­töä sii­hen maa­il­maan, jo­hon lap­set ja nuo­ret ovat kas­va­mas­sa.

Au­to­no­mi­sen ilma­pii­rin ra­ken­ta­mi­nen on koko kou­lun pe­da­go­gi­nen teh­tä­vä, ja tämä kos­kee myös tek­ni­sen infran suun­nit­te­lua ja to­teu­tus­ta. Tie­to­hal­lin­non osal­ta on he­rät­tä­vä sii­hen, ett­ei­vät kou­lus­sa suun­nit­te­lun kes­ki­ös­sä ole tie­to­tur­va ja muut mah­dol­li­set ris­kit. Tie­to­tek­ni­sen ym­pä­ris­tön ra­ken­ta­mi­ses­sa kes­keis­tä on luot­ta­muk­sel­li­nen ilma­pii­ri op­pi­las­ta koh­taan ja hä­nen au­to­no­mi­sen kas­vun­sa tu­ke­mi­nen.

Läh­teet:

Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2011), Self-Determination Theory, In Handbook of Theories of Social Psychology

Deci, E. L., Vallerand, R. J., Pelletier, L. G., & Ryan, R. M. (1991). Motivation and Education: The Self-Determination Perspective.

Flipped Classroom http://blogs.kqed.org/mindshift/2013/05/fl ipped-classroom-2-0-mastery-levelcomptenecy-learning- with-videos/ (Lu­et­tu 18.9.2013)