Itsearviointitaitojen kehittymistä tukee, jos oppilaan arvioinnissa pystytään siirtymään tuotosten ja muistamisen arvioinnista kokonaisvaltaisempaan oppimisprosessien arviointiin. Oppimisprosessia kokonaisuutena arvioitaessa oppilaalla on mahdollisuus seurata paremmin, missä hän on edistynyt, minkä takia, miten toimien ja mitä hän voisi vielä tehdä edistääkseen oppimistaan. Koulussa käytettävät yksittäiset itsearviointitehtävät sekä oppilaiden tekemät tuotokset tulisi liittää osaksi laajempaa kokonaisuutta. Teknologia voi tarjota tämän toteuttamiseksi käytännön työvälineitä. Oppilas saa paremman kokonaiskuvan siitä, mitä hän osaa ja mitä ei, jolloin realististen oppimistavoitteiden asettaminen helpottuu. Tämä kuitenkin korostaa oppilaan omaa vastuuta, ja siksi on otettava huomioon oppilaan ikä, valmiudet ja aikaisempi tietämys.
Kun muuallakin oppii…
Informaalioppiminen eli arkioppiminen on tavallista erilaisissa työ- ja vapaaajan yhteisöissä. Se on usein sattumanvaraista, ikään kuin vahingossa tapahtuvaa, mutta se voi olla myös suunniteltua ja tavoitteellista. Oppimistilanne on siis oppilaan itsensä, ei opettajan tai jonkun muun ulkopuolisen tahon laukaisema.
Formaalia ja informaalia oppimista tarkastellaan usein niin oppimiskäsityksiltään kuin tiedonmuodostukseltaankin vastakohtaisina toimintoina. Tällainen vastakkainasettelu ei kuitenkaan ole oppilaan eikä opetuksen ja koulutuksen järjestäjän etu, vaan näitä oppimisen muotoja tulisi tarkastella toisiaan täydentävinä ja tukevina kokonaisuuksina. Formaalin ja informaalin oppimisen yhdistäminen auttaa esimerkiksi opittujen asioiden kiinnittämisessä oppilaan arkitodellisuuteen, jolloin irrallisuus ja sirpaleisuus vähenevät.
Informaalisti opitun ja informaalin tekemisen tuominen osaksi formaalia oppimista auttaa opettajaa ymmärtämään paremmin oppilaan henkilökohtaisia vahvuuksia. Oppilas voi tarvittaessa toimia asiantuntijan roolissa esimerkiksi yhteisöllisen työskentelyn aikana omalla vahvuusalueellaan. Oppilaiden vahvuusalueet liittyvät usein esimerkiksi vapaa-ajan harrastuksiin tai pelimaailmoissa opittuihin asioihin. Vahvuudet voidaan tuoda näkyväksi esimerkiksi teknologian avulla.
Oppijat-hankkeessa toteutettiin laaja kysely, jossa oppilaat (ja opettajat) kertoivat omasta internetin käytöstään ja oppimisen paikoistaan niin sanotun mediakakun (internetin palveluiden käyttöä kuvaava piirros) ja siihen liittyvän ainekirjoituksen avulla. Jo vuosiluokkien 1–6 oppilailla on käytössään varsin monipuolinen valikoima internetin palveluita. Yhteisöpalvelut, peliympäristöt sekä videoiden ja musiikin jakopalvelut ovat käytetyimpiä. Vaikka palveluiden listaaminen ja käyttöönotto on oppilaille helppoa, oman oppimisen tunnistaminen, erittely ja määrittely tuottavat selviä vaikeuksia. Lähes ainoa poikkeus on englannin oppiminen, jonka mainitsevat erityisesti tietokonepelejä pelaavat pojat.
Oman oppimisen tunnistamiseen on saatava työkaluja ja ohjausta. Teknologian avulla voidaan esimerkiksi tallentaa oman tekemisen jäljet, pitää oppimispäiväkirjaa ja toteuttaa vertais- ja itsearviointia. Samalla voidaan jakaa oppimisen omistajuutta. Palautteen antaminen ja saaminen ovat osa oppimista. Teknologian avulla voidaan esimerkiksi palata helposti aikaisempaan palautteeseen ja verrata sitä uuteen. Tavoitteena on oppilaan tietoisuus omasta osaamisesta, siitä, mitä hän hallitsee ja missä hän tarvitsen harjoitusta.
Oppilas tiedon rakentajana ja sisältöjen omistajana
Sisältöjen ja oppimisprosessin omistajuus tulisi olla nykyistä enemmän oppilaalla itsellään. Kun oppilaan omistajuus omiin sisältöihinsä tunnustetaan ja käytännössä mahdollistetaan esimerkiksi teknologisin ratkaisuin, oppilaan on mahdollista itse nähdä ja hallita oppimisen tuotoksia, tekemisen jälkiä ja koko oppimisprosessin dokumentoitumista. Tällöin oppilaan on luontevaa liittää uusia asioita osaksi aikaisempia sisältöjä. Vanha ja uusi muodostavat yhdessä uuden kokonaisuuden, josta oppilas voi jatkaa eteenpäin tavoitteiden mukaisesti.
Oppilaalla on mahdollisuus osoittaa oppimistaan ja osaamistaan esimerkiksi ePortfolioiden avulla. Tarkoituksenmukaista on koostaa ePortfolioita olemassa olevista sisällöistä, joita oppilas on koonnut opintojen aikana sekä informaaleissa tilanteissa.Oppimisprosessin omistajuus tarkoittaa myös suurempaa vastuuta omasta oppimisesta, jolloin on huomioitava oppilaan ikä, valmiudet ja aikaisempi kokemus. Oppilas kuitenkin tarvitsee koko oppimisyhteisön tukea ja ohjausta.
Miten sisältöjen ja oppimisprosessin omistajuus vaikuttaa toimintaan oppilaitoksessa sen verkkopalveluissa? Voiko koulutuksen järjestäjä esimerkiksi katkaista oppilaan yhteyden oppilaan tuotoksiin, verkostoihin ja tekemisen jälkiin opintojen päättyessä tai opiskelupaikkakuntaa vaihdettaessa?
Kaiken takana on PLE
PLE:lle (Personal Learning Environment) on monta määritelmää, joissa painottuu joko teknologinen, pedagoginen tai verkostoitumisen (PLN, personal learning network) näkökulma riippuen määrittelijän lähtökohdista ja taustasta. Siitä ollaan kuitenkin varsin yksimielisiä, että PLE ei ole kaikki toiminnot yhdistävä teknologinen ratkaisu tai järjestelmä vaan enemmänkin oppijalähtöinen lähestymistapa oppimiseen ja uudenlainen näkökulma oppimisprosessin omistajuuteen. Oppimisympäristön sijaan voidaankin puhua enemmän PLE-konseptista.
PLE-mallissa on keskeistä, että oppilas voi itse kontrolloida ja hallita paremmin omaa oppimistaan. PLE tarjoaa oppilaalle tukea ja välineitä omien oppimistavoitteiden asettamiseen, oppimisprosessien ja -sisältöjen hallitsemiseen sekä vuorovaikutukseen toisten kanssa. Lähtökohtana on siis oppiminen sekä oppilaan omistajuus omaan oppimisprosessiinsa, jossa eri teknologioilla ja verkkopalveluilla on tärkeä rooli oppimisen apuvälineinä ja mahdollistajina. Mitä pienemmästä oppilaasta on kyse, sitä keskeisemmäksi nousee opettajien ja muiden aikuisten merkitys oppimisen ohjaajina ja mahdollistajina. Oppilaan autonomia, toimijuus ja vastuu omasta oppimisestaan luonnollisesti kasvaa iän ja tietämyksen karttumisen myötä sekä siirryttäessä formaalin koulutuksen piiristä enemmän non- ja informaaleihin oppimistilanteisiin.
Parhaimmillaan PLE tukee erilaisia oppilaita ja tapoja oppia. Sen avulla oppilaan on mahdollista tunnistaa paremmin oppimistaan ja tiedostaa omia oppimisen käytänteitään. Sen avulla voi tehdä näkyväksi koko oppimisprosessin aina tavoitteiden asettelusta arviointiin saakka. PLE myös auttaa havaitsemaan oppimisen verkostoja, ihmisiä ja vuorovaikutussuhteita, jotka edistävät oppimista, sekä edistää niiden laajentamista. On hyvä muistaa, että PLE ei tule koskaan valmiiksi, vaan on aina rakennusvaiheessa. Se rakentuu, kehittyy ja muovautuu koko elämän ajan riippuen eteen tulevista kehittymis- ja oppimishaasteista, elämänpiiristä sekä siihen kuuluvista ihmisistä ja yhteisöistä unohtamatta myöskään käytössä olevien teknologioiden ja mediaympäristön merkitystä PLE:n muokkaajina. Oppijat-hankkeessa on keskitytty rakentamaan oppijalähtöistä oppimisympäristöä, OmaTila-palvelua, joka perustuu PLE-konseptin mukaisiin ajatuksiin oppimisesta.
OmaTila-palvelun tuo tekemisen jäljet näkyviin
OmaTila on Oppijat-hankkeessa kehitetty oppilaan ja opettajan joustava ja personoitava tila, joka on oppilaan itsensä muokattavissa ja hallinnoitavissa ja toimii oppijan PLE:n keskiönä. OmaTilan kautta oppilas käyttää oppimisprosessissa tarvitsemiaan työkaluja ja sisältöjä, tallentaa omia (monimediaisia) materiaalejaan ja julkaisee niitä sekä linkittyy muun muassa oppilaitoksen oppimisalustalta löytyviin oppimistehtäviin sekä sosiaalisen median palveluihin. OmaTila-palvelun lähtökohta on monella tapaa samansuuntainen kuin monessa sosiaalisen median palvelussa käytetty henkilökohtaisen profi ilin ajatus. Oppijat-hankkeessa on noussut esille ja OmaTila-palvelussa on toteutettu seuraavia periaatteita:
1) Oppilas hallitsee itse sisältöjään ja rakentaa omaa PLE:tään
OmaTila mahdollistaa toimintamallin, jossa oppilaan koulutehtävät ja vapaaaikaan liittyvät tuotokset muodostavat yhden kokonaisuuden, jonka rakenteesta ja sisällöstä päättää oppija itse. Oppilas voi jakaa OmaTila-palveluun tekemäänsä sisältöä muiden käyttäjien (esimerkiksi opettaja ja luokkakaverit) kanssa. Niistä voidaan keskustella ja niitä voidaan arvioida. Keskustelut ja arvioinnit liittyvät oppilaan omaan toimintaympäristöön, jolloin OmaTila-palveluun voi dokumentoitua koko oppimisprosessi oppilaan näkökulmasta. Niin kouluun kuin vapaa-aikaan liittyviä tuotoksia voidaan myös palauttaa omasta tilasta koulutuksen järjestäjän oppimisalustalle sekä osallistua oppimisalustalla tapahtuviin yhteisöllisiin tehtäviin.
OmaTila-palvelu mahdollistaa sen, että oppilas voi valita eri tilanteissa itselleen soveltuvia työvälineitä. Työvälineiden ei tarvitse olla OmaTila-palvelun sisällä, vaan oppilas voi käyttää vapaasti esimerkiksi erilaisia pilvipalveluja tai omalla koneella olevia toimistosovelluksia. OmaTila on eräänlainen ”portti”, jonka kautta muut käyttäjät (esimerkiksi opettaja) voivat seurata oppilaan tekemisen jälkiä ja PLE:n muodostumista.
2) Oppijalla, opettajalla ja koululla samat työvälineet
OmaTila-palvelun avulla oppilas voi käyttää samoja työvälineitä (esimerkiksi blogi, ryhmämuistio, keskustelu, kysely) kuin oppilaitoksen oppimisalustalla on käytössä. Kaikki sisältö on silloin siirrettävissä rakenteineen henkilökohtaiselta puolelta oppilaitoksen puolelle ja päinvastoin. Osaamisen näkökulmasta on myös yksinkertaista, jos oppilas ja opettaja voivat työskennellä sekä koulun oppimisalustalla että OmaTila-palvelussa samoilla käyttötaidoilla. Parhaiten tämä yhteensopivuus toteutuu tällä hetkellä OmaTila-palvelun ja Peda.net-palvelun välillä. Oppilaitoksella voi luonnollisesti olla käytössään jokin muu tai useita erilaisia verkkopalveluja ja oppimisalustoja. Olennaista onkin pohtia, millaisia tarpeita oppilailla ja opettajilla on, millainen kokonaisuus eri palvelusta muodostuu, mahdollistaako kokonaisuus oppilaan roolin oman oppimisprosessin hallitsijana ja kuinka vaikea- tai helppokäyttöinen kokonaisuudesta tulee.
3) Elinikäisyys
Oppilas voi ottaa OmaTila-palvelun käyttöön ja jatkaa sen käyttöä, vaikka hän ei kuuluisi mihinkään koulutusorganisaatioon, päättäisi opintonsa, valmistuisi tai siirtyisi työelämään. OmaTilan merkitys ja hyöty lisääntyy ajan myötä, sitä mukaa kuin sisällöt karttuvat, verkostot laajenevat ja oma PLE alkaa rakentua.
4) Informaalin ja formaalin oppimisen yhdistäminen
OmaTila-palvelun keskeisenä tavoitteena on ollut informaalin oppimisen tiedostamisen tukeminen, näkyväksi tekeminen ja hyödyntäminen osana formaalia oppimista. OmaTila-palvelu on rakennettu siten, että opiskeluun, työhön ja vapaa-aikaan liittyvät sisällöt voi jäsentää oppilaan itsensä haluamalla tavalla yhdeksi kokonaisuudeksi.
5) Oppilaitos-, kunta- ja organisaatiorajattomuus
Palvelun organisaatiorajattomuus tukee informaalin ja formaalin oppimisen yhdistämistä. OmaTila-palvelun käyttäjä voi keskustella ja jakaa sisältöjä vapaasti kaikkien palvelun käyttäjien kanssa riippumatta siitä, mistä koulusta, kunnasta tai maasta käyttäjät ovat. Palvelussa ei siis ole oppilaitos- tai kuntarajoja, ja palvelua voivat käyttää myös vapaa ajan organisaatiot, yhdistykset ja yritykset.
Oppijat-hankkeen piloteissa oppilaitosrajattomuus ei saanut aina opettajien kannatusta varsinkaan silloin, kun oppilaitosrajattomuus yhdistettiin vapaaseen rekisteröitymiseen (kuka tahansa voi tehdä itselleen käyttäjätunnuksen). Opettajien huoli koski lähinnä vastuu-, tietosuoja- ja tietoturvakysymyksiä sekä nettikiusaamiseen liittyviä riskejä. Myös oppilaiden nimien näkyminen ja vapaa julkaiseminen herättivät keskustelua. Suurin osa opettajista oli kuitenkin oppilaitosrajattomuuden ja avoimuuden kannalla. Oppilaitosrajattomuus edistää myös koulujen ja oppilaitosten verkostoitumista.
Oppilaiden puolelta hankkeen pilottien aikana tuli eteen yksi dokumentoitu tapahtuma, jossa oppilas suhtautui oppilaitosrajattomuuteen kriittisesti ja oli huolissaan esimerkiksi nimensä näkyvyydestä oman koulun ulkopuolelle. Yleisesti ottaen oppilaat ottivat oppilaitosrajattomuuden vastaan jonkinlaisena itsestäänselvyytenä. Todennäköisesti asiaan vaikuttaa muun muassa se, että oppilaat kertovat käyttävänsä useita eri sosiaalisen median palveluja (mediakakut).
6) Vapaa käyttöönotto
Palveluun voi rekisteröityä kuka tahansa ilmaiseksi. Palvelussa on kuitenkin 15 vuoden ikäraja. Alle 15-vuotiaat tarvitsevat palvelun käyttöön huoltajan luvan. Huoltajaluvista ja ikärajan perusteluista löytyy tarkemmin tietoa sivulta https://peda.net/ohjeet/kayttoehdot.
OmaTila-palveluun voi rekisteröityä osoitteessa https://peda.net/:register
KOKEMUKSET KIERTOON – ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseenTina Heino (toim.), Oppaat ja käsikirjat 2013:8, © Opetushallitus, ISSN 1798-8969 (verkkojulkaisu), Kansikuva: Markku Lang, Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy, Zine: Konneveden lukio24.11.2013